Zeljko kehui Hopsukan ja mun yhteistyötä- kuulemma hurjasti parantunut (no viimeksi ei ollut mitään yhteistyötä, eli tyhjästä on helppo parantaa). Pieni bordeskollie suostui menemään kouluttajankin ohjauksessa ja roikkumaan lelussa. Ehkä sekin vaikutti miehen mielipiteeseen. Ohjeeksi saatiin käännösten opettamista (kääntyy turhan isolla kaarteella) ja vauhdin parantamista käännöksissä lisäämällä mun liikettä poispäin. Ja suullisia käskyjä lisää, lisää ja lisää. Ja pitäisi olla vielä joku logiikka niissä käskyissä. Kuulemma hop hop putkelle, eteen, tiukkaan käännökseen, tule lähelle, mene kauas, vasemmalle ja oikealle ei ole looginen? Yritin kyllä sanoa, että käytän myös Suvi käskyä Håpille, jos liikkuu tarpeeksi kovaa...
Illaksi Tampereelle yhden kv-startin takia Caciagia metsästämään. Suvi liikkuu ihan sikakovaa ja mä tuun niin hyvälle tuulelle sen kanssa mennessä. Olin valinnut mielestäni nopeimman ohajusvaihtoehdon, pysyin suunnitelmassa ja kovaa se koira menikin. Valitettavasti puomin jälkeen seuraavan esteen ohi (mun vika, olisi pitänyt kääntää tiukemmin), meinasi mennä putkeen-kutsuin suulta pois ja pyörien takaisin suoritettavan esteen oikealle puolelle. Hyvin loppu. Mä olen nyt päättänyt ohjata nopeaa koiraani nopeasti. Onpahan onnistuessaan sitten ainakin hyvät ajat. Ja ehkä ei onnistuta ihan niin usein, en aio välittää.
Aamun pari paimennuskuvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti