koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

lauantai 31. maaliskuuta 2012

1v


Synttäreiden kunniaksi sai nakkikakun. Tosin vasta yhdellä nakilla. Huomenna Satulinnassa ihan oikeat synttärijuhlat:).
Tallilla, minusta meni merkille hyvin ja aika kovaa. Kuitenkin illalla hallilla videoitu merkki ei näyttänyt tai tuntunut nopealta? Videoitu toko kyllä meni teknisesti pieleen, kun olin yksin ja säädin kuvausalueenmihin sattuu. Eli kuvattu lähinnä kenttää. Mutta seuraamisessa oli käynnissä kerrankin aika tiiviisti kiinni, juosten ei niinkään. Vähän kaikessa tokottelussa pikkaisen petrattavaa. Hypyssä ei istunut heti ja meni ainakin kerran ohi. Maahan käskyllä jäi kaksi kertaa seisomaan? Noudossa tiputti metallin pikkaisen liian aikaisin. Mutta ehkä säälittävää oli, että mä luulin sen olevan aika ok. Elävä kuva vain ei ollut samaa mieltä.

Sitten agiliitoon. Kuinka ollakkaan laitoin Suville radan, mistä en sitte meinannut päästä läpi ollenkaan, vaikkei esteitä edes ollut monta! Saksalainen meni hetkittäin, ei aina. Päällejuoksu epäonnistui joitain kertoja, takaakierrosta milloin putkeen, milloin suvitti, milloin ohi. Oli jo niin vaikeaa, että oli pakko nauraa :D. Meni sitten lopulta. En tiedä viitsinkö näitä laittaa esille...
Håp samalle radalle. Ja kuinka ollakkaan teki heti nollan!!! Estekorkeus oli ekaa kertaa 45 senttiä, meni ehkä hitaammin ne, mutta hyppäsi ok. Lopussa tuli muutaman kerran ali. Saattoi penneli kaarrattaakin äitiänsä enemmän, mutta silti sai paljon pisteitä tästä esityksestä!

Siskon muksut meillä kylässä. Håpilla rapsuttaja nonstop.


Håp hyppäsi tuolille katsomaan, mitä siitä nettiin kirjoitetaan:).

perjantai 30. maaliskuuta 2012

ehkä

Håpista saattaa tulla nopea? (tai puomi ja keinu vielä kamalan hittaat). Oli aikas pätevä pikkureenilöissä tänään.Ja Suvi meni hulppeesti Elsan kanssa. Suorastaan sairaan pätevästi hetkittäin. Ammattilaistermein tokossa treenttu kakeja. Ja ruutua aamulla.
Muu päivä juoskua kellon kanssa. Ja vielä jatkuu...
Kuvassa olen vielä nolla vuotta. Huomenna mulla on synttärit ja Hertta kertoi, että silloin saa kakkua... Mä ole oikein koittanut oppia meidän vanhaneidiltä kaikenlaista kivaa. Viime viikolla opin kierimään sonnassa. Ja mä vein sen vähän pidemmälle. Jos ensin kierii kakisssa ja sitten ottaa kikkaren suuhun, voi sen kikkaren pudottaa sopivaan kohtaan ja kieriä siinä uudestaan. Tätä ei Herttakaan ole keksinyt!

torstai 29. maaliskuuta 2012

titteli

En ole saanut haettua Ruotsin valiotitteleitä tai Rosson agivaliota, mutta Suvista tuli tänään KKK:n vuoden agimaksikoira 2011. Ehkä kannattaisi hakea nuo muutkin tittelit:).

Pikkutokoja siellä täällä. Illalla Jokisaaren hyppis jyväskylästä. Kuva kopioitu Minnan fb-sivuilta. Pitää niitä koiran hyppylinjoja miettiä, muutama sähellys ennenkuin ne nollat alkoi tulla! Mutta tulihan ne Suvilla. Vaan sitten keksin vaihtaa keppien sijalle kuusi vinokeppiä ja tehdä saman radan Håpilla. On ollut parempiakin ideoita... Oikeastaan pitäisi olla iloinen. Kepit yhtä lukuunottamatta aina oikein. Hieno vauhti alussa. Sai lähteä kahden esteen ja lähes suoran putken takaa, odotti ja tuli kaukaa ohjaten hyvin. Putkesta tiukka käännös pakkovalssiin (no 7) ei oikein onnistunut kolmella ekalla yrityksellä, mutta hienosti irtosi loppusuoran. Ei Håp vielä rataa lue, eli meni ohi putkesta putkeen, kun yritin kauempaa ohjata. Ja hyppäsi yhden kerran 13 nurinpäin. Plussaa, että meni eka kertaa ison muurin, ei ongelmaa siinä. 60 sentin hypyt menee ali, olin unohtanut yhden ylös ennen keppejä ja ali mentiin. Muuten hypyt 35cm nyt.Eli ei sitä nollaa, mutta pätkissä mentiin kaikki ok.
Lisåksi Håp teki puomia ja keinua erikseen. Kohtuullisia, nopiampaa vielä saisi mennä. Ja pikkujäävät tokottelusta loppuun. Håp oli kyllä aika ihana tänään, kyllä se hetkittäin jo väläyttelee vauhtia ja äitinsä käännöksiäkin! Ja hetkittäin on ihan mopo vielä. Sivuirtoamistakin tehtiin, tämä oli aika vaikeaa. Lisäplussana leikki erilaisilla leluilla, niillä perusnaruillakin, vaikka sai namia välillä. Love my dogs today!
Hertan klippasin eilen. Viikko, niin sillä on 13v synttärit. On se vanhan näköinen, mutta aamulla taas hömpötteli maneesissa kuin nuori neiti!

tiistai 27. maaliskuuta 2012

videotreenejä

Tälle päivälle unohdettu aivan liikaa jo tähän mennessä. Mutta olipa hyvät treenit taas.
Mun pitää varoa, ettei käsi päällejuoksuissa ole staattinen. Siinä pitää olla "moi" ja "keilaa" erikseen. Ja kun unohdin, näkyy videolla, kun Håp juoksee ohi. Niin juoksi Suvikin, kun ohjasin huonosti. Olen levottomampi Håpin kanssa, osa vauhdin puutteesta johtuu varmaan siitä. Tai ei se superhitaasti enää mene, vain vähän hitaasti...(Pitää mennä Suvia nopeampaa, jotta olen onnellinen. Isot on siis saappaat!).
Håp teki rengasta hienosti radallakin. Eka kerralla tuli välistä. Keppitreeni oli syvältä, liian monta epäonnistunutta joukossa.
Mutta alla video.
http://www.youtube.com/watch?v=rQKW77D63HA&feature=channel


Juhan suorituksiin linkki tässä
http://www.youtube.com/watch?v=q_uMoCITx7k&feature=youtube_gdata
Ekan videon laulun (Jaakon ehdotus taustamusiiksi) sanat alussa aika hauskat. Laitetaanpa nekin. Esittäjä Fourth Minor
"Remember The Name"

You ready?! Let's go!
Yeah, for those of you that want to know what we're all about
It's like this y'all (c'mon!)

[Chorus:]
This is ten percent luck, twenty percent skill
Fifteen percent concentrated power of will
Five percent pleasure, fifty percent pain
And a hundred percent reason to remember the name!

Mike! - He doesn't need his name up in lights
He just wants to be heard whether it's the beat or the mic
He feels so unlike everybody else, alone
In spite of the fact that some people still think that they know him
But fuck em, he knows the code
It's not about the salary
It's all about reality and making some noise
Making the story - making sure his clique stays up
That means when he puts it down Tak's picking it up! Let's go!

maanantai 26. maaliskuuta 2012

pientä


Ei niinkään treeniä (päivän tunnari, Suvikin yritti vaikka ei ole koskaan ennen tehnyt, ei siis luvalla vaan Håpin kanssa yhtäaikaa, Håp niiskutti oman äitiänsä nopeammin). Sivua aamulla, päivällä ja mettälenkillä. Pohdintaa palkkauksesta, lelu siis. Hyvin hitaasti alan ymmärtää kahden lelun leikin. Mun pitäisi varmaan saada tuo penneli haluamaan lelua vieläkin enemmän. Paranee koko ajan, mutta pitää olla mieluinen lelu. Suville riittää, kun vain sanon jotain ja sen saa innostumaan. Håp tarvii enemmän ja vaikka Håp roikkuu mieluisessa lelussa, ei minusta kisko esim. naruleluja tarpeeksi innoissaan.
Mutta nyt yritän palkata tiiviin sivulletulon hihkumalla ja heittämällä mieluisan lelun (pallo, frisbee, muutama kuminarulelu). Tuo kyllä tuntuu oppivan äkkiä, tuli jo lähemmäksi muutamalla toistolla. Lisäksi oppi aamulla tatsaamaan takajalat vadilla noin kahden sekunnin koulutuksella.
Eilen katselin ajankuluksi (miten mua voikin harmittaa, kun en sinne kisoihin päässyt niin paljon?) Garretin puppypeksia. (Olen sen viime kesänä tilannut, ja en ole kaikkia videoita jaksanut katella). Sitä tykkää niistä videoista, missä omat ja Susanin ajatukset kohtaavat;D. Eli siellä oli koiran nopeudesta juttu, jonka ideana oli, että koirien pitää saada juosta miljoonaa vapaana ollessaan mielellään muiden koirien kanssa, jotta ne tietävät olevansa nopeita (they have to know how fast can fast be!). Tuntuu loogiselta ajatukselta, ei meillä kyllä Suvi ole joka päivä miljoonaa mennyt, mutta aika usein kuitenkin. Ja mähän nautin sen katselemisesta, kun joskus pellolla innostuu todella juoksemaan. Håp onneksi on näissä juoksukisoissa ainakin äitinsä veroinen, tosin ehkä mun pitäisi vielä jaksaa opettaa niille "käskystä" juokseminen... Nyt saavat kirmata, jos niitä itseään huvittaa. Pitkä jorina, takaa-ajatuksena, että mä olen taas varma, että Håp on agiltyssä hidas...(Kateellisena katsoin Saijan pentujengin upeaa menoa naamakirjassa). Onneksi Sadulla oli tähän ajatus. Videoimme ensi viikonloppuna pentujen kirmailua. Pikakelauksella tulee vauhti ja poistamme kaikki esim. mun tuletuletulenytpleasetulevähänkovempaahuudot ja korvaamme ne "we are the champion" biisillä. Onni on innovatiiviset ystävät!
Håp on muuten aloittanut mediauransa. Oli päässyt Villivarsalehden kuvaan!
Ja Ida ilahdutti äitiään. Kyseli, että mihin haluaisit muuttaa. Vastasin, että esim. Lohjan reunamaille. Johon lapseni totesi, että sehän olisi lähempänä Saloa ja ihania shoppailumahdollisuuksia:)). Hiiteen Helsingin ja Espoon kauppakeskukset, jos jotain haluaa oikeasti löytää, kannattaa lähteä Saloon?
Kuva muuten otettu tänään. Etelärinteistä löytää jo näinkin kuivia ja lumettomia kohtia!!!!! Ja samalla havaitsin, ettei se keppien heittely metsässä ole hyvä idea. Niitä toi pentu todella puree.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

tyhmä juoksu

Mä olen jo pidempään arvannut, että Suvi on juoksussa (se ei tiputa kotona ja värkki peittyy karvan alle, eli ilman Rossoa voisi ne juoksut mennä ohi huomaamatta ihan oikeasti). Suvi on kuitenkin viimeiset kaksi päivää ärähtänyt tosi pahasti, jos Rosso yrittää lähelle, eli ajattelin sinisilmäisesti pahimpien päivien olevan ohi. Ja kisoihin kovin olin menossa. Kunnes sitten tallilla seisoi antaumuksellisesti häntä ihan selänpäälle käännettynä ja odotteli Nallekoiran löytävän oikeaan osoitteeseen... No ehdin onneksi väliin, Nallella oli nuoresta iästään huolimatta (11kk) ihan selkeä idea, mitä pitää tehdä:). Alla kuva Suvin mielestä ihanasta miehestä (Håpin takana tässä kuvassa). Edellinen Suvinmieluinen mies oli Cosmo, Kuula oli Hertan rakkauden kohde, Suvi ei nuorta rotukaveria oikein oppinut arvostamaan, vaikka lapset tekikin ;D. En sitten kehdannut sinne kisoihin lähteä.

Kävimme korvaukseksi Idan ja koirien kanssa oikein pitkällä metsäretkellä pettymystä lievittämässä. Sekä eilen että tänään kävelty koko Sorlammen ympäri, ihanaa. Alla puunhalaaja lapseni.


Ja Håp teki noutoa, nyt asennettiin odottaminen siihen heittoon (tämä ei Turussa onnistunut). Hitsi, kun mä en oikein tajua pureeko Håp kapulaa vai ei. En nyt kuitenkaan pyytänyt sivulle asti, vaan sai vaihtaa vauhdissa leluun.


Leluksi ei sitten tänään kelvannut perusnarulelu. Pallon jälkeen leluksi kelpasi pallo. Ihanaa, kun mun ympärillä on näitä jääräpäitä. Jaakko olettaa yo-lautakunnan muuttavan mielipiteitään ennen häntä, Mika on Mika ja nyt tämä koirakin on kranttu leluista. Höh.

Mutta yritin tehdä oikein innostuneena. Seuraamista, palkkasin tosi nopeasti, jos oli tiiviisti sivulla (ei edelleenkään ole lähelläkään niin tiivis kuin sillä oikealla tokokoiralla). Ja palkkana oli lentävä pallo (opin läksyni).

Tunnarialusta päivässä tehtiin kaksi kertaa. Kai se sen ihan ok osaa siitä hakea. Toisaalta, jos ne muut eivät olisi niitattuna, saattaisi se törkkästä niitä?


Ruutua alustalle, ruutua tyhjään, ruutua lelulle. Haittaakohan tämmöinen sekaharjoittelu? Koska en saanut pitkää matkaa ruutuun käytännön syistä, oli vauhti vähän hitaan puoleinen, mutta kai muuten ok.


Lopuksi merkkiä, aika hyvin (tähän sain vähän pidemmän matkan, kun laitoin alamäestä vinosti merkille).

Hurraalla tosi hyvä Jennyn kurssi. Jos niitä tunteja olisi vuorokaudessa ja viikonlopuissa enenmmän, käyttäisin aikaani enemmän myös hevosteluun kilpailumielessäkin. Nyt ei vain ehdi.

perjantai 23. maaliskuuta 2012

perusperjantai


Ylläoleva kuva ei ole tältä aamulta vaan joku lumisadepäivä kuukauden takaa.

Yöllä oli hävinnyt napakat siirtymiset kaukoissa. Tai sain muutaman kivan iltapäivällä laittamalla sen putkeen ja siitä vauhdilla maahan ja istumaan (ei mulle sovi se, ettei tokoa ja agia sotketa, sotken kuitenkin). Aamulla olivat huonot ja ei edes istunut mun ollessa kauempaa, pöh. Ja en millään saa sitä samalla tavalla jalkaan kiinni seuraamisessa kuin ToTo oli. Pöh siitäkin. Merkillä tarjosi ensiksi maahanmenoa, sitten oli hyvä. Puolipöh.

Sporttiksen keinulla jäi taas pikkaisen liian ylös, Håp siis. Pöh. A aika hyvä.

Kokeilin tunnaria monen kuukauden tauon jälkeen. Hyvin hakee sitä yhtä tai seastakin, jos on siinä niitatulla alustalla. Ei osannut kahdesta valita omaansa. Pöh. Ja siihen kapulan tai tunnarikapulankin puremiseen pitää kiinnittää huomiota. Monesko pöh?

Koita tässä nyt jatkaa ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut virheen jälkeen, kun ei tuu muita kuin virheitä. Pöh. Pöh. Pöh.

Mutta Suvi meni sairaan hienosti Elsan kanssa Sepon treeneissä. Hylly se olisi ollut, kun hyppäsi yhden ylimääräisen, mutta kyllä nautin katselemisesta. Pysähtyi kontakteille, odotti saa sanaa ja kääntyi välillä tosi piukkaan. Ja rata oli vaikea. Hyvä Elsa ja Suvi! Ei ollut hullumpi Rosson ja Idankaan setti. Rosso alkaa olla Idan perään, kun mä en tee sen kanssa mitään.

Viikonloppuna Jennyn kurssi Hurraan kanssa. Sen kanssa meni aamulla ok. Ja koirat eivät (muistaakseni) paimentaneet tallilla yhtään hevosta. Hyvä!!!

Pitäisi ehkä katsoa joku avoluokka netistä, en ole tainnut koskaan nähdä ensimmäistäkään. Ilma on megamakee, lumet sulaa melkein kohisemalla. Ja Håp on kovin väsynyt päivän aivojumpasta, vaikka lenkit oli lyhyet.

torstai 22. maaliskuuta 2012

kivatokoa ja agiakin


Päivästä saa pitkän, kun seiskalta aloitta ekoilla treeneillä ja kympiltä illalla lopettaa, väliin ehtii tehdä paljon töitäkin.
Aamulla ratsastus ja Håpin piti tehdä videoidut maneesitokot. Paitsi, että Hurraa kävi tiputtamassa videokameran seinän ja reunasysteemin väliin. En saanut kepeillä tms. pois, lopulta kiipesin väliin ja nostin kameran jalkojen avulla reunalaudalle ja sieltä kädellä kurkottamalla pois. Harmi, kun tämä ei ole videolla. Ehti Håp tehdä muiden koirien häiriköidessä kierrosta kaukot ja jotain pientä.
Illalla ensin omista koulutettavista niin moni pois, että tein väliin Håpilla pakkovalsseja. Meni jopa hyvää vauhtia hetkittäin. Suvi teki puomia putkihäiriöllä edessä- tänään en saanut sitä tekemään väärin kertaakaan.
Sitten olisi pitänyt olla agitreenit, mutta innoikkaimmat agiliitäjät loistivat poissaolollaan. Päädyimme keskustelemaan olennaisista asioista kuten ripsienpidennys, syömään Vuokon tuomia voittoherkkuja ja tokoilemaan. Tai teimme me Vuokon kanssa keinua, Håp ei kyllä pelkää sitä enää ollenkaan. Menee silmän välttäessä kivasti(?) ilman lupaa edestakas...
Tokotuksessa ruutua, meni lelulle ok, kerran yritin tyhjään- ei tajunnut, vaan meni reunatötterölle merkkiä tekemään. Seuraamista. Metallinnoutoa. Kierrosta kaukot ja vitsi, kun sen turkulaisen koutsin opit toimii heti. Teki nääs elämänsä ensimmäiset napakat siirtymiset.

Suurin osa ajasta meni tyhjännauramiseen. Salla, Riikka ja Vuokko käkättivät mun saapuessa tähän toko-osuuteen. Kävelin sisään pinkissä pusakassa kantaen pinkkejä tötteröitä, metallikapula oli asianmukaisesti taskussa näkyvillä.Omasta mielestäni olin kovin tokoilijan näköinen. (koira ei nyt oikein ollut tässä olennainen osa). Keksivät sitten ottaa mun kameralla kuvan ja siellä se naamakirjassa nyt komistaa sivujani. Joskus kannattaisi ehkä harkita joitain asioita? Salla kyllä muistutti, että mulle on markkinoitu tokon olevan kivaa! Vähän unohdin, että mun piti virittää Håp näihin tokojuttuihin antamalla tulla kentälle hetsaamalla :/

Kaiken ulkopuolelta. Suvi on aika paksu. Jaakon mukaan Supsukka ei ole peruskoiraksi kovin lihava, mutta koska Suvin kuuluisi olla "lean, mean, killing machine"- sellaiseksi rasvaa on liikaa. Tuo lapsi osaa huvittaa mua lähes päivttäin:).

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Tokotreenit Turussa


Håp ja Leo kävivät Lentsulassa. Koitan raapustaa jotain mitä tehtiin, vaikka ihan kohta pitäisi lähteä Iriksen kanssa juoksulenkille ja en yrityksestä huolimatta keksinyt mitään tarpeeksi hyvää tekosyytä, miksi en pääse...
Joku slogan mun piti keksiä, idealla, että virheen jälkeen jatketaan iloisella mielellä ja ei huudella kirosanoja. Vielä hakusessa. Ja ei tule luonnostaan tämä:D.
Ihan alussa sain kokeilla vähän seuruuta Toton kanssa. Voikun saisi Håpillekin yhtä tiiviin ja sivulla pysyvän seuraamisen. Uhkasin ottaa mukaan Espooseen ja kastroida matkalla (sitä ei kuulemma edes tartttis tehdä, tervetuloa Toto).
Håp teki seuruuta leluleikein ja kisapalkoin, ei huono. Asenne siihen tekemiseen pitää muistaa, sama juttu itse asiassa agissa. Tuo penneli lukee mun naamanvääntöjä turhan herkästi... Lisäksi tehtiin merkkiä, tässä pitää muistaa palkata taaksepäin ja ajoittaa se seis sana oikein. Hyvä oli, että kokeilimme noudon. Ei pysynyt heitossa, multa meni naama mutrulle- toi tosi hitaasti. Muutama vauhtinouto jeesasi (viedään kapula ja juostaan yhdessä pois ja lähetetään hakemaan, palkka leluleikki). Ei kumarruta koiran päälle, vaan otetaan kahdella kädellä. Hansku tykkäsi retkestä kovin, sai paljon uusia ajatuksia jatkotreeneihin.
Loput myöhemmin, pakko lähteä sinne yökjuoksemaan.

Juostu (ja kävelty) puoli tuntia. Palkkasin itseni isolla pussilla irtokarkkeja. Ja illalla tulee miljonääriäidit ja joku uusi hömppätositv ennen sitä (mun ainoa tv-ilta tämä keksiviikko). Lisäksi onnistuin varaamaan ruotsinristeilyn sillä lahjakortillani A-luokan hyttiin!! (aiheutin kilometrinpituisen jonon cittarissa mammuttimarkkinoilla, hain vielä lisää tavaraakin keskenkaiken, että summa riittäisi, perässäolijat oikein ääneen nurisivat-who cares:)). Hyväpäivä.

Teimme myös paikallaanmakuun siellä suomen turuus. Meni maahan "tuomarin" käsky sanalla. Pyysin takas ylös ja sitten ei enää mennyt maahan. Ei niin, vaan annnetaan vaan maata siinä, jos noin käy seuraavalla kerralla.
Ja niihin mietelauseisiin...
seuraavat kopioituja, en mä mitään itse keksi.

Se puutteessa kärsii, joka ei ole koskaan
tyytyväinen.

Any intelligent fool can make things bigger,
more complex, and more violent. It takes a touch
of genius - and a lot of courage - to move in the
opposite direction. - Albert Einstein (taidan ruveta tykkäämään tästä Einstein hepusta)

Älä koskaan luovu siitä, että kohdattuaan sinut
koira on onnellisempi kuin ennen sitä. - Äiti
Teresa- (saattoi puhua ihmisestä, mutta mukailin vähän, sopi minusta annettuun tehtävään paremmin näin)

ja loppuun kotimaisin voimin...

"Hiiteen kaikki mielen mustuus, me suoritamme
itsemme tästä retkestä kuin enkelit. Asiat käyvät
hyvin, peijakkaan hyvin, eikä yhtään syytä päätä
kallistella." - Aleksis Kivi

Riittäisivätkö nämä Lentsu aluksi? Lupaan yrittää olla positiivisempi virheen sattuessa ja aidosti iloinen koiran onnistuessa!

tiistai 20. maaliskuuta 2012

fysiikkatreenit


... nimittäin Juhalla, kun kantoi jäähdytyslenkillä Herttaa vähän väliä upottavassa, todella syvässä hangessa. Oikaisimme ison aukean läpi, kun matka oli ehkä himppasen lyhyempi niin. Ei niin hyvä idea:D. Otin kovin kuviakin, mutta ilman muistikorttia. Yksi saattaa olla Juhan kännyssä tallessa.
Mutta taas hyvät aamutreenit. Meitä on kaksi janan ääripäätä treenaamassa. Juha tekee yhtä estettä tai tarkemmin yhden esteen pientä osaa täydellisesti, huolella ja ajan kanssa. Minä teen kaikkea vähän sinnepäin alati vaihtuvalla systeemillä, mutta eteneminen on reipasta. Hyvin sujuu yhdessä treenaaminen silti ja luultavasti lopputuloksetkin on molemmilla ihan ok(toivotaantoivotaan).

Suvi teki rataharkkaa. Kaikkien etu, jos en ryhdy tuomariksi. En tahdo päästä omista radoista sitten millään läpi. Saksalaisen treeniä alkuun, meni pienellä tai rehellisesti keskisuurella treenillä ok. Puomin jälkeen ainakin viisi kertaa ellei useammin ampui putkeen, eikä kääntynyt. Tämän sain ehkä sujumaan, täytyy olla tosi tiukka sen alastulon kanssa- sitten onnistuu, eikä Suvi ammu mihin sattuu. Takaakierrot ei ihan huonoja. Lopulta sain (en laskenut monesko yritys) lähes nollalla, A:lla(ihan lopussa) unohdin radan ja Suvi ei pysähtynyt- muuten taisi olla nolla.

Håpin epistolassa keppejä, jee!!! Lopussa meni jo aika pystyt 12 keppiä ja lisäsi vauhtia, kun hoksasi mitä pujotellen tehdään. Ei vielä nopiaa, mutta sinnepäin. Ja laitoin menemään 90 asteen avokulmassa, joskin ohjaten, ei niin että haki. Keinua osissa pari kertaa, sitten kokonaan, tämä on mun makuun hidas, mutta ei näytä enää pelkäävän.
Radanpätkää. Huonosti olin miettinyt mitä haluan tehdä ja se näkyi. Tarvii innostavan ohjauksen, muuten matelee. Meni se silti kohtuu ok. Oisko me tehty vielä pikkaisen juhatyylin japanilaisen alkua, ei oikein onnannut minusta. Nike oli omissa yhden ja kerran jopa kahden esteen harkoissa tänään huisin pätevä.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

ihan vähän


...paitsi ehkä töitä, mutta ei niitäkään ihan kauheasti. Ja kivoja töitä, mä aina tykkään, kun sattuu kongressiviikonlopun jälkeen eteen jotain, mistä on just luentoja kuunnellut (muistaakin paremmin näin).
Hurraalla eteen kiinni ylös alas päivä (eli siirtymisiä "rollkur"asennossa ja vastavuoroisesti nassu ylhäällä.) Se menee eteenpäin, eikä itseasiassa ole ihan huono hevonen. Håp teki pikkaiset maneesitokot. Napakasti liikkeestä seis, mutta heitti pepun vinoon. Tein sitten seinän vieressä, siellä ei ongelma. Hyvin se nyt tulee, jos jättää seisomaan, lyhyenmatkan luoksetulon. Paljon lelun kanssa sitä.Ne kaukot on edelleen löysät ja istu ei oikein kaukokaukona edes kunnolla aina onnistu. Olen hurjasti koittanut palkata ne muutamat hyvät, joita väliin joskus tulee. Ja merkkiä, pitäisiköhän jotenkin valita linja mistä palkkaa, nyt meni kerran vähän yli ja silti huusin seis ja palkka, kerran jäi vähän vajaaksi, mutta silti sama palkkaus...(palkkana tässä ollut heitetty lelu tai juoksee takas mun luo leikkimään). Hyvää lienee, että alkaa jo hieman keräämään kierroksia sanoessani tokooo (ja tietenkin aksaa, aksaa vielä paremmin!!!).

Ja laitetaanpas tähän loppuun taas kaverin seinältä kopsatut Einsteinin ohjeet (alunperin ilmeisesti Coelho Paulin sivuilta). Tässä sitä olisi ohjeita, joiden mukaan voisi treenata vaikka koiriansa, saati itseään! Jostain syystä mm. kohta 2 kolahti:D.
eli
1. Follow Your Curiosity “I have no special talent. I am only passionately curious.”

2. Perseverance is Priceless “It’s not that I’m so smart; it’s just that I stay with problems longer.”

3. Focus on the Present “Any man who can drive safely while kissing a pretty girl is simply not giving the kiss the attention it deserves.”

4. The Imagination is Powerful “Imagination is everything. It is the preview of life’s coming attractions. Imagination is more important than knowledge.”

5. Make Mistakes “A person who never made a mistake never tried anything new.”

6. Live in the Moment “I never think of the future – it comes soon enough.”

7. Create Value “Strive not to be a success, but rather to be of value.”

8. Don’t be repetitive “Insanity: doing the same thing over and over again and expecting different results.”

9. Knowledge Comes From Experience “Information is not knowledge. The only source of knowledge is experience.”

10. Learn the Rules and Then Play Better “You have to learn the rules of the game. And then you have to play better than anyone else.”

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

kotiin


Hertta se vielä nauttii piehtaroinnista selkävaivaisenakin.

Kotiin koulutuspäiviltä. Uutta, ainakin pikkaisen oppineena. Rakenteen ja liikkeen korrelaatiosta ja niiden vaikutuksesta ontumiin, olisin kuunnellut enemmänkin.
Håp on kunnostautunut viikonlopun aikana. Mikan kalleimmat työkengät syöty, Alvar Aaallon pöytä on paljon entistä koristeellisempi (ei meille oikein tuollaiset modernit huonekalut sovikaan), Saaran huoneen matto oli ajanut vessan virkaa, paperiroskis silputtu eteisen matolle jne.
Kohta tallille, mutta ajattelin asentaa koiriin sen nakki kirsunpäällä tempun. Rosso ja Hertta osasivat heti (ilmeisesti Hertta ei tajunnut nenänpäällä olevan mitään:)), Suvi ei oikein malttanut ja Håppia ahdisti, kun pidin kirsusta kiinni. Håp ei myös muistanut istu käskyä kauempaa ollenkaan (ei liity tähän nakkitemppuun, vaan muuten).

Tallilla Håpille tokottelua. Hitsi, se tulee aika kovaa siitä seisomisesta sivulle... Ja meni merkillekin varsin reipasta laukkaa... Ja tänään seis liikkeestä kädellä hyvin.
Ja Elsa jaSaaga (siinä sivussa Ida ja Hansku myös) olivat eilen tehneet SAGin aluevalmennuksessa piipjuoksutestin. Hansku tästä porukasta paras (oli siellä toki siis muita oikeasti hyviä ollut lisäksi), mutta 26 sekuntia takana tuli Elsa!

torstai 15. maaliskuuta 2012

kiire

Kesää odotellessa kesäkuva. Huom, Håpin korvat!!!! (liimattu)

Kiire aamulla ratsastuksessa, kiire töihin ja töissä. Kiire tehdä ennen viikonlopun SEPpipäiviä mulle nakitetut hommat (lue etsiä loput juomalaulut ja printata ne, pakata vaaleanpunaiset toimitsijaruusukkeet yms. ei aivoja vaativaa). Printteri kiukutteli, mutta sain onneksi joitain tehtyä. Kiire pakata ja kiire siivota (turhaa, kun tämä kotiväki kuitenkin sotkee). Olisi pitänyt siirtyä hotellille jo tänään, mutta en jaksa. Herään mieluummin kukonlaulun aikaan... Ja ehdin näin kouluttamaan ja agitreeneihin!

Taidan pikkuhiljaa ruveta siirtämään Håpin Suvin treeneihin mukaan. Vuokko oli tehnyt äkkiseltään helpon ykkösten juoksuradan. Väärin. Suvi meni kaksi kertaa okserilta keinun sijaan puomille... Hyvät kontaktit ja hyvä vauhti, hyvät käännökset okserilta. Håp teki helpotettua versiota ilman keppejä ja keinua. Okserin käännös vähän pitkähkö, mutta taisi olla ekaa kertaa 40 sentin okseri, saa anteeksi. Hieno vauhti putkelle ja puomin kontakteilta vapautus saa sanalla, vapautus hyvin sanalla, vapautus yes sanalla... Tästä ne lähtee ne maailman nopeimmat 2 on- 2 off kontaktit! Eli malttia, malttia... Lisäksi Håp teki kuutta vinokeppiä jo aika suorana lopuksi ekaa väliä lukuunottamatta. Ja kontaktia pöydältä. Parhaiten toimi etupalkka namilla, frisbeekin ok, mutta nopeampi namilla.
Tokosetissä pikkaisen seuraamista, jäävistä maahan ja taakse kävely. Stoppia valepallonheitolla ja liikkeestä seis palloa heittämällä-kivasti nämä. Aamulla koitin pysäyttää luoksetulosta, meni pitkäksi (ehkä taas heitin sen valepallon yläkautta ja käsi jäi ylös...). Mutta hyppy oli huono. Tykkää niin kovin kääntyä heti hypyn jälkeen ja lelulle ei tänään enää oikein jaksanut lähteä (oli vika temppu mitä tehtiin). Muuten Håp alkaa olla aika kiva, kun pomppii ja on niin tohkeissaan. Radanvieruskäytös ihan kamalaa. Myös Suvilla, kun Håp menee. Toisaalta päivällä tallitokoissa (hampaiden raspauksen välissä), Håp teki hienoja luoksetuloja pikkumatkalta seisomisesta leluun. Oikein kiihdytti!! Taas saa paljon sillä anteeksi. Meillä siis vauhti korjaa virheet.

Koirat jäävät viikonlopuksi lasten hoitoon. Jospa itse olisi taas pikkaisen viisaampi koulutuspäivien jälkeen. Ei vain hyvinsyönyt ja juonut.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

kiitos


Janitalle. Silmät avaava treeni. Tekniikkaakin (takaakiertovalssi, saksalainen), mutta ehkä enemmän kiitos pääkopan treenaukselle. Ensimmäiset 50 minuuttia tolkutonta sähläämistä. Huono suunnitelmakin, mutta sen lisäksi hosumalla monta kohtaa radalla pieleen.
Rautalangasta vääntämällä vihdoin sain ajatukset kasaan ja keskityttyä vikalle yritykselle radasta. Ja tuntui erilaiselta ohjata, kun muisti mitä pitää tehdä ja katsoi koiraansa. Lopussa kaksi rimaa alas, eli ei nolla, mutta olikin se fiilis radalla minkä haluan siitä muistaa.
Håpkin teki (taisi mennä vähän Ellun ajalle Håpin treenaus, sorry). Vauhti ei ole Suvin veroista, mutta ei se ihan lapanen enää ole. Ja Håp osasi saksalaisen (ehkä vähän auttoi Janitan seisominen "lisäsiivekkeenä") ja tekee niitä niistoja edelleen minusta kivasti. Rataa ei toki lue kuten äitinsä, vielä ei toki tarttekaan.

Treenien jälkeen mökillä ennen töitä. Voikun kesä tulisi pian...

tiistai 13. maaliskuuta 2012

aamun agit

Lisäys. Håp söpöliini löytyi päivällä kauniilla kerällä meidän ruokapöydältä! Kuva jäi ottamatta, mutta kyllä oli huvittavan (vaikka ei ehkä niin kivan) näköinen penneli. Tuli kyllä käskettäessä heti pois, vähän tosin katseli, että miksi tässä ei saisi nukkua? Tämä pennelihän on parina aamuna tullut viereiselle tuolille istumaan aamupalan aikana, Mika odottaa järkyttyneenä, että milloin meillä katetaan koirillekin omat lautaset...

Aamutreenit Sporttiksella. Viikonlopun teemoilla jatkettiin. Suvi teki nollatreenirataa, missä takaakiertovalsseja ja päällejuoksu..... Kas, kun ei heti sujunut. Sitten opetettiin kiertämään lähtemistä kauempaa erikseen, ja mun sijoittumista päällejuoksussa. Olen vieläkin kipeä viikonlopusta, argrh. Lopuksi keinua seinää vasten, sen treenaus on aika suoraviivaista.

Håp teki pikkupätkiä innostamalla. Lopputuloksena oli aika innokas koira, päästiin tilanteeseen, että menee ohi esteiden, hyppää takaakiertoesteen suoraan, ampuu kepeille hypyn sijaan... Ja oikeasti tämä sopii mulle paremmin kuin virheetön, hidas koira :D. Keppejä 12 vinona, piti ottaa kunnolla haltuun putkelta, ettei mennyt väärään väliin. Keinua juoksuttamalla päähän pari kertaa ja sitten paukauttaen koko keinu. Ei meganopee todellakaan, mutta suht ok. Håpsukkakin teki sitten vähän takaakiertoja.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

topteam leiri


Olipas aika tiivis viikonloppu. Ja harvoin olen ollut niin monissa treeneissä niin huono. Eilen vielä paloi totaalisesti hermot ja käytös + reaktiot lähentelivät kiukuttelevan viisivuotiaan tasoa. Sinänsä olisi pitänyt saada videolle Suviannen ilmapysähdys- karkasi lähdöstä, huusin jonkun osaamistani kirosanoista ja koira pysähtyi lähes ilmaan... On se hyvä, ettei Suvin draivi ihan heti lopu, taisi saada osansa mun kiukuttelusta vaikka kohteena olisi pitänyt olla minä itse.
Toisaalta tämä oli tähänastisista leirityksistä hyödyllisin. Keinu seinää kohtaan itsenäisesti pitää opettaa. Mun keskittymiskyvyssä on edelleen toivomisen varaa. Suvi ja minä emme osaa takaakiertovalsseja. Minä en osaa ohjata päällejuoksua. Mun ketteryydessä on todella toivomisen varaa. Olen hidas.
Jarin rataa en siis eilen saanut millään läpi. Lopulta en enää kuunnellutkaan mitään, vaan tahkosin monella eritapaa väärin alkua kahdeksannelle esteelle saakka. Ei onnistunut sitten millään ja oli pakko lopettaa. Vedin totaalisesti herneen nenään, lopputulos oli, että tehtävään valjastettiin koko "johtotiimi". Elina tuli tänä aamuna ennen koulutusten alkua neuvomaan, miten kohdan voisi Suvilla tehdä. Juha kellotti aikoja eri vaihtoehdoille. Jerry neuvoi tekemään joitain lämmittelyjyttuja (olen ollut tänään niin kipeä eilisestä, että jo seisominen sattuu). Kiitos ihanille vetäjille Jari mukaanlukien- pääsimmehän me sen kohdan läpi! Ja ehkä opin jotain? Ihan helpoimmasta päästä koulutettavia en valitettavasti taida olla.
Ei meidän tämänpäiväinen Juhan ratakaan nollalla mennyt, päällejuoksu saatiin kuitenkin onnistumaan ja mä tajusin, että niissä treeneissäkin voi keskittyä.
Vapun luennot oli hyvät, Evilä perjantaina myös antoisa, Jerryn treenejä pitäisi ehkä tehdä useammin kuin vain leireillä? Opin, että lovehandelsit ovat jenkkakahva, ukemi on olkapääkuperkeikka (ja nopeampi kuin peruskuperi). Ja Suvi on kultainen koira, joka turhautuessaan on kovin emäntänsä kaltainen räksyttäjä ja tyhjänpyörijä.
Porukka leirillä kyllä mukavaa, ilman tätä sosiaalista puolta sitä voisikin käydä vain normitreeneissä.

Håp teki eilen agia pariin otteeseen vähäsen. Voisi se reippaamminkin mennä, mutta toisaalta se menee kivasti minne ohjataan. Ja Håp osasi takaaleikkauksen putkelta 90 asteen kulmassa ja päällejuoksun (Jarin rata, ei onnistunut nuo vaihtoehdot Suvilla).Ja on ihanan helppo matkakumppani ja hotelliasukas.

torstai 8. maaliskuuta 2012

ehkä sittenkin


Naistenpäivän kunniaksi vaihdoin eilen mielipidettä (ehkä). Håp oli niin sairaan pätevä agitreeneissä ja meni jopa jonkinlaisella sykkeellä ja vauhdilla. A:ta hienosti . A ja putkierottelua pikkaisen (putkeen oikein hienolla vauhdilla!), välistävetoja ja pari huispasua (ei toimi Suvilla, mutta Håp meni ainakin helpotetut huispasuohjaukset), takaaleikkaus muurille, kuutta vinokeppiä (hitaasti, kun melkein pystyssä, kovaa kun vinot). Ja koska mussa ei ole yhtään kärsimättömyyden vikaa, tein keinun juokuttamista päähän muutaman kerran, kaksi kertaa annoinkin pamahtaa sieltä ylhäältä alas ja sitten saikin tehdä koko keinun. Ja nyt meni loppuun asti kolme kertaa peräkkäin Håpiksi reippaasti, pamautti alas ja jäi 20n-2off asentoon.... Taidan tehdä näin nyt vielä muutaman kerran eli juoksuttaa ekaksi ja antaa sitten tehdä kokonaan.
Tokosetissä seuraamista, hyppyä istumisesta, luoksetuloa seisomisesta läheltä (tähän tarvitaan joku innostin, tulee ravilaukalla), jokunen jäävä, että kävelinkin sinne taakse (eiks se ole semmoinen siinä avossa?).

Ja Suvin kanssa olisin voinut jatkaa vaikka aamuun asti. En ehkä koskaan saa niin mahtavaa agikoiraa enää (luterilainen ajatusmalli, ei saa olla onnellinen, tää oli nyt kattokaas tässä ja ei voi muuttua paremmaksi- paitsi että mä olen kyllä niin onnellinen tuosta äitikoirasta:)). Teki taas kaiken ja teki hyvin (oli kontaktipitoinen rataharkka). Saattoi se kerran jättää hypyn( tai ehkä kaksi)välistä, kun en ohjannut. Jos ohjasin, meni ihan älyhyvin. Mutta vetokoiraa siitä ei saa. Hiihdin 6 kilsaa ja ravasi hienosti vierellä. Suvi muuten ravaa vielä reippaassakin vauhdissa, Håp siirtyy tosi nopeasti laukalle... Ja Håpille ollut haasteellista opetella takajalkojen päällä tanssia. Suvihan voi tanssia tasan niin kauan kuin nami nenän päällä vielä näkyy. Håp parka yrittää ottaa tukea mun käsistä, äidistään (joka siis yleensä tanssii namin toivossa siinä vieressä)- saapa nähdä onko vain vielä kehittymätön tuo pentu vai onko niissä oikeasti "laatueroja". Tosin myönnetään, että Hopsukan tanssi kyllä parani muutamalla toistolla.

Ja kuva on tehty Lentsun antamalla linkkivinkillä-kiitos (siitäkin).

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

tokoo


Yllä taas fb-kaverilta kopsattu, minusta ihana kuva teksteineen. Eikä liity tokoon sitten mitenkään. Tai kai niitä PIENIÄ hyviä hetkiä on tokossakin?

T&T tiimi lähti Turkuun. Minä olin laittanut almanakkaan väärän ajan, eli saavuimme tunnin liian aikaisin. Pääsimme siis treenaamaan hiilihydrtaattivarastot täytettynä. Vaihtoehtona mietimme toki esim. hakutreenejä (mene metsään, päästä koirat irti ja hae niitä sitten loppuaika). Tämä tuli siitä, että Leokin oli tänään karkureissulla.
Rotiin laitettiin loput alokasliikkeet. Meni hypyn ja seurasi ihan kuin olisi ennenkin tehnyt. Samoin oppi seis liikkeestä ihan tuosta vain. Se on nyt valmis ykköstulokseen? (tämä on kovin tuloshakuinen tiimi tämä t&t.).
Håp teki avon hyppyä osissa. Saisi lähteä hypylle innokkaammin (olen taas sitä mieltä, että tämä pentu on hidas, eikä se koskaan kulje tarpeeksi kovaa). Hyvin se kuitenkin istui hypyn jälkeen.
Kaukoihin laitetaan nyt se 1000 toistoa. Maahan voi laittaa kauempaa, ma-istu läheltä ja palkataan hyvät vaihdot (siirtyy helposti eteen). Ja palkka eri kädestä millä näytetään... Ja ei suuhun... Ja käsi ei jää ylös...(olen ehkä kuullut tämän kaiken ennenkin). Ja namipalkka tässä.
Luoksetulon stoppi on kädenheilautus (ei liikennepoliisiohjaus ylhäälle jäävällä kädellä) alakautta eteen. Jostain syystä Håp osasi tämän, saattaa muistaa puidenkierrosta tehdyt stopit ajalta ennen lunta. Sitä luoksetuloa vauhdilla (ei siis todellakaan tullut vauhdilla) seisomisesta harjoitellaan lyhyellä matkalla.
Ja kisapalkkaan taas kokeillaan jotain toimivampia. Minä en hitsi vie osaa tätä. Eilen kävi Annastiinan kanssa treenatessa taas ilmi, etten mä muutenkaan osaa koirani kanssa yhdessä leikkiä. Rallattelee onnessaan frisbeensä kanssa kauas minusta. Repiihän se sitä lelua tai frisbeetä, jos ei saa sitä multa pois... Ja Kalevi oli muuten makee eilisissä treeneissä. Menee kovempaa kuin Håp. T. miten niin kateellinen. Einokin näytti videolla menevän Håppia nopeammin. Saatan siis kasvattajan oikeudella ostaa kaikki pennut takaisin ihan lähitulevaisuudessa. Ja Kalevin, vaikka ei olekaan Suvin pentu. Ja Breezen. En mä Håppaa silti vaihdossa anna, kellään muulla ei ole niin kilttiä katsetta!

maanantai 5. maaliskuuta 2012

uros


Rakas päiväkirja. Jossain ihan lähellä haisee ihanalle...

...mulla on missio ja vauhti on senmukainen.


Jos mä laulan sulle serenaadin?


Tai voitaisko leikkiä vähän? Ja älä please näytä mulle kieltä, olen tosissani.


Ei saa juosta niin kovaa, en pysy perässä, voi itku...


Ja nyt mun ihastus näyttää mulle hampaita, vaikka näin atleettisesti yritän flirttailla :(



Yes, mun täytyy olla ihan lähellä sitä hyvää hajua. Voi tätä onnen hetkeä.


Harmi, kun toi mun daami ei ole yhtään kiinnostunut. Aion kuitenkin jatkaa. Seuraavan muutaman päivän aikana mulla ei muuta mielessä olekaan. t. Rosso

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

reippailua




Suvilla ja Håpilla intervalliharjoitukset hankikannolla pellolla (lue juoksivat keskenään miljoonaa ja leikkivät).

Ida Mikan junnutreeneissä Rossolla ja minä tein Håpilla samaan aikaan toisella puolella. Nyt vaihdoinkin keinun opetuksen kahteen vaiheeseen (joita teen yhtäaikaa). Eli juoksee sinne päähän syömään namia, nostetaan pois. Ja toisessa osassa paukauttelee. Idan avustuksella laitettiin se päähän juoksu tänään ja meni semireippaasti. Paukutus on hyvä. Tai paukauttaa hyvin, kontaktin paikka vieläkin saisi olla parempi.Kovasti hetsailin ennen pikkuharjoituksia. Keppejä vinoja, välillä aika tiukaksi ja jos tuli virhe, helpotin hetkeksi. Ida palkkaili lopussa lelulla ja pari kertaa namilla. Ja siinä sivussa ensimmäiset A/putkierottelu treenit. Ja tämän osti hyvin? Välistävetoja, mulle oikealle vaikeampi, vasemmalle ei tullut kertaakaan virhettä, oikealle tuli kaksi kertaa kakkoshypyn ohi. Pituutta seinää vasten lähettämällä. En muka tehnyt paljoa mitään, mutta olihan tuossa taas... (Jos en saa treenata tokoa ennen keskiviikkoa, täytän treenityhjiön agilla:)). Sitäpaitsi mulla on menossa joku ihme tarve saada Håppaan asennettua kepit, keinu, kontaktit ja vauhti. Ja mieluiten eilen aikataululla.
Ida treenaili siltakaatoja pellolla koirien kirmatessa. Suvi ei tänään tehnyt agia (eikä eilenkään!!).

lauantai 3. maaliskuuta 2012

alokas

Jännittäen kohti Porvoota, mutta nyt olin päättänyt tehdä kokemuksesta koiralle edes pikkaisen kivemman. Ja onnistui! Ei yhtään kymppiä. Luoksepäästävyydessä nojaili tuomariin ja pyyteli rapsutuksia 9. Paikallaanmakuussa ei noussut ekalla käskyllä (ja saatoin liikkua itse antaessani kakkoskäskyn) 9.
Seuraaminen remmillä 8,5, ilman remmiä 8,5. Nämä sujuivat kyllä ihan kuin treeneissä. Tuomari kommentoi, että menetän pisteet seuraamisessa rauhattoman vartaloliikkeeni takia. Tai siis joka liikkeessä näin, ei vain seuraamisessa.
Maahanmenossa oli mennyt maahan katsomosta tulleella käskyllä, ei mun... Minä en itse asiassa tätä tiennyt, vaan tuomari kertoi tämän loppupalautteessa. Ei juuri siitä rokottanut 8,5. Liikkeestä seis sai ysin ja kommentin, että se oli hyvä. Samoin luoksetulosta 9 ja kommenttoi, että oli hyvä. Hypyssä nousi istumaan ennen käskyä 9. Kokonaisvaikutelma 8 kommenteilla, että koira on oikein kiva ja taitava, ohjaajan kokemattomuus ja rauhaton liikkuminen veroittaa pisteitä. Hieman koira myös kiinnittää liikaa huomiota yleisöön. Mutta Håp oli kyllä kovin paljon enenmmän mun mukana tänään kuin kuukausi sitten Kotkassa.

Kotiin onnellisena 175pisteen ja ykköstuloksen kera. Lentsu ei ihan ymmärtänyt, että tuloksilla on väliä... Yritin kauniisti kiittää meidän kouluttamisesta, mutta ei ihan mennyt kiitokset perille:). Ja kuulemma ei ikinä kouluttaisi mua ilman koiraa- on se luojanlykky, että Håppaleena, Hurraa ja Suvi ovat taitavia, en ole ennen tajunnutkaan, että muissa lajeissa mulla ei ehkä olisi valmentajia ollenkaan...

video lataantuu, laitetaan kun on valmis
http://www.youtube.com/watch?v=Is3dibJz0oo&feature=channel

Ja palkkioksi Håp saa pitkän metsälenkin. Aivan mieletön kevätilma tänään! Ja alla kuva tämänpäivän lenkiltä. Lapset sanoivat, että Håp on susi.Ei tuo ihan tottelevaisuusyksilöltä ainakaan näytä. Pentu lieneekin sitä metsästyslinjaista bc-sukua...

torstai 1. maaliskuuta 2012

pikkasen


Håp oli Nadjan yksityisopetuksessa hetken ja melkein osaa peruuttaa takaaperin siksakkia jalkojen välistä. Ei ihan mun kanssa vielä, mutta aion opetella itsekin. Esitin Nadjalle myös takaperin peruutuksen mun ympäri. Ei ollut varma, onko käsky perper vai prkl...
Jaakkokin ehdotti eilen Håpille hetsausta ennen agia ja nyt on sitten laitettu ykskaks yes leluun kiinni. Tai ykskaks ja joku temppu/tehtävä. Tämän esitän Lentsulle ensi viikolla (epäilen tässä olevan jotain taas väärin tajuttua).
Suvi teki Nadjan rataa ja ei osattu. Jos en keskity, ei tuu mitään mistään. Olimme ilo ympäristölle, kun radalla huusi Suvi ja minä kiljuen kepitkepit, Håpin kimakan huudon säestäessä radan reunalta.
Ja mun koulutettavat teki Lapuan radan ja kuudesta koirasta neljä pääsi sen melkein heti nollalla. Eivätkä loput kaksikaan olleet huonoja. Paremmin menivät kuin Suvi menneellä viikolla.