Vanttu aksaa

Tai aksaa nuo muutkin, mutta Vantun aksa mietityttää.
Eilen olin Janitan luona. Vanttuhan menee kyllä kovaa (mikä mulle aina niin huisin tärkeää), mutta sehän jahtaa??? Ja kiroilee. Ja ei pysy lähdössä. Eli meni kymmenen kertaa (tai ainakin monta) ohi putken, kun juoksi mun perään. Jos ei tajua (ja usein ei tajua), hermostuu ja ihan oikeasti kiroilee. Se ei hauku kimeää haukkua kuten Suvi mennessään, vaan karjuu mulle. Ja puree. Ja puree aika kovaakin. Ja ei osaa VIELÄKÄÄN sitä kontaktitemppua, eli ei oikeasti tajua, mihin pitää tassujen osua. Edes maassa olevalla puomin pätkällä. Eli palaan maapuomiin. En palkkaa kädestä.
No en toki tänään muistanut alkuun tuota palkkausasiaa, kun tuurasin Saagajunnua Sepon treeneissä. Vanttuhan kävi tänään ekaa kertaa tosi kuumana alkuun. Rimoja lensi, ampui putkiin. Ja tuijotti hypätessä ylös mun kättä. Karjui ja räkä lensi. Ja minä kiehuin. Suvi huusi taustalla ja meinasin jo heittää hanskat tiskiin. No Suvi poistettiin, laskin kymmeneen ja yritin itse rauhoittua ja menihän tuo. Teki saksalaisen, viskileikkauksen ja kesti putkella takaaleikkauksen. Mutta tarvii kyllä nyt miettimistä palkkauksen suhteen, ettei ala pomppimaan selkä väärinpäin ja pää ylhäällä, huutaen samalla kaikki osaamansa kirosanat. Ja pitäisi toki opettaa ne kepit, rengas kunnolla, kontaktit ja radanlukua...
Ja pitäisi Vantulle tietty opettaa tokoakin. Ja niitä temppuja. Tai tehdäänhän me molempia, mutta tehdäänköhän oikein ja tarpeeksi???
Håp oli Idan kanssa oikein hieno tänään. Ida osaa jo aika hyvin katsoa koiraa ja pitää joka esteellä huolta, että saa kurssin kohti seuraavaa oikeaa estettä. Hauska kattella. Samoin Suvi meni upeasti Elsan ohjaamana. Viikonloppuna onkin kaukokisoja, kun lähden lasten kanssa Kokkolaan ja Jyväskylään. Peruin tokon, niin nyt sitten aksataan. Håpille yhteensä neljä luokkaa ja Suville kaksi.

Janitalla eilen oikein hyödyllinen tunti. Suvin kanssa mun täytyy muistaa pitää käsi alhaalla. Kaikkien kanssa huolehtia ennakoinnista ja esteen lukituksesta. Muistaa, että ne koirat näkevät jalat, eivät kuuntele niitä suullisia ohjeita. Ja pitää vaikka jeesusteippiä sen suun edessä! Ja Håpille pitää opettaa jarru. Sehän siis ihan oikeasti tarvii melkein pysäyttämisen koko keholla, että kokoaa esteelle.

Vaikea muistaa, että aamulla oli ihan sikamakee ilma. Äsken tein lumitöitä ja lunta oli tullut useampi sentti.

 Metsälenkin jälkeen koirat kiinni ja Hurraalle pikkaisen ravitöitä.

 Oli siellä pellolla Suvi ja Rossokin, mutta nämä kaksi osuivat useammin kuvaan.

Ainiin. Vanttu ilmoitettu näytelmiin!