koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Kakkosluokkalainen

Tämä viikko oli oikein raivattu Vantun kisapläjäykselle. Eikä turhaan! Eilen Ojangossa ekalta nätti ja rauhallinen nolla, kontaktit pysäytettiin, keinu autettiin hidastamalla omaa vauhtia ja koira kiitti menemällä nätisti. Oli tosin noussut lähdössä seisomaan ja annoin silti lähteä... Voitti, mutta ei millään superajalla.
Toka radalla vedin kaksi kertaa kepeiltä olkapäilläni pois. Kerran lähetin huonosti kepeille eli yhteensä ne kepit neljä kertaa :). Loppuun ex tempore sokkari (kun kerta Sennikin teki) ja yksi rima, kun Vanttu pisti kaasun päälle saadakseen mut kiinni.
Kolmas rata varasti lähdössä ja yleisöstä huudeltiin "tulee jo". Annoin silti jatkaa rataa. Lopussa olin A:n väärällä puolella (kun en vaan muka ehtinyt) ja juoksi A:n läpi, onneksi osuen siihen kontaktipintaan. Nolla tämäkin ja toinen sija. Ja kovin epälooginen ohjaaja...
Tänään Turkuun. Eka hyppis, meinasi mennä loppuhypyn kepeiltä, mutta teki hienon pelastuksen viime senteillä. Irtosi ihan sairaan hienosti sekä hypyille että putkiin. Loppusuora (pitkä sellainen) rämähti suoraan renkaaseen ja se rikki. Ok rata, jos ei laske keppien jälkeistä kunniamutkaa ja rengasta.
Agiradalla meni hyvin. Ei toki enää odottanut siellä puomillakaan. (Eilen oli puomi vielä hieno). Saati A:lla. Minä meinasin kaataa yhden esteen, koira meni kaikki oikein. Ei saanut hyllyä mun toikkaroinnista vaan nollan ja niin on Vanttu kakkosissa. Jee! Voitti tämän. Tänään osasi olla lähdöt, vaikka jouduinkin pyytämään maahan sieltä kauempaa kertaalleen kummallakin radalla.
Onpas mukavaa. Varmaan olisi hyvä mennä näitä helpompia ratoja vielä kauan, mutta minä kyllä haluaisin sessen asap kolmosiin. Hosupetteri mikä hosupetteri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti