Tai sellaista pohdintaa mitä tarttis tehdä.
Liityin OMD jäseneksi vuodeksi (oli hyvä tarjous). Pelkkä jäsenyys ei ehkä riitä, tarttis varmaan käydä siellä sivuilla joskus. Mutta ajattelin nyt kevään ottaa sieltä agiin treeni-ideoita (mulla on ainoastaan yhdet ohjatut treenit sovittuna koko kevääksi). Toisaalta on mulla meidän ti-illan treenit, missä partneri kyllä kommentoi, eli en mä ihan tyhjän päällä ole.
Tokoa tekee vain Vanttu ja kyllä mä sen haluaisin valioksi ensi vuoden aikana. Sain koepaikan (pitää muistaa maksaa se...) ja nyt olen käynyt tekemässä VOI liikkeitä agihallissa vähän agin kanssa sekaisin. EHKÄ kaukotkin alkavat sujua paremmin? Ja heti muistin, että olen kokonaan unohtanut luoksetulon stopit. Hitsi. Mutta treenit ovat tokossa vielä kuukauden kaksi mallillaan, kun ne Sennin sunnuntaireenit jatkuu muistaakseni helmikuulle. Jospa sitten vaikka häiriköisi taas Lentsua tai Jessicaa? Tai ties vaikka nuo tokotreenitkin vois jatkua tuolla. Meitä on aika kiva ryhmä.
Jotta voisi valioitua, Vantun pitäisi käydä näytelmissä. Äh. No ei oo kiirettä, kun ei oo mitään sertejäkään missään näköpiirissä.
Agissa haluan oppia miten Håp kääntyy. Kun kerta nyt olen nähnyt sen kääntyvän, en vain vielä taida niitä knoppeja millä se kääntyy. Lisäksi Håp saa opetella namipalkalla nopeampia kontakteja.
Vanttu aloittaa huomenna kolmosen kisauransa. Täytyy katsoa millaista räpellystä tulee. On mulla pienenä haaveena saada sille sm- ja karsintanollat kasaan. Saahan sitä haaveilla? Vantun kanssa muuten haluan opettaa sille suuntakäskyt ja oppia itse näkemään, milloin se lukitsee esteen. Sehän kääntyy ihan sairaan hienosti kaukaakin, jos vain osaan lähettää sen oikein sille esteelle. Lukitseekin esteen aika kaukaa. Minä vaan tuppaan "heittämään" Vantun viisi metriä yli riman, kun en ymmärrä, ettei tartte huitoa eteen. Tämä sama ongelma mulla on Håpin kanssa. Mutta nyt tiedän mitä harjoitella. Miten mun pitää harjoitella, tosin ei ihan selvillä. Vanttu tarvitsee toki kaikkea muutakin. Este-erottelua. Keppikulmia. Häiriöesteen ohitusta. Mutta on se vaan taas ollut minitreeneissä ihan tajuttoman makee. Menee kontaktit ihan miljoonaa loppuun asti, vaikka olen itse aloituspaikankin takana. Ei ole nyt tiputellut rimojakaan, mutta en ole muistanut tehdä niitä päällejuoksuhyppyjä. Niissähän ne rimat roiskuu. Ja myös niissä hypyissä, missä Vantulle tulee kiire. Ja Vanttu osaa kääntyä ihan kuin Suvi, lisättnä Vantun paljon suurempaan estehakuisuuteen, tuo kääntymisominaisuus on aikas hieno!
Suppana saa tehdä, mutta vähän vähemmän. Se on ihan onneton, jos ei pääse hallille treenaamaan ja muut pääsee. Muiden kirmatessa omalla hallilla peltoa kohti, Suvi aina suuntautuu hallin ovelle. Olen mä sen kanssa treenannutkin ehkä joka toinen kerta. Ajattelin kisatakin sillä vähän vähemmän, kaikki karsintanollat kun on jo kasassa. Mitään vikaa siinä tosin ei ole, liikkuu musta aika hyvin just tällä hetkellä. Mutta jospa kestäisi pikkaisen vähemmällä pikkaisen kauemmin.
Eli ei mulla mitään selkeää treenisuunnitelmaa ole. Erilaisia ajatuksia. Mutta eiköhän ne muokkaudu treeneiksi ajan kanssa.
Hertan jälkeen on aivan superihanaa, ettei nykyiset koirat pelkää paukkuja. Ida ja Vanttu viettivät osan uudestavuodesta poppaerita syöden ja Harry Potteria lukien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti