koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

maanantai 15. syyskuuta 2014

Korjaussarja

Pikkuhiljaa alan muistamaan, miten Suvianne on koulutettu. Miljoona kisastarttia ja väliviikot treenataan kaikkea sitä, mitä ei edellisenä viikonloppuna osattu. Ja näin tullee tapahtumaan Vantunkin kanssa.
Eikun aamuaikaisesta hallille. Keppejä. Ja kappas, niin vaan tuli tokavikasta ulos. Verkot kahteen vikaan väliin. Tuli pois ennen verkkoja. Kerran sanottiin, että mene nyt hyvä ystävä loppuun asti. Ehkä viisi toistoa kovasti hetsaten verkkojen kanssa (heitin lelun palkaksi). Hyvin. Ja kappas. Meni myös ilman verkkoja. Valmis?
Metallinoutoa hypyllä (ei ollut puukapulaa mukana). Heitin tarkoituksella ihan minne sattuu. Piti auttaa kädellä takas, mutta sitten tais muistaa. Vanttu on ihana, kun ei välitä mikä kapula lentää. Ehkä se tykkää puusta metallia enemmän, mutta hyvin tuo hakee kilisevätkin kapulat.
Ja olin jo lähdössä pois, kun muistin ne lähdöt. Jos nyt jotain positiivista, niin se, että mä voin treenata ihan yksinkin hallissa niitä. En tarvi mitään häiriöitä. Ei nääs pysy edes hiljaisessa hallissa, missä on vain minä, Vanttu ja esteet :D. Monta kertaa palasin luo, sanoin höpsis ja kävelin kolmen esteen taakse. Ja aina nousi. Lopulta mulla hirtti kiinni, palasin luo, nappasin kauluksesta ja sanoin tosi rumasti. Maahan ja odo prkl.Ja sen jälkeen sai kävellä minne vaan ja pysyi...Kolme toistoa ihan nätisti tämän jälkeen ja no problem. Eihän hermoja saisi menettää, mutta näytti kyllä tänään auttavan?
Ja ihan viimeksi iltasesta Rusan makeella valtavalla hiekkakentällä ruutua, kaukot, luoksetuloa kierroilla, tunnari, istuminen. Ruutu makee. On nopia ja nyt meni ihan keskelle joka kerta. Kaukot ihan ok, tuijotti vähän sivulle (oli aika paljon ohikulkijoita ja muuta häiriötä), mutta teki. Ei mennyt istumaan, jos en vähän auttanut vaan meni makaamaan. Se siitä supervarmasta liikkeestä. Tunnari vain kerran, kun oli niin hieno (Ida vei).
Siinä se. Noin muuten on ollut tuhma. Söi mun ihanat puiset sukakpuikot (ja purki mun sukantekelettä). Söi patjan autosta. Söi asiakkaan croissantit hänen laukustaan, joka oli tallikeittiön pöydällä. Puraisi mua tokotreeneissä rumasti (luuli ottavansa lelua).
Keväinen kuva joltain harvinaiselta päivältä, kun Rossokin on päättänyt tykätä leikkiä Vantun kanssa.

1 kommentti: