koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Juoksut etenee

Proge eilen 2,4 ja Rosson eturauhanen varmaan kovilla tänään, kun päivystää Hopsun peräpuolella ja laulaa aina välillä. Joutui metsässäkin kirmaamaan tuon sprintterin kaikki hakupistot. Rossohan on yleensä kohtuu lähellä mua, tykkää kyllä johtaa joukkoja edestä, mutta ei lähde varsinkaan Håpin retkille normisti mukaan.
Josko ehtisin ottamaan huomenna vielä yhden näytteen, ja eka astutusyritys sitten sen mukaan. Ehkä jo viikonloppuna?
Metsät ovat täynnä mustikoita. Mulla on joku hulluus menossa, pakkaset pursuaa jo, ei me niin paljoa edes syödä kuin olen sinne laittanut. Mutta ku... Poimin mä litran vadelmiakin, niitä kyllä syötäisiin ihan niin paljon kuin saisi poimittua. Vatut on vaan niin hitaita poimia, että ei oikein mun äkkinäiselle luonteelle sovi. Kanttarelleja löysin myös muutaman. Ja tultuani kotiin alkoi sataa :D. Ja koko sen parin tunnin ajan paistoi jopa aurinko. Hyvä ajoitus.
Eilen Ida meni Håpin sijaan  Vantulla Sepon treenit. (halusi kokeilla). Hassu koira. Ei millään meinannut pysyä lähdössä. Mun tultua seisomaan parinmetrin päähän vilkaisi mua ja pysyi (justjust). Karkasi myös kontakteilta. Oli siis aika röyhkeä. Paljon röyhkeämpi kuin mun kanssa. Mutta hitsi kuin meni kovaa, Seppo muuten kokeili Leoa lopuksi. Se vasta kovaa menikin. Tuntui sellainen ohjaustyyli, missä todella juostaan sopivan Leolle. Suvianne meni hyvin Elsan kanssa niinkuin melkein aina taitaa mennä. Yhden 65 riman otti kyllä alas pari kertaa.
Laitanpa ylpeänä linkin Sirpan ja Pörjen sivuilta. Suvianen ja Cosmon lapsi ekasta pentueesta (niitähän tuli kaksi ja Maon jäätyä auton alle jäljellä vain Pörje). On se hieno koira ja hitsi, kun Sirpa on sen hyvin kouluttanut. Ovat kohta osallistuneet kolmen eri lajin SM kilpailuihin. Hyvä taitavat!
https://www.youtube.com/watch?v=_wcpdhlkvto


keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

lomatreeniä

Piipahdin hallilla. Metsälenkki, pikkuisen tokoa ja vähän agia. Meni reippaasti pari tuntia!. Enkä edes huomannut ajan kuluvan.
Jos aikoo viedä koiran tokokokeeseen, olisi ehkä hyvä treenata niitä vanhojakin liikkeitä??? Eikä vain uusia. Vanttu ei muistanut tehdä merkkiä ennen ohjattua. Ei löytänyt ruutua... Mutta lähti kyllä yhden leluhetsauksen jälkeen tyhjään, mun huutaessa "eteen". (Siis se uusi merkkiharjoitus ennen ruutua). Vahvistelin sitten ihan sitä tavismerkkiäkin. Ja aloitin agissa opettamaan sille suuntia. Tällä hetkellä sen kontaktit on sikamakeita. Ja osaa irrota. Voi ohjata kaukaa, mutta saattaa poimia ylimääräisiäkin esteitä, jos kaukaa lähettelen. Keppien sisäänmenoa pitää treenata sulkukulmasta, jos edellinen este syöttää keppien keskelle.
Ja mun tokomoodissa myös Hopsu pääsi kokeilemaan. Merkki Håpille hyvällä vauhdilla. Ei mitään muistikuvaa ohjatun kapuloista (ja mäkään en enää muista millä käsimerkillä olen sitä lähetellyt. Ilmeisesti en sylkkärillä, kun ei sitä yhtään lukenut). Eteenlähetystä ekaa kertaa ever. Kerran lelulle ja sitten vaan lähetin. Koska on Håp, meni ekan kerran lelulle miljoonaa, tyhjään lähti kootussa laukassa kuin kysyen, että tätähän sä tarkoitit... Ruudun muisti. Tosin minä en muistanut, että sehän seisoo ekaksi ja menee vasta käskyllä maahan (V menee heti maahan). Håp ei tehnyt agia tänään.
Ja pitihän mun vähän kokeilla noutoa Suvilla ja ruutuakin (ei osaa). Ihanan nopea nouto, tiputtaa ennen sivulletuloa. Vähän tehtiin sitten pitoleikkejä ja kerran meni jo sivulla istumaan kapula suussa. Ja päinvastoin kuin Vanttu tai Håp, Suvi jo vähän tarrasi kiinni kapulaan ilmeellä "tää on mun, en anna". Ruutu oli hauska. lelulle toki juoksee hienosti. Laitoin sitten alustan (juu, ei ole opetettu erikseen, ei kait ikinä edes kokeiltu alustan nokkasua tai tassukosketusta tuon kanssa). Lähti ruutu käskyllä villisti haukkuen ja suvittaen. Pongasi PK A:n, meni sen ja jatkoi karjumista hienolla vauhdilla... Se on kyllä niin mun mieluinen koira :D. Kävin sitten taputtamassa ruutua ja meni pari kertaa hyvin (varastaen molemmat lähdöt). Ei taida ikinä tulla koevalmista, mutta onhan se hupanen koira. Suvin kanssa muutama takaakiertohyppy tarjoamalla. Pari putkenpään ohitusta ja pari itsenäistä puomin kontaktia. Takaakierrot ovat olleet meille vaikeita kisoissa, ajattelin palata ihan vauvatreeniin sen kanssa.
Jos Suvianne haluaa lelun, Suvianne saa lelun. Muiden on tyytyminen lelun katsomiseen matamin suussa. Ja Suppanan ei todellakaan tarvitse juosta ensimmäisenä sen lelun perään. Saa sen vähemmälläkin raatamisella.



tiistai 28. heinäkuuta 2015

Herätetäänkö blogi henkiin...

Pitäisiköhän aloitella taas kirjoittelemaan jotain? Kun olisi haaveissa pentuja Håpille. Toki nyt ollaan siinä vaiheessa, että eilen keksitty uros (juoksut alkoivat aivan liian aikaisin), silmät katsottu ja eka proge napattu. Ihan alussa vasta, ehkä ensi viikolla olisi tärpit.
Koko astutusajatus vähän nopsaan. Olen minä sitä miettinyt, kun Håpissa on minusta ihan jatkettaviakin ominaisuukssia. Vaikka ei sellainen mun ihannekoira olekaan. Mutta onhan se helppo kouluttaa, ei pelkää tai ole missään tilanteessa arka, menee tuota agilityäkin kohtuu hyvin nykyään (jos olisin päivittänyt blogia, olisin voinut hehkuttaa, että tuli junnujen EO.ssa viidenneksi ja sai yksilönollallaan luokkasijoituksenkin Tsekeissä pari viikkoa sitten). Ja kun ikää on nyt se neljä, ei ehkä kannattaisi siirtää. Ja tavallaan noiden juoksujen ajankohta on tosi hyvä. Menee vain syksyn kisat, ei ensi kauden.
Toki astuttamiseen tarvitaan se uroskin. Mulla oli yksi mielessä, joka olisi ollut minusta hieno ja lähes täydellinen Hoopalle. Se ei onnistunut. Sunnuntaina sitten seikkailin nettimaailmassa ja koitin miettiä pääni puhki sopivaa. Ja sellaista, jonka kanssa ei sairausriskejä olisi liikaa. Jos niitä nyt osaa etukäteen muutenkaan varoa. Ja joka olisi vähän Hopsua sähäkämpi. Ja josta tulisi itselle sellainen hyvä fiilis. Monta hienoa löytyi, mutta aina joku tökki. Välillä ihan tyhmätkin asiat (lyhytkarva, menee hitaasti kontaktit, käytetty paljon, paljon samansukuisia jo tehty, koira jo iäkkäämpi, mutta ei itse tehnyt mitään, suvussa paljon vikoja). Osa näistä oli kyllä ihan fiiliksiä. Järki sanoi, että voisi olla joukossa joku oikein passelikin.
No Marianne sitten ehdotti käymään vielä yksillä sivuilla. Laitetaan tarkemmat tiedot, jos astutus ensi viikon alussa onnistuu. Mutta nuori, täysin paimennukseen käyettty, ei ennen astunut, iso uros... Josta tuli makee fiilis. Vähän mietityttää, onko fiksua valita (kun niitä agiltyä varten vähän kuin on ajateltu tehdä näitä pentuja) uros ilman mitään tietoa miten vaikka hyppää. Mutta fiilis on fiilis. Vaikutti kivalta. Ja jos ei muuta, niin pennuista tullee täyspäisiä. Håp on helppo ja uros oli sosiaalinen ja avoin. Ja asuu lapsiperheessä. Tapasin koiran vanhemmatkin ja erityisesti emä oli sikamakee. Voi tulla kivoja värejäkin :D (sehän on se tärkeä jalostuskriteeri???). Ja jos niistä tulee kamalan isoja, täytynee tulevien kotien harrastaa jotain muuta kuin agilityä (isä liikkuu kyllä suviannemaisesti, mutta jos pennulle tulee isän koko ja Håpin etenevä ja pitkä laukka, ei ne osu ikuna ylösmenokontaktille ;) ).

Ja vaikka en vielä suostu nimeä tähän kirjoittamaan, laitan kuvan!

VilliVanttu saa tehdä pentuja sitten joskus, jos saa. Se ei tartte yhtään sähäkämpää urosta. Jonku tosi hyvähermoisen kylläkin.