Ihan ministi alkaa näkymään kävelyharjotuksia. Takapää nousee pikkuisen ja välillä etupääkin. Silmien kohdalla on viivat. Hyvällä mielikuvituksella ehkä sadasosamillin raot?
Lapset ovat jotain nimiehdotuksia laittaneet. Roikale on kuulemma Ulrika, mustapoika Kallejohansson, Minimusta on pikkutyttö ja merlepoika Jackson. Merletyttö, jolla vähän nätimmät värit on edelleen ilman nimeä. Enkä mä tiiä opinko näilläkään noita muita kutsumaan.
Pennut ovat aika tyytyväisiä ja hiljaisia mun mielestä. Tosin Håp koittaa opettaa niitä piippaamaan. Jos joku ei ole tissillä, mamma piippaa. Tänä aamuna Hopsulla oli ongelma, kun Ida tuli alas (meillä koirat eivät tule yläkertaan ainakaan luvalla) ja Hoppahan rakastaa Idaa ylikaiken ja halusi mennä aamutervehtimään. Muttakun pennut roikku nisissä kiinni. Piippasi sitten puoli-istuvassa asennossa pentulaatikossa ja sai onneksi lapsen sinne. Nyt on siirrytty sillälailla normisysteemiin takas, että Håp on mukana aamu- ja iltalenkeillä. Tuntuu minusta tyytyväisemmältä niin. Ruokaa täytyy ehkä antaa vielä enemmän, on aika hoikassa kunnossa. Eikä kyllä sen juoksuvauhdista ikinä uskoisi, että kotona on 10 päivän ikäiset pennelit. Pikkuisen roikkuvat nisät toki paljastaa. Karkasi se jäiselle puomillekin paripäivää sitten, kun oli hallilla mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti