Mulla oli kaunis ajatus tehdä Hertasta kuvakollaasi (siitä ei oikein ole yhtään videota olemassa), mutta en saanut aikaiseksi ainakaan vielä.Todella monessa kuvassa se makaa vauvaElsan tai Idan vieressä/päällä- siinä koira, joka oikeasti hakeutunut muksujen seuraan. Ja perhe, jossa lapset saaneet mennä myös koiran pedille...
Varsinkin Elsalla ja Hertalla ollut mainio suhde- ei ole kuvaa muuta kuin muistoissa remminvetoleikistä. Elsa oli alle vuotias ja kiskoivat remmiä Hertan kanssa. Hertta veti just sen verran, että lapsi vähän siirtyi ja antoi sitten Elsan vetää vuorollaan. Lapsi rätkätti aivan innoissaan ja kyllä näytti koirallakin olevan kivaa:). Kovin monen koiran kanssa en uskaltaisi pitää ihan pieniä muksuja ja koiraa vahtimatta yhdessä, Hertassa ei kyllä ole pahaa solua olemassakaan eli on kyllä siinä suhteessa ollut aina ihan luottokoira!
On Hertasta ollut harrastuskoiraksikin. Tai ei sen kanssa ole agilityn lisäksi muuta tehty. pääsihän tuo pari kertaa sm-kisoihin ja taisi olla karsinnoissakin kerran. Vauhti ei bc:n luokkaa ollut, mutta tekemisen into ainakin kohdallaan!! Ennenkaikkea se on ollut ihana kotikoira. Paitsi lasten kanssa, se on tosi hyvä hevosten kanssa- tykkää nuolla heppojen turpaa mun raspatessa, samoin varsoista tykännyt ja niitä nuuskuttanut aina innoissaan. Hertta on myös aina ollut supersosiaalinen muiden koirien kanssa, ehkä valitettavasti myös ihmisten. (Hertan haarovälituntemus on Suomen ja Englannin suurin, sen verta monta pökkäsyä se on sinne tehnyt...).
Hyötykoira Hertta on sikäli, että se osasi hakea kadonneet tavarat. On löytänyt tippuneet avaimet pitkästä heinikosta suurelta pellolta, kadonneita hiuslenkkejä ja kantanut maastosta tippuneen raipan lukuisia kertoja. Nykyään ei enää näe tai kuule enkä tiedä haistaakokaan- ei ainakaan löydä tippuneita esineitä. Tiedän, että luopumisen aika sen kanssa lähenee koko ajan, koitan kuitenkin työntää sitä ajatusta mahdollisimman pitkälle...
Synttäreiden kunniaksi sai pitkän metsäkävelyn, hyvää ruokaa ja paljon, tehdä mökillä just mitä tykkäsi eli nukkui ja leikki Håpin kanssa. Kakku tulee huomiseksi, kun en muistanut nakkeja ennen iltaa ostaa.
Suvi on touhunnut koko päivän mökillä. Nyt, kun siellä on aidat, saavat olla missä lystäävät. Paljon olivat ulkona, Suvi viihtyy niin hyvin möksällä, että meni taas makkarin sängylle nukkumaan piiloon, kun huomasi, että pakkaamme autoa lähtöä varten. Hassu koira. Håp teki ruutua tyhjään ja pallolle, pari kertaa tarjosi kulmatötsää merkiksi, muuten hyvin. Seuraamista ja lelun heittoa niin, että piti odottaa lupaa. Lisäksi mullankaivuuta, ilman lupaa jäälle juoksua, joutsenten jahtausta ja vapaudesta nauttimista.
Huomenna taas Supsukalla kisat. Mä niin tykkään näitten hauveleiden kanssa touhuamisesta. Olen aina ennen ajatellut, että tykkään eniten kilpailuviettisenä ihmisenä siitä kisaamisesta, mutta voipi olla, että tuo pennun kouluttaminen ja treenaaminen Suvin kanssa vie melkein voiton itse kilpailemisesta? Hevosten kanssa tiedänkin tykkääväni eniten nuoren hevosen kouluttamisesta. Sitten kun polle osaa kaikki GP-liikkeet sen pitäisi olla tarpeeksi hyvä kv-radoille ja niin hyväksi en ole onnistunut omiani kouluttamaan... Eli matka on ollut mukavinta!
