Myöhään meni rapujuhlissa ja aamulla tuntui ikävältä lähteä auringonpaisteessa viettämään kaunis kesäpäivä sisälle halliin. Vaan ei mennyt päivä hukkaan.
En jaksa referoida luento-osuutta. Vietit käytiin läpi ja ärsykkeet eri toiminnoille. Paljon ajateltavaa, vaikka toki paljon tuttuakin. Kertaus on silti opintojen äiti varsinkin tässä harvapäässä. Ehkä parhaiten jäi mieleen kuinka ohjaajan jäykistämisestä voi tehdä virettä nostattavan signaalin. Ja se, että kokeen alkua kannattaa harjoitella. Ja tehdä paljon kisannomaisia treenejä, koira ei ikinä tiedä milloin se palkka tulee. Ja jos sen ohjaajan p-jäykkä asennon saa toimimaan innostavana ja virettä nostattavana eleenä- erinomainen nostatus kesken kisatilanteenkin. Toki seilää puhuttioin kolmessa tunnissa paljon muutakin.
Käytännön osuudessa Håppa oli yhtenä koekaniinina. Alun alkaen oli tarkoitus testata toimiiko nami vai lelu paremmin virettä nostattavana. Ja mun olisi pitänyt leikkiä sen kanssa heti "kehään tultaessa". Vaan Håp ilmeisesti ajatteli, että nyt tullaan tokokokeeseen. Meni ihan kyyryyn ja laahusti onnettoman näköisenä- ja ei leikkinyt. Juha laittoi lelun ongenvapaan, Håp lähti kyllä heti lelun perään, mutta ekalla kerralla vähän hitaasti. Ja sitten innostui ihan kunnolla, saalisti, roikkui ja tappeli lelusta. Ei me mihinkään namivaiheeseen koskaan päästy, vein lelussa roikkuvan koiran autolle asti "roikkuasennossa". Ja sain ohjeeksi leikkiä ongenvapaleikkiä, sen jälkeen piilottaa vapa puun taa ja aloitta ihan läheltä ekaksi vaan jäykistämällä itseni ja vapauttamalla koira leikkimään. Lisätään sivu ja matkaa pikkuhiljaa- aina palkkana saalisleikki. Kokeilemisen arvoinen. Jossain vaiheessa vapaudutaan toivottavasti vavasta ja saadaan pelkkä p-jäykkyys ennakoimaan lekkiä. Ja "tehdään enkkoja" lottomeiningillä (eli pidennetään aikaa, mutta niin että koira ei toedä tuleeko palkka sekunnin vai 30 s kuluttua tai jatkossa vaikka 5 minuutin päästä). Demokoiria oli kymmenkunta, häiriöharjoitukset näyttivät muistamisen arvoisilta. Samoin koiran kontaktissa tuominen siihen kehätilanteeseen. Voikun nyt muistaisi edes osan. Ja edes sinnepäin oikein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti