Aamulla ulkoilua, heppailua, pitkä metsälenkki. Päivällä aika paljon töitä (Håp teki minitauolla ohjatun). Illalla agitreenit. Mulla on kolme erilaista koiraa... Ei tule helpottamaan ohjaustani (kun nyt en ole Luojan lahja tälle agilitymaailmalle muutenkaan). Suvi pitää viedä (hyppää kyllä huonommin nykyään?) kunnolla esteille ja mä en saa pysähtyä missään vaiheessa. Toki osaa paljon ja hakee kepit, kontaktit jne. vähän sinnepäinkin ohjauksella. Håp on malli minä irtoan mihin vaan, käyn tekemässä esteet kaukanakin, aika hyvä jo kepeillä, mutta pitää kunnolla kääntää. Ja hitto, mulla meinaa mennä hermot sen kanssa, kun en itse muista sitä ajoissa kertomista ja koira ampuu viisi metriä eteenpäin jokaisesta kädenhuitasusta. Ja meinasihan mulla mennä Håpsun kanssa hermo viikonloppunakin, kun kuvasin höpöhöpö haastevideota. Laitoin koirille ratsastajanuket. Suvilla on ollut ennenkin, se ei välitä repunpäälle ommellusta nukesta mitään. Eikä välittänyt Vanttukaan (ei edes tainnut huomata, että selkään pantiin jotain). Ja sitten Håp. Ei voi liikkua, ei voi tehdä, jos nukke selässä. Hohhhoijaahåp, sanon minä.
Mutta takas agiin. Jos ohjaan Suvia kuin Håpia, niin yhdelle radalle saan ainakin kaksi kieltoa ja pari empimistä päälle. Ja Vanttu teki tänään ekaa kertaa (tosin monessa pätkässä) saman radan kuin isot koirat. Kepit skipattiin tarkoituksella ja puomi tehtiin vain alastulo-osa. Ja oisinko saanut samanlaisen kuin nuo muut? No en oo. On nopeampi kuin Suvi ainakin noilla matalilla hypyillä (nyt oli 35 ja joku saattoi olla 40), mutta samankaltainen sähikäinen. Irtoaa hyvin, mutta kiirehän mulla senkanssa tulee. Eli kauhean ajoissa pitää kaikki kertoa, mutta mitään "tee miljoona vastakäännöstä kuten Håpilla" ei tartte.Ja sittenkun se joskus sen juoksupuomin oppii, en ehdi sitte yhtään mihinkään. Nyt jo kiihdyttelee hetkittäin aika hurjaan vauhtiin... En tiiä, rupeeko rimat lentämään. Nyt niitä tulee joku siellä täällä, ei vielä mitään ahdistusta aiheuttavaa, mutta enemmän kuin ei mitään. Mutta minusta Vanttu on makee. Hämärän muistini mukaan no muut osasivat vuoden iässä kepit ja kontaktit ainakin auttavasti. Vanttuhan ei tosiaankaan osaa. Ikuna ei ole mennyt A:ta (tai no kerran juoksi Suvin perässä vahingossa), puomia ei ole mennyt kokonaisena kuin vahingossa. Keinun se minusta osaa, mutta ei toki siinäkään osaa mitään odottamisia tai mun irtoamisia tai kokonaan itsenäistä keinua. Pussia ei ole mennyt kuin muutaman kerran (ei kyllä pitäisi olla ongelma). Rengasta on mennyt. 20% taitaa mennä sivusta (tässäkin hitaampi oppija kuin nuo muut?).
Vantun "my favourite things" taitaa olla ihan kaikki. Rakastaa ruokaa, rakastaa juoksemista, rakastaa temppuilua, tykkää nyt ylipäätään kaikesta puuhailusta. Ja jos ei ole puuhattu neidin mielestä tarpeeksi, jatkaa touhuilua kotona itsekseen kaiken kielletyn parissa... Mutta on kyllä mun päivieni ilo. Mähän tulen hyvälle tuulelle jo sitä katsoessani!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti