koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Hyvä Jenni ja Eino

AVOluokasta 190p heille siis. Kyllä mua edelleen kummastuttaa, kuinka agiSuvin lapset kunnostautuu tokokentillä... Ihania omistajia penneleille siunaantunut, kun jaksavat koirien kanssa touhuta. Rotikin kävi tänään AVOkkaassa, mutta huonon tuurin seurauksena (yhtä lukuunottamatta kaikki koirat lähtivät) paikallaanmaku nollille ja Satu päätti lähteä omppumehun hakuun tokokisojen jatkon sijaan. No Roti harjoitteli nollailua jo ensi viikonloppua varten!

Minä aloitin innokkaasti voivoi treenit. Håp osasi hienosti ruudun lägin parkkiksella, kun Ida oli siellä aluejunnutreeneissä Rosson kanssa. Meni kerran ekaksi lelulle, sitten kaksi kertaa tyhjään (toisella pyysin maahankin) ja lopuksi kerta vielä lelulle. Noutoa tehty (kun haluan sen lopun nopeammaksi), seuraamista pallopalkalla. Ja sitten se iso kysymysmerkki. Ei osaa nousta maasta seisomaan. Muistaakseni käsky on NOU. Ei se oikein mene seisomasta maahan DOWN käskylläkään, maahan käskyllä menisi kyllä. Yllättäen muisti istumisesta UPP käskyllä ylösnousun. Ja kaikkea näitä tehty alle metrin päästä :(. Metallikin pitää muistaa ja tunnari, mutta niistä en ole huolissani. Onkohan voivoissa merkkiä? Hyppynoutoa on tehty joa AVOa varten, se sen pitäisi osata.

Ja saatoin mä vähän mennä Håpilla junnujen seassakin, kun tutustuivat rataan. On se vielä lapsikoira, tuli ison ja uuden näköisen muurin ohi ihmisnuolella. Sivusta viemällä meni hyvin. Tekee hienosti kepit, mutta aika hitaalla vauhdilla. Kontaktitkin on miun maun mukkaan edelleen liian hitaat. No saanpahan sen kiinni ja ohajttua jatkon. Ei tiputtanut yhtään rimaa. Ensi viikolla olisi monetkin agitreenit tarjolla pikkukoiralle. Suvi saa mennä ti, eilen alkoi jo vaatia Håppaa leikkimään ihan entiseen malliin.
 Leo junnutreeneissä pätevänä.

 Rosso meni alkutreenit kivasti, sitten vähän hyytyi.

 Sanoiks sä, et saa nakkia, jos nousee tälleen tähän puunrunkoa vasten?
 Mäkin osaan "lips", t. Suvi
 Meillä mökkimetsästä nauttivat mun lisäksi ihan varmasti myös koirat.

 Pikkaisen tanssahtelua möksän pihalla.
Auringonlasku tallilla.

lauantai 29. syyskuuta 2012

Hyvä T&T koirat

Sirpa hakuillut, tai Pörje kai se hakee ja Sirpa kertoo, että saa hakea HK1. On ne vaan taitavia, tekivät mitä tahansa. Täällä ollaan kovin ylpeitä!

Ja Håp teki koititokokisoissa sitten sen AVOykköstuloksen. Pikkaisen taisi auttaa kiltti tuomaritäti tuloksen saamiseen, mutta me ei valiteta! Paikallaanmakuussa oli minusta oikein hyvässä vireessä, meni terävästi maahan ja nousi oikein topakasti. Seuraaminen oli heikohkoa, mutta nyt tuli kuitenkin mukana. Joku istuminen taisi olla hidas (en ole uskaltanut avata videota vielä), mutta ei sentäs jäänyt metriä missään kohtaa. Ja ymmärsin itse kävellä kohtuu reippaasti, juoksu oli sellaista teputtelua. Ja käsi mulla oli silleen, menee kohta taskuun ja antaa namia tyylisesti. Meni maahan ja jäi seisomaan, seisomisessa vähän teputteli. Maasta ylös saattoi taas olla hidas. Ja kokoajan minä vetkuttelin huomattavia määriä omaa vartaloani. Luoksetulos oli onneton. Minusta se makasi, ei istunut. Ja pysähdyksen sijaan siirtyi raville... Ja siti 5p! Kaukoissa aloitti taas sillä, ettei mene ekalla käskyllä sivusta maahan. Mutta teki hienot kaukot! Kiltin tuomarin ansiosta sai ysejä ja kymppejä, yhden kasin ja tuon luoksetulovitosen. 174p!

Eli nyt pääsee reenaan niitä kaukoseisomisia, ruutua ja tunnaria. Yes!!! Koiran viretilaan pitää kyllä vieläkin satsata ja omaa vartaloa rauhoittaa. Mutta olen kovin onnellinen ykköstuloksesta. Kiitos vaan sinne suomen turkuun tässäkin lajissa. Ja ihanaa, että ensi viikonloppuna saa aloittaa agilitylajin Håpillakin!!!!!!


perjantai 28. syyskuuta 2012

ei mitään

Koirat ovat lenkkeilleet pari lenkkiä ja siinä se. Mä olen jo kovin ahdistunut huomisesta. Näen jo sieluni silmin sen maahan tuijottavan, potkitun näköisen Hoppaleenan siellä kehässä. Ja en millään haluaisi ajaa Turkuun sunnuntaina, kun ois muutakin tekemistä.
Miksi ihminen harrastaa tokoa? Siinä toisessa lajissa jännityskin on sellaista kihelmöivää, innokasta odottamista. Ei tämmöistä. Ja liima ei pitänyt (kuinka yllättävää). Ja kun on pitänyt siteen, niin on sitten nuollut siteen reunalta ihon paljaaksi ja ruman punaiseksi. Hohhoijaa siihenkin. Suvi oli tänään parempi. Alla kuvia meidän aamun "vesimattojuoksulenkiltä".




torstai 27. syyskuuta 2012

sairastupa

Suvi edelleen juntturassa, tai oli se aamulla (sai eilen kipulääkkeen) parempi, sattui olemaan Piira-aikakin, jonka Suvi käytti. Solmussa kuin mikä, epäili koiran liukastuneen. Ei onneksi arista polviaan, ehkä enempi selkäänsä. Lomailkoon nyt ja katsotaan meneekö ohi. Remmiliikuntaan olen liian laiska.
Ja sen lisäksi aamulla herättyäni, Håpilla oli reilu sentin vekki etujalassa kyynärluun päällä. Ei näyttänyt ihan pari tuntia sitten tullleelta. Jos loukkasi esteen kanssa sekaan mentäessä eilen, on kumma, kun kerta illalla treenasi ihan ok. Aamulla nimittäin varsinkin siteen laiton jälkeen, näytti siltä, että luvattu elinaikaennuste mitataan tunneissa. Tyhmien dopingsääntöjen takia en laittanut tikkiä, vaan liimasin jalan. Ans kattoo nyt, voiko sillä mennä viikonloppuna. Haava sinänsä on aika mitätön...

Ja tämän takia syksyn ekoissa junnutreeneissä, joita varsinkin Ida odottanut niin kovin, luottokoira Rosso meni sekä Elsan että Idan kanssa. Ja menikin kivasti:D. Melkein jopa vauhdikkaasti!!

Ja kuinka ollakkaan Hertta näyttää paremmalta. Ripuli ohi, veriarvot paremmat kuin moneen vuoteen. Yritti Sadun Decoakin flirttailla. Saattoi taas saada jatkoaikaa.... (mutta ei sentäs viety agitreeneihin:)). Sai paimenet paikallaanolotreenin yhdessä Rotin kanssa. Håpilla ei ongelmaa tässä (vaikka oli märkä maa), ja saattoi Håp vähän kaukojakin treenata.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

back home

Ja heti eilen illalla pikkupihatreenit. Koirat olivat aivan innoissaan, vaikka ei paljoa tehtykään. Tänään aamulla Janitalle. On se hyvä, että sinne MMiin lähtee toiset koirakot. Emme selvinneet MM-koosteradasta kuin pätkissä Suvin kanssa. Kuulemma kaikki palaset ovat olemassa, pitäisi kuitenkin tietää mihin mikäkin pala laitetaan... Suvi oli kovin innoissaan alkuun. Väsähti jotenkin kumman nopeasti, en huomannut, että olisi satuttanut itseään. Kotipihalla katselin muutaman tunnin kuluttua ohimennen, että onkohan ihan ok takapäästään. Tallilla huusin taas kerran yhdestä tarhasta hevosen jaloista pois ja ratsastuksen jälkeen lähti epäpuhtaasti liikkeelle (makasi sen ridahetken ajan). Illalla ei leikkinyt kovin innokkaasti Håpin kanssa, täytyy nyt katella löytyiskö koivesta jotain. Tyhmää.

Håp kyllä törmäili. Yhteen siivekkeeseen ihan pahki, renkaasta sivuohi ainakin kolmesti, monta rimaa... Lisäksi pari ankkahyppyä, kun niin kovin yritti ymmärtää mitä siltä halutaan. Se ei kyllä liiku epäpuhtaasti ja ongelmien syy taisi lapsikoiran kanssa olla ohjaajassa. Ohjaan Håpia huolimattomasti (kuin kokenutta koiraa), teen lapsikoiralle sopimattomia ohjauksia (jaakotus, vastakäännös), jätän käden ylös (Suvihan ei tästä piittaa, kääntyy silti. Håp jatkaa eteenpäin poimien käden viitoittamat esteet vaikka hallin toiseen päähän asti...), olen myöhässä, seison esteen edessä ja mitä vielä? Toisaalta Hopsukka korjaa itse arviointivirheensä aika kivasti. Putken jälkeen oli kaksi hyppyä, ekalle tultiin vauhdissa ja sitten piti nopeasti kasata itsensä seuraavalle hypylle. Tiputti ekaksi ekan, sitten tokan ja senjälkeen osasi katsoa mistä pitää ponnistaa. Reissu Turkuun on kyllä hyödyllisin ehkä juuri tälläisinä kertoina, kun ei mene ihan putkeen. Mukavampi toki olisi jo osata kaikki.Kiitokset taas Janitalle.

Tokoahdistus kasvaa. Håp teki tallinpihalla avoliikkeet pitkälle palkatta aika hyvin. Tai kai se teki ne oikeasti hyvin. Illalla tein junnutreenien jälkeen KKK:n hallissa muiden harkatessa esteiden välissä paljon seuruuta- ilman palkkaa rupesi välillä vähän jäämään, yritti muutaman kerran haistella maata ja jätti perusasennon pari kertaa vajaaksi. Hohhoijaa. Saahan sen siitä treenitilanteessa ylimääräisillä käskyillä mukaan, mutta mites kisoissa??? Päädyin antamaan välillä lihapullaa ja kyllähän se namintoivossa kulkee pää kenossa oikein ihanasti. Kaukoja on tehty noin sata tänään ja eilen (hyvin tekee, paitsi eka yritys eilen ei noussut heti). Voisikohan tämän tokon ulkoistaa? Lentsu??? Pikkaisen sitten keppejä ja keinua, joka alkaa olla aika hyvä! . Ja Håpissa on kyllä aika makeeta, että sehän kuuntelee mitä esteitä tehdään. Kepitkin paahtaa omalla vauhdillaan ihan loppuun vaikka olisin missä. Ja lähtee rengas käskyllä hyppäämään renkaan pikkaisen kauempaakin (en Janitan luona sanonut rengas niillä kerroilla, kun hyppäsi välistä). Keinunkin teki ihan loppuun itse, vaikka jäin taakse. Erilainen kuin äitinsä (tai tekeehän Supsukkakin kepit vaikka seisoisin päälläni, mutta sille on opetusvaihde ollut hankalampi ja kontakteilla jää helposti pikkaisen liian ylös, jos olen takana). Vauhti on kyllä äidillä kohillaan aina.

Hurraankin ratsastus oli kivaa. Muu maa mustikka ja oma mansikka, niin se vaan on. Ainoa ikävä asia on, ettei Hertta taida enää kauan tuossa kipsuttaa. Kun oli itse viikon pois, tajusi kuinka huteraksi se on tullut. On se ripulillakin, mutta jos ei koe ihmeparantumista, taitaa päästä "taivasautoon" (Elsan vuosia sitten antama nimitys tuhka-autolle) ensi viikolla. Ja toki Suvikin saisi parantua asap. Sen kohdalla en tosin usko olevan mistään ihmeellisestä kyse, kun ei koskaan aiemmin ole rasitukseen noin reagoinut.

tiistai 18. syyskuuta 2012

koiraton viikko

Huomenna Bostoniin viikoksi ja jo nyt huolissaan, etteivät lapset saa pidettyä koiria kotona...

Mutta tulevan viikon vapaan vastapainoksi tänään saivat molemmat koirat agitreenin aamulla. Håp oli varsin pätevä, kepit sujuivat yksin hyvin, sisäänmenoissa pitää vielä auttaa, jos kulmaa enenmpi. Puomin kontaktia lelu ja namipalkalla. Vauhti ehkä namialustalla paras? Ja lopuksi Håp teki AVO kokeen taas ilman palkkaa ja tuntuu tajunneen palkan tulevan sitten lopuksi? Nouto meni harakoille, kun tiputti ja nostaessaan uudestaan oli vieressä namia ja sitä piti sitten syödä. Yritys kaksi hyvä.

Suvi teki saman radanpätkän kuin Håp ja yllättäen ei mennyt puomia ihan loppuun asti mun irrotessa kauas sivuun. Tätä treenattiin ja saatinhan se sujumaan (mutta teki kolme peräkkäistä huonoa heti alkuun).

Hallilta ratsastamaan ja koirille samalla maastolenkki. Kotona töitä ja illalla koirille vielä Sorlampiretki. Nyt niitä taas nukuttaa.

Otin hallilla lämppälenkillä muutaman kuvan.







maanantai 17. syyskuuta 2012

Tallinna

Analysointi jääköön myöhemmäksi. Kiva halli, kiva reissu. Suville yksi hyppisnolla, kolme vitosrataa...(kaksi rimaa!!)  ja yksi väärään päähän putkea ohjaus minulta. Voitti kaksi rataa, täytyy toivoa, että hyppisnollavoitto riittää Eestin valioarvoon. Muuten lähden uudelleen :).

Mutta olin eniten onnellinen lapsikoirasta. Ei mitään ongelmaa matkustamisessa (no tämä ei ollut yllätys, onhan tuo ollut reissuissa), ei stressaa agikisatilannetta ja meni kovaa! Ja mullehan tuo kovaa meneminen on maailman tärkeintä. Kestän virheitäkin, mutta en lampsivaa koiraa. Toka rata ei ollut ihan niin ihana, mutta laitetaan nyt eka rata ihan videona.
http://www.youtube.com/watch?v=kCEo0GBNhUw&feature=channel&list=UL

Rata oli helppo ja vika rima tulee alas (huudan, en katso koiraa jne), eipä siinä radassa ollut mitään hidastaviakaan kohtia (keppejä tai kontakteja, mitkä molemmat Håpilla vielä ei tarpeeksi nopsat). Mutta etenemä oli 5,33m/s. Vertailuna Suvin etenemä hyppiksellä (koko viikonlopun sama tuomari, joka mittasi itse radat) oli just alle 5 m/s. Domaren oikeat kisaradat olivat kohtuuhaastavat. Rimat olivat tapissa ja aika paljon syheröä ja heti perään pitkiä estevälejä. Tykkäsin silti oikeastaan kaikista radoista. Supsukka kun alkaa olla aikas pätevä ;).

perjantai 14. syyskuuta 2012

treeniä

Koirat aloittivat aamun ensin möksän pihalla temmeltämällä. Sitten pari tuntia puolukassa (juoksivat innoissaan, jopa Hertta vähän). Pihalla taas pikkutreeniä ja paljon juoksua. Sieltä Kirkkikselle.Ensin Håpilla "AVOkoe". Nyt pysyi into ja vire loppuun asti. Eli jotain on tehty oikein palkkaamattomuustreeneissä! Tuli sinne pikkuvirheitä (lähti Sadun käskystä noutamaan, meni maahan kaukoissa ennen lupaa jne). Mutta yleisilme hyvä. Rotikin teki saman ja päälle sitten reenasi ne liikkeet ainakin kerran nyt ennen koetta.... Tosin Roti kyllä on ihana. Tekee innoissaan ja yrittää kovin keskittyä, vaikka mieli tekisi vaan mennä.
Päälle agitreenit kaikilla koirilla. Ihan ok. Ja peltolenkki.
Kotiin ja koirat touhusivat pihalla ennen lähtöä epiksiin. Håp treenasi ensin AST:n lämppäesteillä keppejä kaikenlaisilla kulmilla ja keinua. Sitten möllirata. Meni kovin keskittyneesti. Senverta ampui reippaasti putkeen, että jäin jälkeen ja kaarratti vika esteen ohi. Tosin saattaisi se kaarrattaa tuollaisessa paikassa muutenkin, eli pitääpä muistaa joka este ohjata. Suvikin teki. Meinasi ottaa kiellon putkelta!!, mutta hienosti muuten. Jospa huomenna ohajisi sen sinne putkeenkin ihan loppuun asti.




Lopputulos on väsyneet koirat ja ohjaaja, jolla ei ole mitään valmiina aamun lähtöä klo kuusi varten.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

keppikoira

Suvin treenivuorolla treenasi ensin Suvi. Aika hyvästi, pihalla vähän puomin paikkaa ja siellä pysymistä vahvisteltiin.
Ja sitten treenasi Håp. On se hassu koira. Ensin ei muka osaa viikko sitten pujotella loppuun asti tai jokaväliä. Ja sitten mä laitan sen tänään tekemään Suvin treenin, missä kepit mutkaputken sisällä (tai ainakin tosi lähellä). Ja pentu menee loppuun asti sinne mutkaputkipäähän ihankuin se olisi maailman luonnollisin asia. Vaikka en edes auta kävelemällä vieressä?? Ja haki myös avokulman siitä putken vierestä ihan oikein, sulkukulmaan nyt sentäs tarjosi kerran väärää väliä ja sain mä sen lopulta menemään putkeenkin, kun oikein yritin huonosti ohjata. Tämähän oli pari vuotta sitten 4v Suville todella vaikea harjoitus, Håp tuntui osaavan ilman mitään ongelmaa. Oho oho. Ja se pessimisti minussa voi toki todeta, että pujotteluvauhdissa on toivomista.

Ja kun kerran treenattiin, niin sitten treenattiin. Irtoamisradanpätkää usempi kerta. Keppejä monesti. A:ta ja keinua. Ja pihalla puomia. Kääntymistreeniä (jos olisin ahdistukseen taipuvainen, sanoisin ei osaa eikä opi tiukasti kääntymään). Mutta kääntyy niistolla ehkä parhaiten? Ja tämä on nyt tehotreenissä. Tokosetissä oli aamulla kaikenlaista. Hallilla seuraamista, jääviä. Ja pihalla suomen hienoin hyppynouto! En siis ole varma edes, onko oikeaoppinen. Mutta ihan täpönä lähtee, hakee kapulan ja tulee kovvoo esteen yli takas. Toisella kerralla laitoin vielä noudon jälkeen kapula suussa tekemään hyrrää ja siitä suoraan AVOhyppyyn edelleen kapula suussa. Voisin melkein leijua, oli niin kiva.

maanantai 10. syyskuuta 2012

treeniä ja töitä (oikeasti toisinpäin)

Jossain vaiheessa ehkä tämä aamusta iltaan työn teko loppuu? Onneksi kuitenkin koirat voivat olla mukana ja saavat pikkutreenejä sinne tänne (Håp siis). Aamulla vein ruokakipon ruutuun. Sitten tehtiin tunnari (lähti nuuskimaan puskaa, mutta löysi sitten kapulakasan ja toi oman). Seuruuta, seisominen liikkeestä, kaukot ja sitten ruutuun. Sinne ruutuun olisi toki halunnut mennä ihan joka välissä.. Tallilla teki vain tuhmuuksia (juoksi tarhoihin). Töissä yhden tallin pihalla puun kierrosta sivulle, kaukot, kierrosta stoppi ja yksi luoksetulon pysäytys. Meneehn tuo. Kait aika hyvinkin näin reenilöissä. Vielä pitää tuota palkkaamattomuutta treenata paljon lisää.

Illalla agitreenit. Håpilla oli kivaa. Ympyräradalla (kakasi hyppyä molemmilla sivuilla ja putket päissä) irtosi jopa hienosti. Valssiradalla pitää ohjata niille esteille, muuten tulee mun perään ja ei hyppää. Ja sitten jos käsi jää ylös ja rintamasuunta kans, menee samalla ohjauksella useammankin esteen (myös ne ei toivotut:)). Erilainen on kuin äitinsä. Ei vieläkään käänny tarpeeksi tiukasti niillä hypyillä... Omaa vuoroa odotellessa teki keinua ja keppejä. Nyt pujotteli hyvin loppuun, mutta sisäänmenossa saa olla tarkka. Ei kyllä vielä ymmärrä mistä sinne sisään mennään, menee oikein, jos tehtävä tarpeeksi helppo. Ja kestää aika hyvin takaaleikkauksen ja irtoamisen nillä kepeillä.

Ja Håp ilmottu elämänsä ekoihin ulkomaan kisoihin. Sunnuntaina on tavoitteena Eestinmöllihyppyepävirallisvalioarvo. Möllirata maksoi muuten 14e ja viralliset kisaradat selvästi vähemmän :D. Suvi lähtee myös Ja sekä Elsa että Ida menevät Rossolla.

Talvea odotellessa....?


sunnuntai 9. syyskuuta 2012

piirinmestikset

Olin ilmonnut Rossonkin. Kun odottelin sen keppisuoritusta noin minuutilta tuntuvan ajan, mietin muutamaan kertaan kannattiko. Sai se agiradalta nollan silti (oisko ollut 20/60). Hyppikseltä pari sekkaa yliaikaa ja rima!! (Rosso on tiputtanut ehkä yksi tai kaksi rimaa koko elämänsä aikana).

Ritvan radat vaihtuivat Viitaniemen radoiksi makseilla. Ihan niin suoraviivaista ei sitten ollutkaan :). Agiradalta Suvi ei pysähtynyt puomille, seuraava este nurinpäin, otin uusiksi. Taas nurinpäin... Sitten saattoi jäädä jotain välistäkin, hieno keppilähetys ja edessä puolenvaihto. Sitten hukkasin taas koirani ja pyörin kuin puolukka... Hyppikselle yritin kyllä keskittyä, mutta. Tokan putken jälkeen huono ohjaus seuraavalle hypylle. Pysähtyi ja siinä seisoimme miettimässä mennäänkö. Meni sitten... Sitten aika ok pätkää kunnes optimistina yritin persjättöä pussin jälkeen. No koira ei tosiaan sitä persjätöksi lukenut ja meni multa taas hukkaan. Pyörimme sitten aikamme siinä ja sain Suvin lopulta oikeaan putkeen. loppu ok. Tästä ei niinkään veret vaan hermot räjäyttävästä suorituksesta Suvi palkittiin nollalla (10/52). Hohhoijaa.

Mutta sitten sain kokeilla Twixyä radan jälkeen. Aivan kuin Supsukka ohjata! Unohdin yhdellä esteellä koiranpuoleisen käden ja siitä ohi. Muuten kai ihan ok? Ja samalla innolla nappasin Villeltä Decon (suvinveli) ja menin silläkin. Deco on Suvikakkonen. Lelu tippui ja nappasi sen kesken radan, muuten meni hyvin. Ja olipas kivaa.

Ja kivaa oli myös Håpin kanssa. Aamulla ulkorataa, keppejä, puomija A/putkierottelua. Kontaktin paikkaa. Muutama hyppy. Pituutta. Hyvin koko setti ja semikovaa. Suvin ratojen välissä Purinan päätyesteitä. Taas keppejä, vähän 65 rimoja ja A:ta. saattaa siitä tulla puolikiva? Pujottelee pää pystyssä, mutta vauhti kasvaa kokoajan.

Keksi tavan liittää kännykuvia. Tässä Håp alta vuotiaana. Ilman lupaa tietenkin.

torstai 6. syyskuuta 2012

tehopäivä

Tai ei ehkä koirien treenaamisen suhteen, mutta muuten. Aamulla ratsastus Hurraalla. Paljon töitä, mutta tosi kivoja sellaisia. Lehtipihvi lounaaksi, nam. Illaksi mökille, Nurtsin leikkuu, pari tuntia metsässä (5-6l mustikoita, puolukoita ja kanttarelleja, nam taas), muutama hirvikärpänen (yök). Mökkipihalla Håpin kanssa ruutu kaukaa niin, että kävin tyhjää ruutua taputtamassa ja sitten lähetys. Meni kovaa ja ihan oikein. Hyppy ja kepeille lähetys hypyn takaa. Oikein tämäkin monesti, paitsi yhden kerran jätti loput kaksi väliä tekemättä ja kääntyi katsomaan missä mä olen. Tosin mulla edelleen möksällä vaan 8 keppiä. Ja kääntymistreeniä Håpille. Kyllä se saadaan oppimaan tiukat käännökset. Ei ole natural, mutta senverta oli pallon perään kiire, että meni parin ryssimisen jälkeen hyvin. Ilahduttavinta on, että vauhti alkaa kasvamaan. Meni eilen Idan kanssa jo aika reippaasti (helppo radanpätkä) ja ei tuo ihan lapanen ollut tänäänkään.
Suvi meni Håpin treenien jälkeen (oli jo pimeää) makaamaan keppien ja hypyn väliin sen näköisenä, että missäs mun treenit? Ei saanut.
Hirmu ylpeä pikkukoira omasta löydöstään. Kantoi peuran lantiota (välillä lainaten sitä äidilleen) ihan koko metsäretken ajan.


maanantai 3. syyskuuta 2012

kisatauko loppui

Suvi vietti elokuun kisatauolla (tai kävi se Tampereen kv-startin tekemässä). Eilen purinalla kolme starttia. Esan radalta nolla, mutta pyörähti kahdesti puomin jälkeen (juoksi kontaktin läpi, mutta taisi muistaa ettei niin voi ehkä sittenkään tehdä?). Aika riitti neljänteen sijaan. Toka radalta hylly. Suoran putken jälkeen tarjolla oli toinen putken pää ja ihan sen vieressä pituus, jolle piti mennä. Vaikka yritin varoa, sinne putkeenhan tuo ampui. Täytyykin laittaa treenilistalle, selvästi oli osaamisen puutetta. Vika rata oli minusta hieno, ei tainnut kovin monta, jos yhtään, pitkää kaarretta tehdä ja voitti :). Suvi ja tähän se sydän...

Håp on treenannut kaikenlaista, mutta vähän tuntuu liian pitkältä lista tekemättömistä treeniasioista silti. Kontaktin paikkaa aksassa, keppejä (tässä riittää työsarkaa), innostumista. Meni Anun treeneissä tänään kohtuukivasti, taisi joku kommentoida, ettei se olekaan hidas. No ei olekaan, jos tehdään sellaista etenevää rataa. Hyvin se pitää rimat ylhäällä, iloitaan nyt vaikka siitä. Håpin tokotreenejä tehdään pitkin päivää. Noutoa, seuraamista, kaukoja (välillä down-nouta, sitt-uppia, ja sitten niitä perusavoja), puunkiertoa, tänään noudon jälkeen piti kapula suussa tehdä hyrrä ja vähän seuratakin. Ja jonnekin väliin jääviä. Luoksetuloja välillä suoraan sivulle, kun rupesi ennakoimaan stoppia. Ja unholaan meinaa jäädä merkki, ruutu, tunnari, kuuntelutreenit, ja miljoona asiaa, joita en edes muista.

Ja eilen oli Tuulian luona puutarhurikisan päättäjäiset. Istuttiin paljussa monta tuntia unta pidempään. Hauskaa, mutta tänään on töissä väsyttänyt. Lauran mukaan en ole enää nuorisoikäinen, koska en halua olla keski-ikäinenkään, olen kuulemma vähännukkuva vanhus.

Taitaa olla neljä viikkoa Håpin ekaan starttiin aksassa, vai peräti viisi... Kepit viritän Mikan eilen leikkaamalle nurtsille huomenna. Ne tarvii paljon treeniä ja voisi nuo kontaktitkin mennä nopsempaa. Ja ja ja ja ja ja. Viikko ennen agikisoja olisi tokokisat, jos muistan ilmota.
jatketaa viimevuoden kuvilla