koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

torstai 29. toukokuuta 2014

AVO 1

Ohhos. Ikuna ei treeneissä ole tehnyt onnistuneesti montaa liikettä peräkkäin. Vaikka toki kaikki liikkeet noin periaatetasolla osaakin. Mutta tänäänpä ei nollannut mitään! Seuraaminen oli jätättävää, meinasin jo ahdistua (7.5). Ennen maahanjättöä koitin saada innostumaan ja keksin suhista- Vanttuhan riemastui tästä ja pomppi iloisena mua vasten. Maahan meni kait hyvin ja pysyi ja nousi istumaankin käskyllä 10. Luoksetulo oli tosi hieno ja tuomari ei hoksannut sekä käsi että suullista käskyä 10. Liikkeestä seis kait kans ok 10. Noudon palautti ravilla!!, mutta ei kolistellut ja odotti irti käskyä, jonka muistin antaa. Sai ravista huolimatta 10. Kaukoissa kaksi maahankäskyä alussa ja yhden maahanmenon ennakoi (ja minä tyhmä sanoin maahan, kun koira jo maassa). 7. Hyppyyn meinasi karata, karjaisin tosi rumasti ennen liikkeen alkua ja lähti ehkä himppasen varovasti tän takia ja istui ihan hypyn eteen. Onneksi Vanttu on sporttiversio, ei mitään ongelmaa hypätä yli ilman vauhtia, 10 tästäkin. Yleisvaikutelma 8, koska minä riekuin ja tuomari ei tykännyt mua katsella (suorapuheinen Pörsti, mua tää lähinnä huvitti ja mitään en varmasti oppinut...). 184p ja luokkavoitto kaupan päälle!
Tänään oli kyllä kiva kisata ja kehän jälkeenkin tuo penneli veti takaisin kohti kisakenttää. Aika erilainen kokemus kuin Hopsun innostaminen... Pitää taas vaivata näitä tokotaitureita (Jessica, Lentsu...) ja opettaa ne loputkin liikkeet. Ainiin ja tänään satoikin, eikä tuo märkyyskään Vanttua harmittanut.

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Kotio

Yhdistetty työ/hupireissu Ranskaan takana. Oikein hyvät luennot ja mukava Pariisi. Mä aina innostun, kun joku on asialleen omistautunut ja kongressin ultraääniguru oli. Ja siinähän ois tavoitetta, että työpaikan referenssikirjat ois itse kirjoittanut! Ja Pariisissa oli eiffeltorni, Mona Lisa ja hyvää kahvia.
Ylioppilasjuhlat eivät toki edenneet loman aikana eikä oikein alkuviikostakaan, kun töitä ollut vähintäänkin tarpeeksi. Kisaamaan olen kuiski ehtinyt sekä ma että ti ja tiistaina kävin Vantun ja pikkaisen Håpinkin kanssa Jessican luona. Olivat molemmat aika kivoja. Vanttu voisi edetä tunnarissa (olen edelleen vain haetuttanut omaa), ruutuakin voisi muistaa tehdä, seuraaminen oli parempaa, kaukojen jumitus valitettavasti yhä ennallaan, varasti se ekalle kapulallekin, mutta luovutus himppasen rauhallisempaa. Huomenna käydään kokeessa katsomassa, josko siellä onnais kaikki liikkeet peräkkäin (ei koskaan vielä treeneissä onnistunut...).
Maanataina oli Zeljkon aika haastavat radat. Ekan voitti Janita vitosella-hih, eipä ole mun muistissa ollut kolmosen kisaa hetkeen, missä 40 koirasta kukaan ei saa nollaa! Minä hyllytin kolme rataa neljästä ja sillä neljännelläkin Suvi sai 20 vp (kaksi kieltoa ja kaksi rimaa). Suvi tuli jokaisesta päällejuoksusta ja saksalaisesta ohi. Ja minä kait kattelin koiraa enkä sitä laskeutumispaikkaa. Tänään sitten Purinalla kokeilin kaikki variaatiot ja hitto vie. Jos katsoo laskeutumispaikkaa, hyppää aina! Niistoja ei toki tee aina vieläkään, Suvi siis.
Eilen olin Håpin kanssa Saviojan Annen radoilla. Maanantain jälkeen radat tuntuivat kovin helpoilta! Hopsu teki molemmilla nollat, ei ihan huonotkaan, muutama kaarre mahtui kumpaankin ja minusta sen puomi on edelleen liian hidas. Varsinkin tokaradalla missä huusin rumalla äänellä alas. Håphan melkein pysähtyi ja hiipi oikeaan paikkaan pelästynyt ilme naamallaan. Ei saa huutaa.... No sai nollan ja kun nopsemmat saivat virheitä, voitettiin!
Tänään Purinalla tein pihalla olevan radan kaikilla kolmella. Suvi takkusi vähän mun huonoa tutustumista ja vähän oli pyöritykset hukassa. Håpia muistutettiin, että kontaktit tehdään ihan loppuun, vaikka ohjaaja menisi ihan sivuun. Nätisti namiavulla tämä ja johan meni loppuun hyvin. Håp sai  myös putkiansa treeniä ja ei mene ansaan, jos sanon sen kii.
Vanttu teki radan pätkissä. Ekana oli rengas ja ei osannut kahden esteen takaa tulla heti läpi, vaan tuli välistä. Pieni muistutus "rengas" ja joka kerta oikein senjälkeen. Hienosti haki sekä sulku- että avokulmakepit! Kääntyy mulkerona, mutta jos (tai ehkä kun) ohjeet epäselvät ja myöhässä, hermostuu. Aloittaa sellaisen ihan raivoisan rähinähaukun ja puree mahaan. Teimme yhden seis liikkeestä ja kaukojen ekan vaihdon huomista varten myös. Aika kivaa, kun voi jo tehdä samaa rataa Vantullakin. Sen kepit nopeutuvat koko ajan ja puomikin on seminopea jo. Lähtöodotus on onneton, mutta I'm working on it! Hypyt olivat 50-55cm eli ihan jo hyppyjä.
Sorlammellakin kävimme. Sateista, mutta ihanaa.
Kuva missikisoista. En enää muista laitoinko jo arvostelun. EH, ilmeikäs, elegantti, tyypillinen, liikkuu hyvin, pysty olkavarsi, hyvät kulmaukset ja kaikkea ihanaa...

tiistai 20. toukokuuta 2014

kyllä me treenataan

Kyllä me treenataan, vaikka taidan jakaa elämäni siellä facessa, niin tänne tulee kirjoiteltua harvemmin.
Vanttu käväisi näytelmissä. EH (liian nuori, että ei kelpaa tulevien miljoonien valioarvojen hakemiseen). Arvostelussa luki, elegantti, ilmeikäs, hieno kaula ja selkälinja, liikkuu hyvin, pystyhkö olkavarsi, hyvät takakulmaukset, hyvä tyyppi eli oikein kiva arvio.
Kisaamisesta nyt taukoa, kun olen reissannut ja taas pukkaa uutta retkeä. Ehtiihän tuota? Tai on Vanttu ilmottu tokokisoihin, edelliset jäi väliin juoksun takia.
Tokossa menee altoliikettä. Välillä menee miljoonaa, välillä ihan lahna. EI ihan malta, paikkaliikkeet olleet ryhmissä ne muutamat tehdyt kerrat hyviä, yksin saattaa lähteä tallustaan mua kohti. Ja ei tahdo kestää mun kävelyä taakse. Noudossa palautus levoton. Sinin ja Spesin valiojuhlissa oli Pursiaisen Pia kouluttamassa. Mun tehtävä oli sanoa koiralle irti. Ensin en ymmärtänyt miksi, sitten en sanonut mitään, sitten sanoin hyvin, sitten kiitos, lopulta sanoin irti, kun kapula oli jo mulla... Mutta tämä on silti ehkä auttanut, koska on nyt istunut jo kaksi sekuntia hiljaa se kapula suussa. Tosin voi se edelleen tippua ennenkuin on mun kädessä. Kaukoja tehnyt paremmin paitsi ei tänään (tein aika pitkään aksaa ja tokoa ja otin ihan vikaksi). Luoksetulossa välillä ravasi, nyt on laukkaillut, kun on tehty paljon suoria. Stopit on tehty putkista ja kierroista. Olen koittanut vaihdella niitä temppuja kierron jälkeen (tämä nostattaa kivasti neiti "kaikkimullehetinytäkkiä"). Seuraaminen tuntuu hyvältä, ei ehkä ole? Maahan taitaa mennä ok, tai mistä mä tiiän, kun en itse näe. Maahan kuitenkin menee. Hyppy on aika ok, jos pidän huolta ettei varasta ja että kuuntelee käskyjä muutenkin. Mitäs muuta siellä AVOssa olikaan? Muina liikkeinä tehty pari kertaa ruutua, kun sillä toisella kerralla meni heti oikein, ei sitten ole enää tehtykään. Tunnarinkin olen tällä viikolla ottanut ohjelmaan, tosin hakee vain omaa, joko käpyä tai kapulaa. Ja on se Vanttu tehnyt temppujakin. Skeittilautaa kerran, pupusta ylös muutaman kerran, peruutusta, pujottelua takaperin ja etuperin, pyörimisiä suuntakäskyillä, jonku kerran kait esineen halaamistakin.... Ei oikein mitään osaa tosi hyvin, mutta sinnepäin vähän kaikkea.
Aksassa alkaa mennä aika kovvoo. Tai ei mee kovvoo niitä kontakteja. Pöh. Mutta ehkä nekin joskus, kepit nopeutuu joka kerta, kun niitä tehdään ja tänään meni ekat pari kolme kertaa oikeasti jo matalana "uiden". Lopussa (treenien lopussa siis) vähän väsähti ja meni varovaisemmin. Pikkaisen on alkanut ilmetä liiallista irtoamista ja jonkin verran kiire aiheuttaa rimojen lentelyä. Toisaalta olen nostanut hypyt nyt 45-50 senttiin ja joukossa aina yksi 55 tai jopa 60. Okseriakin mentiin, se ei ollut mikään juttu. Eikä pussi tai rengas. Tänäänhän se meni renkaan ihan itse sisällä ja keinun pihalla, kun mä juttelin kavereiden kaa... Pitäisi vaan osata lopettaa ajoissa. Tämänillan kaukot sai mut pahalle tuulelle, kun ei tehnyt asennonvaihtoja. Oli varmaan vaan ihan poikki siinä vaiheessa.

Håp ja Suvikin tehneet kaikenlaista pientä. Håpi kuudesta nollasta Jerseyssä neljä oli tullut videolle, tässä linkki https://www.youtube.com/watch?v=K_VQZqJZnV8&list=UUsoObrFfC7SjS6V2h_ENBxA On siellä vielä parannettavaa. Takaaleikkaus on sellainen " ohjaajalla on suunnitelmassa takaaleikkaus. Koira irtoaa esteelle ja hypyn jälkeen ohjaajakin leikkaa sen kolme sekuntia sitten olleen leikattavan linjan". Eli tämä treeniin!!!

Suppana oli Piiralla ja oli hyvässä kunnossa. Aika tarkkaan se kyllä pitää nykyään viedä esteille, muuten ottaa kiellon tai suvittaa. Liekö kuitenkin vähän ikä näkyisi? Toisaalta kirmaa ihan villinä metsässä, ei se kyllä siellä kipeältä näytä.




lauantai 10. toukokuuta 2014

Arkista treenausta.

Jerseystä olisi kyllä paljon muisteltavaa, mutta johan tässä on ehditty treenailla kotipuolessakin. Partnerilla on aina kyky esittää asiat hienon kuuloisesti. Eli meidän Jerseyn matka televisioitiin (paikallistv:ssä Jerseyssä oli pikkuklippi, missä mun paita näkyy ehkä puolisekuntia takavasemmalla) ja ensimmäinen haastattelupyyntö on tullut (KKK:n lehteen haluttaisiin juttu, ihan ite pitää kirjoittaa).

Mutta ne kotitreenit. Eilen Vanttu oli aamulla Sporttiksella vartin. Tokoa, puomia, kepit ja muutama 50 sentin hyppy. Tokohyppy sikahieno.Puomi saisi tulla nopeammaksi. Samoin toki kepit. Kepeillä helposti virheitä varsinkin lopussa. Hyppää kyllä hienosti ja menee putkiin miljoonaa.
Hurraalla Jannen treenit Rusalla ja kotimatkalla (Hurraa ravasi hyvin, laukanvaihdoissa pitää saada pysymään ihan suorana ja ei saa lisätä vauhtia niissä) kävin ekaa kertaa Purinalla. Ostin sinne kesävuoron ja bonuksena tuli valmiit radat! Eli olipa makeeta tehdä sekä Suvilla että Håpilla Muotkan koukeroita. Tein yli 30 esteen radasta 21. Takaaleikkaus puomilta edessä olevalle hypylle pitää Håpille oikeasti LEIKATA. Kääntyy väärin, jos en tee sitä hitsin leikkausta. Håp lähti takaaleikkaukseen pituudelle tyhjään hyvin. Suvi oli ongelmallinen takaaleikkauksissa, kunnes keksin huutaa eteen. Ja johan lähti. Ja se on kyllä kumma koira. Kääntyy ihan hitokseen pienesti, vaikka huudan eteen, jos vaan teen sen leikkauksen siellä takana? No rouvan asetukset on rouvan asetukset, ei niitä enää muuteta. Ei pitänyt ottaa Vanttua, mutta enhän mä malttanut. Tein hyppy-puomi-edessä oleva hyppy- puomin alla olevaan putkeen ja pituus tyhjään takaaleikkaamalla. Myös puomilta edessä oleva hyppy takaaleikkaamalla. Vanttu osaa kyllä olla ihan mieletön. Kolme kertaa tämä (kun en uskonut kerralla). Joka ikinen kerta oikein. Kerran tuli pituudelta tehty vika hypyn rima alas.
Illalla ois ollut epikset, menin paikallekin, mutta lopulta en jaksanut odottaa maksien alkuun (satoi). KKK:n hallille purkamaan kenttä tokokisoja varten. Ennen tätä kävin kotona siivoamassa ja oho, Vantun juoksut alkoivat. Eli ei kisoja sille. Teimme kuitenkin pikkutreenit tokoa tyhjässä hallissa ja ei ois tullut ykköstulosta. Ei pysynyt seisomassa, kun kävelin taakse. Varasti noutoon. Tiputti kolme kertaa kapulan sivulla. Ei pysynyt istumassa luoksetulossa. Ja seiskin taisi olla siinä huono? Seuraaminen ja kaukot hyvät (jos muistan oikein).
Tänään mökille koirien kanssa ja sieltä hallille. Pikkuisen Vantulla agia, tokoa ja temppuja. Ihan huohotti jo temppuosuudessa (piti nostaa sivujalat yhtäaikaa vinolle pinnalle), mutta tais mennä muuten aika hyvin. Eikun tuli kepeiltä pois liian aikaisin. Kokeilin (multahan loppuu logiikka ihan joka asiassa) juoksuttaa A:n (mennyt kaksi tai kolme kertaa?) läpi kolmesti ja juoksi hienosti joka kerta. Ja sitten tein kaksi pysäyttämällä ja oho, pysähtyi. A:ta ei ole siis juoksuna ikinä menty, huutelin ensin vaan menemene ja heitin lelun ja sitten muistin mun juoksukäskyn olevan gogogo. Sillä käskyllä loikkasi vähän ylempää tai sitten ois loikannut kolmannen jo muutenkin ylempää? Hallilta pitkälle metsäkävelylle Hurraan kanssa tallimetsikköön(taidettiin me käydä peltolenkkikin hallilla, mistä toi uusi kuva). Kotona vähän pyykkishowta. Kiva päivä, vaikka kisat jäikin väliin. Alla olevassa kuvassa Piggylandkoirat treenaavat rytmistä kuusenhajutanssia?
 

perjantai 9. toukokuuta 2014

Jersey

Olipas hauska reissu.
Kaksi aikuista, neljä lasta ja kolme koiraa. Lento, yksi auto, lautta ja Bergerac majoitus.
Håpin ja Rotin eka lento, ihan älyhelppoja matkakumppaneita. Ei ahistanut lentoboxi, autoon sullominen, uudet majapaikat eikä mikään. Päinvastoin nauttivat upeista hiekkarannoista ja ulkoilumaastoista varmasti koko rahan edestä.
Kisoissa oli rento tunnelma. Aamulla aloitettiin ajallaan, radat rakenettiin supernopeasti. Seuraavat radat aloitettiin, kun edelliset loppuivat. Lähtöjonoon sai mennä, kun itse halusi. Luokan lähestyessä loppua, kuulutettiin, että hopihopi, jos vielä haluaa, nyt pitää mennä jonoon... Koko päivä toki saatiin kisaradoilla kulumaan. Illalla kisajärjestäjät tarjoilivat eri maiden teemojen mukaan juomisia (punkkua espanjalaisittain, kuoharia ranskalaisittain tai Pimmsiä englantilaiseen tyyliin). Ja jakoivat nimeltä mainiten ruusukkeen jokaiselle nollan tehneelle ja voittajalle lisäksi palkintonallen :).
Perjantaina oli hupiluokkia. Me laitoimme koirat lasten ohjaamina näihin. Kaikki sesset pujottelivat 36 keppiä puhtaasti Idan ja Suvin voittaessa koko luokan! Knock outissa Håp ja Roti menivät vähän omia reittejään, eli ei palkintoja niistä.
Leppoisa tunnelma, etenevät rataprofiilit (ei yhtään takaakiertoa koko viikonloppuna!!!) ja mikä lie sai meidät ihan fiiliksiin. Satu Rotilla molemmilta lauantain radoilta mihin osallistuivat nollat ja toiselta voitto! Håpille neljä rataa ja kolme nollaa. Yksi nollista flaamiksi ohjaten... Kun Satu oli lasten kanssa vesipuistossa "naapurin sedän" kanssa (lapset ystävystyivät 10v tytön kanssa ja hänen noin 70v isänsä vei koko lauman uimaan), belgialainen kaveri ehdotti voivansa ohjata Håpia parikisassa. Kysyi koiran nimen ja mikä on putkikäsky (sen tosin ehti unohtaa, mutta nimen muisti). Håphan meni upeasti nollalla oman osuutensa, mutta karkasi sitten Suvin vuorolla mun perään ja nämä äiti-tytär sankarit tekivät rataa sitten yhdessä-hyl parikisan tulokseksi. Hyppiksellä Håp oli viides ja agiradalla kolmas. Suvi teki nollan hyppiksellä 8:s ja oli agiradan nollallaan toinen.
Sunnuntaina menimme Sadun kanssa molemmat neljä rataa. Hyppikseltä Håpsulle taas nolla, mutta vähän tahmea sellainen, 10:s. Teamkisassa Håp myös oman osuutensa nollalla, Suville ja Rotille taisi tulla hyl.Hyppiksellä Rotille pari rimaa ja Suvi ei löytänyt keppien sisäänmenoa? Tokavika agirata oli ranskalaistuomarin ansaesteiden sikermä. Englantilaiset olivat ihan hukassa. Pysäyttelivät koiriaan ja koittivat saada osumaan oikeille esteille. Oli siellä päteviäkin, mutta heidän takaaohjaustapansa suuntakäskyineen ei ihan sopinut tälle radalle. Roti teki upeaa rataa tokavikalle asti ja harmittavasti väärä putken pää. Suvi ja Håp tekivät hienot radat molemmat- Håp voitti ja äitikoira toinen!! Vikalta radalta sitten hyl koko sakille ja aika kamalat hyl olivatkin...
Mutta kyllä kelpasi. S ja H kvaalasivat molemmat tiensä maanantain finaalin. Mehän jouduimme lähtemään kotiin ennen finaaleja eli isoimman nallen tavoittelu jäi tulevaisuuteen. Hieno reissu ja harvoin mä olen noin monta nollaa tehnyt, Håpilla en ikinä.
 Yllä ollaan vielä St Malossa Ranskan puolella.
 Syystä tyytyväiset pujottelukilpailun voittajat.
 Iltahupia. "Fricadellien" syöntiä ilman ottimia, nopein voittaa...
 Hitsi nuo koirat tykkäsivät kirmata rantahietikolla.
 Kisapaikka ja samalla meidän majatalo.
Elsa katselee Englannin suurinta hiekkarantaa.