koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Kotio

Yhdistetty työ/hupireissu Ranskaan takana. Oikein hyvät luennot ja mukava Pariisi. Mä aina innostun, kun joku on asialleen omistautunut ja kongressin ultraääniguru oli. Ja siinähän ois tavoitetta, että työpaikan referenssikirjat ois itse kirjoittanut! Ja Pariisissa oli eiffeltorni, Mona Lisa ja hyvää kahvia.
Ylioppilasjuhlat eivät toki edenneet loman aikana eikä oikein alkuviikostakaan, kun töitä ollut vähintäänkin tarpeeksi. Kisaamaan olen kuiski ehtinyt sekä ma että ti ja tiistaina kävin Vantun ja pikkaisen Håpinkin kanssa Jessican luona. Olivat molemmat aika kivoja. Vanttu voisi edetä tunnarissa (olen edelleen vain haetuttanut omaa), ruutuakin voisi muistaa tehdä, seuraaminen oli parempaa, kaukojen jumitus valitettavasti yhä ennallaan, varasti se ekalle kapulallekin, mutta luovutus himppasen rauhallisempaa. Huomenna käydään kokeessa katsomassa, josko siellä onnais kaikki liikkeet peräkkäin (ei koskaan vielä treeneissä onnistunut...).
Maanataina oli Zeljkon aika haastavat radat. Ekan voitti Janita vitosella-hih, eipä ole mun muistissa ollut kolmosen kisaa hetkeen, missä 40 koirasta kukaan ei saa nollaa! Minä hyllytin kolme rataa neljästä ja sillä neljännelläkin Suvi sai 20 vp (kaksi kieltoa ja kaksi rimaa). Suvi tuli jokaisesta päällejuoksusta ja saksalaisesta ohi. Ja minä kait kattelin koiraa enkä sitä laskeutumispaikkaa. Tänään sitten Purinalla kokeilin kaikki variaatiot ja hitto vie. Jos katsoo laskeutumispaikkaa, hyppää aina! Niistoja ei toki tee aina vieläkään, Suvi siis.
Eilen olin Håpin kanssa Saviojan Annen radoilla. Maanantain jälkeen radat tuntuivat kovin helpoilta! Hopsu teki molemmilla nollat, ei ihan huonotkaan, muutama kaarre mahtui kumpaankin ja minusta sen puomi on edelleen liian hidas. Varsinkin tokaradalla missä huusin rumalla äänellä alas. Håphan melkein pysähtyi ja hiipi oikeaan paikkaan pelästynyt ilme naamallaan. Ei saa huutaa.... No sai nollan ja kun nopsemmat saivat virheitä, voitettiin!
Tänään Purinalla tein pihalla olevan radan kaikilla kolmella. Suvi takkusi vähän mun huonoa tutustumista ja vähän oli pyöritykset hukassa. Håpia muistutettiin, että kontaktit tehdään ihan loppuun, vaikka ohjaaja menisi ihan sivuun. Nätisti namiavulla tämä ja johan meni loppuun hyvin. Håp sai  myös putkiansa treeniä ja ei mene ansaan, jos sanon sen kii.
Vanttu teki radan pätkissä. Ekana oli rengas ja ei osannut kahden esteen takaa tulla heti läpi, vaan tuli välistä. Pieni muistutus "rengas" ja joka kerta oikein senjälkeen. Hienosti haki sekä sulku- että avokulmakepit! Kääntyy mulkerona, mutta jos (tai ehkä kun) ohjeet epäselvät ja myöhässä, hermostuu. Aloittaa sellaisen ihan raivoisan rähinähaukun ja puree mahaan. Teimme yhden seis liikkeestä ja kaukojen ekan vaihdon huomista varten myös. Aika kivaa, kun voi jo tehdä samaa rataa Vantullakin. Sen kepit nopeutuvat koko ajan ja puomikin on seminopea jo. Lähtöodotus on onneton, mutta I'm working on it! Hypyt olivat 50-55cm eli ihan jo hyppyjä.
Sorlammellakin kävimme. Sateista, mutta ihanaa.
Kuva missikisoista. En enää muista laitoinko jo arvostelun. EH, ilmeikäs, elegantti, tyypillinen, liikkuu hyvin, pysty olkavarsi, hyvät kulmaukset ja kaikkea ihanaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti