koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

agia

Olinpa mä huono.
Miten voi olla niin vaikeaa ajatella linjoja eikä esteitä?
Miten voi olla niin vaikeaa muistaa miten eri ohjaustekniikat suoritetaan?
Miten voi olla niin vaikeaa osata valita oikeat ohjausvaihtoehdot?
Miksi ne paremmat ohjausvaihtoehdot eivät edes tule mieleen?
Miten ei voi vieläkään tietää, mikä ohjaus sopii millekin koiralle?
Miksi Vanttu ei vieläkään pysy lähdössä?'
Miksi en osaa katsoa sinne mihin koiran kuuluisi laskeutua/olla?
Voisinko rauhoittua varsinkin Vanttua ohjatessa?

Ei mulla muuta. Pääsin ylläriyksärille ja olin siitä onnellinen. En ole onnellinen osaamattomuudestani. Mutta aion nyt märehtiä ylläolevia kysymyksiä ja koittaa oppia.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Inhimillistäen agia

Satu väitti, että inhimillistän koirani ja laitan niiden päähän ihmisten ajatuksia. En usko!
Niintainäin. Vanttu ei tiputtanut treeneissä yhtään rimaa, meni muurin ohi poikkarilla (koska mun mielestä ei halunnut tiputtaa ja jätti mieluummin hyppäämättä). Muutama palkkaus muurin ylityksestä ja sitten ok. Lähtö oli tänään kamala Vantulla. Sinänsä positiivista, että sitä voi treeneissäkin harjoitella, kun on ihan yhtä kamala kotona kuin kisoissa.
Suvi meni Hanskun kanssa ja ei taaksensa katso, kunhan vaan saa tehdä agia. Ihan sama kenen kanssa. Suvi myös jätti osan peltokävelystä väliin ja palasi hallin ovelle katsomaan, josko vielä saisi tehdä. Huolestuttavaa olisi, jos saisi oven auki ja tekisi sen radan nollilla ilman ohjausta. Mihin mua sitten enää tarvittaisiin ja mähän haluan osallistua.
Håp tuli halliin Rotin tehdessä. Ei ongelma, ei tietenkään mene toisen treenivuorolla häiritsemään. Haeskeli rauhassa namia hallin lattialta. Pyysin lähtöön ja sanoin, että jos tekee mopean nollan, pääsee pellolle. Teki nopean nollan ja siirtyi hakemaan niitä pudonneita nameja. Kuinka ne voi olla niin erilaisia???
Aamun reilun tunnin metsäretkellä Suppana kyllä juoksenteli, vaikka ei monen koiran peltolenkeistä aina niin perustakaan.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Tokokärpänen

Iltatreenit Sennin ohjauksessa. Ruudusta taas liikkurin käskystä, mutta tasi tajuta.
Oppi merkin! Ihan vaan kierrättämällä ja huutamalla seis. Valmis?
Ohjattuakin aloitettiin. Meni hienosti, jos kävin kävellen näyttämässä haettavan kapulan. Jos heitin kapulat, haki molemmat... Teimme sitten kierrättämällä siivekkeiden ympäri sekaisin vasenta ja oikeaa ja hitsi, kun meni lopuksi näppärästi (ilman kapulan hakua. Vain sitä oikeaa tai vasenta siivekettä). Taas puraisi se tokokärpänen.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Heliumpallolle ykköstulos!!

Olin ajoissa koepaikalla (rasti seinään). Kattelin muutaman suorituksen ja hain Vantun paikkamakuuseen (VOI oli jaettu kahteen osaan). Makuu levoton, meni maahan etutassu mahan alla ja oli kyllä niin mun tullessa takaisin. Oli nuustanut lähes koko ajan. Sai kuiski 8 tästä.
Aloitus tunnarilla. Kun on koko viikon tuonut omansa vasta yrityksellä kaksi tai siitä eteenpäin vaikka yritys no kuudella, tein aamulla ennen lähtöä kotipihalla tunnarin (toi oman). Teki hienosti. Kapulat rivissä, aloitti oikeasta reunasta ja kun tuli tokavikaan vasemmalla, poimi ja toi ihan kivalla vauhdillakin sivulle. Pyöritteli heken suussaan, vaan ei tiputtanut 9. Ruutu hyvin, mutta hittolainen lähti liikkurin käskystä. Mä huusin kyllä omani melkein päälle, eli ei nollannut vaan sai 8.5. Seuruu tuntui aika kivalle, ne paikalla täyskäännökset voisivat olla terävämpiä ja täyskäännökset ehkä muutenkin? 8.5. Luoksetulo oli minusta kiva 9. Hyppynouto hyvä 9,5. Istumisessa keskityin etten antaisi vartaloapua ja en katsonut koiraa 10!!. Kaukoissa meni taas ekalla maahan tassu alla. Teki vaihdot ekoilla käskyillä, mutta minusta liikkui jossain asennonvaihdoissa ehkä. Laisi kyllä kommentoi kaukojen olleen hyvät, mutta mun heijanneen polviani.... 9. Metallin teki hyvin ja mä onnistuin kerrankin heittämään hyvin. Kommentti päivän paras metallinouto ja 10. Kokonaisvaikutus 9 ja ykksötulos. Hitsi kuin kivaa. Ja erityisen kivaa, että Vanttu oli keskittynyt ja pysyi iloisena ihan loppuun asti. Tosi tyytyväinen tähän. Koitin kyllä keskittyäkin vain siihen koiraan, palkkailin antamalla pompata mun päälle ja kehumalla. Vielä mä haluaisin sen ehkä vähän terävämmäksi ja  enemmän keskittymään mun tekemisiin.
Samaan aikaan Vantaalla (tai tarkennettuna iltapäivällä) Ida oli tehnyt kaksi kait ihan ok rataa. Ekalla hyl väärälle esteelle ja tokalta 5 rima.
Olimme illan sukulaisissa ja somekoira oli harrastanut sähkötöitä. Led valopanta syöty. Samoin tietsikan johto ja Mikan kuulokkeet. Toi olisi sietämätön koira, jos joutuisi olemaan 8 tuntia yksin kotosalla joka päivä. Nyt oli ehkä kuusi tuntia.

perjantai 16. tammikuuta 2015

Pikaista

Huomenaamulla pitkästä aikaa tokokokeeseen. Paikkamakuita tehty ryhmässä yksi. Luoksetulon stopit muistin tänään kokeilla (osasi). Tunnari ollut hukassa nyt viikon. Ruutuun ei mene enää ihan siihen keskelle (mutta menee yleensä ruutuun kuitenkin). Saattaa odottaa mun käskyä tai lähteä myös liikkurin käskystä. Osaa ehkä istua aika ok liikkeestä (tämä on saattanut nopeutua?). Kaukot tekee ok siitä vierestä, kaukaa ei oikein tehty. Asenneseuraaminen (viisi metriä) aika hieno. Odotan vahvaa ykköstulosta taas kerran.
Aksaa treenattu aika paljon Eckerön jälkeen (jossa oli joitakin hienoja pätkiä ja paljon enemmän kaikkea muuta). Väsyessään Vanttu lähtee kaarrattaan. Ja ei se oikeasti osaa kääntyä kovasta vauhdista tulleessaan suoraan kohti estettä. Leiskauttaa kauas. Täytyy ihan opettaa? Håp taas kääntyy paremmin nykyään? Håp on aika mainio. Rannikon Timon treeneissä teki ehkä seitsemän kertaa peräkkäin itsenäisesti kepeilta keinun ja pituuden mun kirmatessa (koiraa katsomatta) näitä seuraavalle putkelle. Suppanalla en viitsisi edes yrittää moista. Kokeilin sen Vantullakin. Tyssäsi keinuun. Ottihan Vanttu keinun, mutta kun koitan vielä malttaa vaatia edes treeneissä sen pysähtymisen. Ei malta.
Ida menee huomenna Håpilla Vantaalle. Minä en mene mihinkään aksakisoihin koko viikonloppuna. Kappas.
Satu kuvaili Vanttua sanomalla, että sen päässä on heliumia. Niin siellä varmaan onkin!


perjantai 2. tammikuuta 2015

Uudenvuodenjuttuja

Tai sellaista pohdintaa mitä tarttis tehdä.

Liityin OMD jäseneksi vuodeksi (oli hyvä tarjous). Pelkkä jäsenyys ei ehkä riitä, tarttis varmaan käydä siellä sivuilla joskus. Mutta ajattelin nyt kevään ottaa sieltä agiin treeni-ideoita (mulla on ainoastaan yhdet ohjatut treenit sovittuna koko kevääksi). Toisaalta on mulla meidän ti-illan treenit, missä partneri kyllä kommentoi, eli en mä ihan tyhjän päällä ole.

Tokoa tekee vain Vanttu ja kyllä mä sen haluaisin valioksi ensi vuoden aikana. Sain koepaikan (pitää muistaa maksaa se...) ja nyt olen käynyt tekemässä VOI liikkeitä agihallissa vähän agin kanssa sekaisin. EHKÄ kaukotkin alkavat sujua paremmin? Ja heti muistin, että olen kokonaan unohtanut luoksetulon stopit. Hitsi. Mutta treenit ovat tokossa vielä kuukauden kaksi mallillaan, kun ne Sennin sunnuntaireenit jatkuu muistaakseni helmikuulle. Jospa sitten vaikka häiriköisi taas Lentsua tai Jessicaa? Tai ties vaikka nuo tokotreenitkin vois jatkua tuolla. Meitä on aika kiva ryhmä.

Jotta voisi valioitua, Vantun pitäisi käydä näytelmissä. Äh. No ei oo kiirettä, kun ei oo mitään sertejäkään missään näköpiirissä.

Agissa haluan oppia miten Håp kääntyy. Kun kerta nyt olen nähnyt sen kääntyvän, en vain vielä taida niitä knoppeja millä se kääntyy. Lisäksi Håp saa opetella namipalkalla nopeampia kontakteja.
Vanttu aloittaa huomenna kolmosen kisauransa. Täytyy katsoa millaista räpellystä tulee. On mulla pienenä haaveena saada sille sm- ja karsintanollat kasaan. Saahan sitä haaveilla? Vantun kanssa muuten haluan opettaa sille suuntakäskyt ja oppia itse näkemään, milloin se lukitsee esteen. Sehän kääntyy ihan sairaan hienosti kaukaakin, jos vain osaan lähettää sen oikein sille esteelle. Lukitseekin esteen aika kaukaa. Minä vaan tuppaan "heittämään" Vantun viisi metriä yli riman, kun en ymmärrä, ettei tartte huitoa eteen. Tämä sama ongelma mulla on Håpin kanssa. Mutta nyt tiedän mitä harjoitella. Miten mun pitää harjoitella, tosin ei ihan selvillä. Vanttu tarvitsee toki kaikkea muutakin. Este-erottelua. Keppikulmia. Häiriöesteen ohitusta. Mutta on se vaan taas ollut minitreeneissä ihan tajuttoman makee. Menee kontaktit ihan miljoonaa loppuun asti, vaikka olen itse aloituspaikankin takana. Ei ole nyt tiputellut rimojakaan, mutta en ole muistanut tehdä niitä päällejuoksuhyppyjä. Niissähän ne rimat roiskuu. Ja myös niissä hypyissä, missä Vantulle tulee kiire. Ja Vanttu osaa kääntyä ihan kuin Suvi, lisättnä Vantun paljon suurempaan estehakuisuuteen, tuo kääntymisominaisuus on aikas hieno!
Suppana saa tehdä, mutta vähän vähemmän. Se on ihan onneton, jos ei pääse hallille treenaamaan ja muut pääsee. Muiden kirmatessa omalla hallilla peltoa kohti, Suvi aina suuntautuu hallin ovelle. Olen mä sen kanssa treenannutkin ehkä joka toinen kerta. Ajattelin kisatakin sillä vähän vähemmän, kaikki karsintanollat kun on jo kasassa. Mitään vikaa siinä tosin ei ole, liikkuu musta aika hyvin just tällä hetkellä. Mutta jospa kestäisi pikkaisen vähemmällä pikkaisen kauemmin.

Eli ei mulla mitään selkeää treenisuunnitelmaa ole. Erilaisia ajatuksia. Mutta eiköhän ne muokkaudu treeneiksi ajan kanssa.



Hertan jälkeen on aivan superihanaa, ettei nykyiset koirat pelkää paukkuja. Ida ja Vanttu viettivät osan uudestavuodesta poppaerita syöden ja Harry Potteria lukien.