koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

perjantai 6. marraskuuta 2015

äh

Pennut eivät ole äh, ne ovat edelleen ihania. Ovat jo tottuneita autoilijoita, reippaita vieraissa paikoissa ja tapasivat torstaina vähän siskonkin koiria. Siskon koirat olivat paljon parempia niiden kanssa kuin meidän perheen omat muut. Hyviä kokemuksia nuo minusta tarvitsevatkin. Muutenkin ovat tavanneet kaikenlaista. Eri-ikäisiä ihmisiä, paikkoja, alustoja. Tänään piipahtivat agilityhallin ulkokentälläkin. Ja peloton Ulrika ei ole kuullut mistään "aloita A este vasta vanhempana" säännöstä. Sehän kapusi lähes harjalle ennenkuin kaapattiin syliin. Håp on aika söpis, kun leikkii näiden kanssa. Hyvin sievästi.
Mutta se äh tulee pentujen uusista kodeista. CalleJ:n varauksen vapautumisen jälkeen olen sille haeskellut sopivaa kotia. Yhdet kävivät jo katsomassakin, mutta taisi puolinjatoisin tuntua siltä, ettei C ole oikea pentu sinne. Sisko on seilannut välillä varmana, että haluaa ja viikko sitten päätti ettei just nyt. Ja olin jo sopinut seuraavista katsojista, kun siskon perhe alkoi taas tuntua hyvälle vaihtoehdolle, Ja sinne CalleJ nyt menee. Ja mä jouduin aiheuttamaan pettymyksen potentiaaliselle kivalle kodille. Ja se on se äh. Ja ei tunnu kivalle. No koiria maailmassa toki riittää, täytyy kait ajatella, että ehkä Calle ei olisi tuntunut huomisen katsojista lopulta omalle ollenkaan... Ja onhan noille jokaiselle nyt tosi mukavat uudet kodit olemassa, kiitollinen toki siitä. Ja näänhän mä nyt ainakin Callea useimmin. Silti ikävä fiilis.
Mutta ikävistä fiiliksistä iloisempiin kuviin. Pitäisi ottaa jotain leikkejä videolle. Leikit nimittäin sujuvat jo aika hyvin. Ja osaavat repiä leluakin jokainen.























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti