Inhimillistäen agia

Satu väitti, että inhimillistän koirani ja laitan niiden päähän ihmisten ajatuksia. En usko!
Niintainäin. Vanttu ei tiputtanut treeneissä yhtään rimaa, meni muurin ohi poikkarilla (koska mun mielestä ei halunnut tiputtaa ja jätti mieluummin hyppäämättä). Muutama palkkaus muurin ylityksestä ja sitten ok. Lähtö oli tänään kamala Vantulla. Sinänsä positiivista, että sitä voi treeneissäkin harjoitella, kun on ihan yhtä kamala kotona kuin kisoissa.
Suvi meni Hanskun kanssa ja ei taaksensa katso, kunhan vaan saa tehdä agia. Ihan sama kenen kanssa. Suvi myös jätti osan peltokävelystä väliin ja palasi hallin ovelle katsomaan, josko vielä saisi tehdä. Huolestuttavaa olisi, jos saisi oven auki ja tekisi sen radan nollilla ilman ohjausta. Mihin mua sitten enää tarvittaisiin ja mähän haluan osallistua.
Håp tuli halliin Rotin tehdessä. Ei ongelma, ei tietenkään mene toisen treenivuorolla häiritsemään. Haeskeli rauhassa namia hallin lattialta. Pyysin lähtöön ja sanoin, että jos tekee mopean nollan, pääsee pellolle. Teki nopean nollan ja siirtyi hakemaan niitä pudonneita nameja. Kuinka ne voi olla niin erilaisia???

Aamun reilun tunnin metsäretkellä Suppana kyllä juoksenteli, vaikka ei monen koiran peltolenkeistä aina niin perustakaan.