koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

maanantai 26. maaliskuuta 2012

pientä


Ei niinkään treeniä (päivän tunnari, Suvikin yritti vaikka ei ole koskaan ennen tehnyt, ei siis luvalla vaan Håpin kanssa yhtäaikaa, Håp niiskutti oman äitiänsä nopeammin). Sivua aamulla, päivällä ja mettälenkillä. Pohdintaa palkkauksesta, lelu siis. Hyvin hitaasti alan ymmärtää kahden lelun leikin. Mun pitäisi varmaan saada tuo penneli haluamaan lelua vieläkin enemmän. Paranee koko ajan, mutta pitää olla mieluinen lelu. Suville riittää, kun vain sanon jotain ja sen saa innostumaan. Håp tarvii enemmän ja vaikka Håp roikkuu mieluisessa lelussa, ei minusta kisko esim. naruleluja tarpeeksi innoissaan.
Mutta nyt yritän palkata tiiviin sivulletulon hihkumalla ja heittämällä mieluisan lelun (pallo, frisbee, muutama kuminarulelu). Tuo kyllä tuntuu oppivan äkkiä, tuli jo lähemmäksi muutamalla toistolla. Lisäksi oppi aamulla tatsaamaan takajalat vadilla noin kahden sekunnin koulutuksella.
Eilen katselin ajankuluksi (miten mua voikin harmittaa, kun en sinne kisoihin päässyt niin paljon?) Garretin puppypeksia. (Olen sen viime kesänä tilannut, ja en ole kaikkia videoita jaksanut katella). Sitä tykkää niistä videoista, missä omat ja Susanin ajatukset kohtaavat;D. Eli siellä oli koiran nopeudesta juttu, jonka ideana oli, että koirien pitää saada juosta miljoonaa vapaana ollessaan mielellään muiden koirien kanssa, jotta ne tietävät olevansa nopeita (they have to know how fast can fast be!). Tuntuu loogiselta ajatukselta, ei meillä kyllä Suvi ole joka päivä miljoonaa mennyt, mutta aika usein kuitenkin. Ja mähän nautin sen katselemisesta, kun joskus pellolla innostuu todella juoksemaan. Håp onneksi on näissä juoksukisoissa ainakin äitinsä veroinen, tosin ehkä mun pitäisi vielä jaksaa opettaa niille "käskystä" juokseminen... Nyt saavat kirmata, jos niitä itseään huvittaa. Pitkä jorina, takaa-ajatuksena, että mä olen taas varma, että Håp on agiltyssä hidas...(Kateellisena katsoin Saijan pentujengin upeaa menoa naamakirjassa). Onneksi Sadulla oli tähän ajatus. Videoimme ensi viikonloppuna pentujen kirmailua. Pikakelauksella tulee vauhti ja poistamme kaikki esim. mun tuletuletulenytpleasetulevähänkovempaahuudot ja korvaamme ne "we are the champion" biisillä. Onni on innovatiiviset ystävät!
Håp on muuten aloittanut mediauransa. Oli päässyt Villivarsalehden kuvaan!
Ja Ida ilahdutti äitiään. Kyseli, että mihin haluaisit muuttaa. Vastasin, että esim. Lohjan reunamaille. Johon lapseni totesi, että sehän olisi lähempänä Saloa ja ihania shoppailumahdollisuuksia:)). Hiiteen Helsingin ja Espoon kauppakeskukset, jos jotain haluaa oikeasti löytää, kannattaa lähteä Saloon?
Kuva muuten otettu tänään. Etelärinteistä löytää jo näinkin kuivia ja lumettomia kohtia!!!!! Ja samalla havaitsin, ettei se keppien heittely metsässä ole hyvä idea. Niitä toi pentu todella puree.

1 kommentti: