koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

maanantai 31. joulukuuta 2012

2012

 

Mä ajattelin kerrankin tehdä jotain tilastoa (en ole ennen tehnyt) ja katella mitä viime vuonna tapahtui koirarintamalla.

Suvi kisasi Suomessa 72 starttia, lisäksi kolme Tallinnassa ja EO-kisat Ruotsissa. Nollaprosentti 37,5. Näistä voittoja 16 kpl (nollia 27). Tilastoon vaa agi.fi otetut tulokset, kun muista ei mitään ylhäällä ja muisti pätkii. EO:ssa pääsi finaaliin, minkä mä taas tyrin itse kaatamalla esteen. Mutta oli siellä karsintaradalla 360 koirasta 9. ja ei ollut nappirata, eli olin tyytyväinen. Eestistä sai valioon oikeuttavan tuloksen, mutta en ole saanut haetuksi (myös Ruotsin hyppy ja agivaliotitteli edelleen hakematta). Ensi vuonna päätavoite on EO ja kontaktien saaminen vielä varmemmaksi ilman, että nopeus kärsii. Ja mun radanlukutaidon parantaminen, niin että osaan valita nopeimmat vaihtoehdot meille.


Håp aloitti tokouransa 10 kk ikäisenä. Ihan ei mennyt kuin Strömsössä, mutta sai se parin kisan jälkeen ALO 1 tuloksen, sitten myös muutaman kisan jälkeen AVO1 tuloksen. VOI korkattiin marraskuussa ilman sanottavaa menestystä, mutta nyt alkoi kuitenkin yhteistyö toimia ja koira ei ollut ahdistunut kehässä. Reteesti vuoden 2013 tavoitteeksi tokorintamalla laitetaan valiotitteli (ja valiojuhlat).

Agilityura alkoi paremmin. Eka startti 6.10 ja heti nollavoitto! Seuraavana viikonloppuna nousi kakkosiin, ja 3.11 kolmosiin. En ole laittanut ylös starttien määrää, mutta oisko tuo tehyt alemmissa luokissa noin puolissa starteissa nollan? Håp väläyttelee kisoissakin jo vauhtia, mutta ei ole äitinsä kaltainen "haluan itse olla ekana maalissa ja käännyn pennin päällä". Mun pitää siis oppia kääntämään se, videolta näkee hyvin kuinka koira osaa kyllä kääntyä pienellä kaartella, mutta vauhdin kasvaessa minä en muista, että tämä yksilö pitää kääntää. Olen edelleen päässyt liian helpolla Suvin kanssa. Kolmoskisan startteja en nyt sitten löydä mistään lukumäärää, mutta nollia on saatu kasaan kolme kappaletta.  (arvaus starttimäärästä 12-15). Vieläkin radoilla tulee silti turhan usein helppoja virheitä, kun minä oletan liikaa enkä muista, ettei lapsikoira vielä kaikkea osaa.

Ja Håpin kanssa tavoitteena on saada karsintanollat kasaan ainakin SM-kisoihin. Ja saada ekat sertit. Tavoitteena on myös nipistää ajoista nelisen sekuntia. Ja tämä tehdään käännöksillä, nopeimmilla kontakteilla ja keppien haun nopeutuksella. Ja eteen käskyn opettamisella. Aikatavoite on kova, mutta mä onneksi tykkään treenaamisesta.

Ja siitä aasinsiltaa siihen treenaamiseen. Mä olen nyt käynyt syksyn lähinnä ohjatuissa treeneissä. Maanantaisin Anun ryhmässä Håpin kanssa, tiistaisin Niinun luona KKK treeneissä joko Håpin tai Suvin kanssa, ke ollut vapaaharkkaryhmätreenit (näihin osallistunut satunnaisesti) ennen omaa koulutusvuoroa ja to on lapset treenanneet Sepon treeneissä Suvin ja Rosson. Lisäksi olen käynyt hakemassa Janitan luota lisäoppia n. kuusi kertaa syksyn aikana. Jotenkin mä kaipaan ehkä sitä omaa treeniaikaa kerta viikkoon (viime vuonna meillä oli Juhan kanssa yksi kerta sporttiksella ja se oli musta toimiva), mutta en nyt oikein haluaisin luopua ma tai ti ajoistakaan... Ryhmätreeneissä vaan aika per koira on aika vähäinen niihin kuluvaan kokonaisaikaan nähden, toisaalta nissä on joku aina puuttumassa heti ohjaajan virheisiin. Täytyy vielä miettiä. Tokoa treenaan Lentsun ohjeilla ja varmaan mulle tekisi hyvää joku ryhmäpaikkakin ja lisäoppi, kun omat taidot on mitä on, mutta tässä en aio muuttaa mitään. Menköön teemalla vähän, mutta laadukasta (se oppi nääs, treenaamisessa luotan määrän korvaavan laadun).




Me ammuimme yhden raketin. Hertta tapansa mukaan edelleen pelkää paukkuja. Håp oli mun kanssa hetken pihalla tekemässä lumitöitä. Paukkeisiin ei sanonut kertakaikkiaan mitään (edes pää ei noussut, kun haisteli jotain). Raketteja katseli sen verta, että pää nousi, mutta ei onneksi mitään pelkäämiseen viittaavaakaan. Ja sisällä nukkui kuten Rosso ja Suvikin.

Ja jotta ei unohtuisi, on meillä ne kaksi muutakin koiraa. Rosson vuosi on käsittänyt temppukoulua ja muutaman agikisan. Idan kanssa tuplanolla oli paras saavutus. Temppukoulussa on opittu give me five, aloitettu pupua, osataan kieriä ja tanssia. Eilen Ida opetti Rossolle (8v!) sivulletulon. Siitä kuulemma voi jatkaa askel kerrallaan ja tulee seuraaminen. Sitten voi opettaa pysähtymiset. Ja kun osaa ne, saa aloittaa kaukojen opettelun. Tämä siis kaikki Idan eilen Rossolle kertomaa :). Minä en ole tehnyt Rosson kanssa muuta kuin lenkkeillyt, on siirtynyt vallan lasten harrastuskoiraksi.
Ja Hertan suurin saavutus vuodelta 2012 on, että se on edelleen hengissä!
 pupu ilman pupuetutassuja ja aavistuksen tukea ottaen
 give me five- tän mä osaan!
 Ei hullumpi sivu yhden kerran treenauksen jälkeen. Ja Rosso tulee sivulle asenteella ja kovvaa!
Tämä koira ei todnäk opi sitä pupua ikinä... Kun ei vaan pysy!


Ja ihan loppuun Sirpalta lainattu uusi agilitytermi. Hän harrastaisi mieluiten "love&peace-agilityä". Siinä olisi minusta tavoitetta meille kaikille vuodelle 2013!!!

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Elämystreenausta

Laitetaan nyt linkki ratoihin, vaikka ei niitä hienoja nollia ole esitelläkään. Pikkukoiralta pitää saada kaarroksia pienemmäksi, hakemaan kepit ilman ennakointia ja opettaa eteen käsky.
http://www.youtube.com/watch?v=8NZQDiU6hJI&feature=youtube_gdata

Lainasin Sirpalta tuon elämys sanan, kun jotenkin tuntui kivalta ja sopivalta.

Aamusta jo ennen seiskaa starttattu Ojangon agikisoihin. Isot kisat (85 osallistujaa/luokka). Ei mitään mainittavia tuloksia, mutta paljon ajateltavaa ja opittua. Suvi teki ok ekan radan, yksi rima alas, kun nykäisin koiran ollessa riman päällä. Tein paljon valsseja paikkoihin, missä moni ohjasi vetämällä/leijeröimällä/takaaleikkaamalla. Jäi sekunnin kärjestä, taisi mennä niihin valsseihin. Toka radalta Suville nolla, mutta tässä oli sanomista. Keinulla jäi ekaa kertaa ylös odottamaan, ennenkuin sain sen kontaktipinnalle!! ja puomilta en kääntänyt ja ajautui lähes vikalle hypylle ja sieltä suvittaen oikeasti suoritusvuorossa olevalle... Eli huono aika. Vika rata oli hyvä, jäin itse jumittaan pakkovalssiin ja ehti puomille niin paljon ennen mua, että otti kiellon seuraavasta esteestä. Silti taisi jäädä tosi vähän kärjen ajoista- mulla hyvä mieli, ei se olekaan hidas:). Mutta pitää mun osata kääntää ja linjata myös Suvi...

Håp haki lähinnä kokemusta. Ekalla radalla kulmaan tyhjään meneviltä kepeiltä tokavikavälistä pois. Sitten etupulpetin kiltti tyttö meni ihan sekaisin, kun yritin laittaa lopusta sisään. Koitti aloittaa nurinpäin alusta, katseli mua ja kyseli, että miksi ei tehdä koko keppejä niinkuin treeneissä? Tämän seurauksena jäin yllättäen taas jälkeen ja otti vielä muurinkin alas.  Tokaradalla Håp teki hienoa rataa kolmanneksi vikalle esteelle (puomi) asti. Loikkasi, mä jäin miettimään mitä tehdä ja seuraava rima alas. Mutta osasi tällä radalla kontakti/putki erottelut, meni seinään olevat kepit ok ja tuntui mukavalta. Vika radalla minä törppäsin nollan. En sitten osannut saksalaista ja koira tuli mun väärälle puolelle kakkoshypyn jälkeen ja pomppasi sieltä ihan sivusta puominkontaktille. Minusta kyllä osui siihen ylösmenoon, mutta olihan se törppö ohjaus silti. Loppurata en ehkä saanut pieniä kaarteita, mutta sain oikeille esteille oikeassa järjestyksessä. Loppusuora (suora putki-pussi-hyppy keinun jälkeen) meni suoraan (tämähän ei suvita), mutta kysäisi kyllä kun oli niin paljon mua edellä, että oikeastiko saa jatkaa eteenpäin?



Ja niitä elämyksiä kun tässä haetaan, on treenattua tokoakin joka välissä. Kiltti Pirjo tänään sanoi, että mä laitan kapulat tunnarissa aivan liian lähelle toisiaan. Ei ihme, ettei ihan joka kerta tuo omaa. Ruutua ei ehditty eilen tai tänään tekemään, muuten hyppynoutoa lukuunottamatta kaikki liikkeet tehty, tosin pätkissä. Useimmat liikkeet vielä monta kertaa. Ja nyt on pysynyt joka kerta paikallaanmakuussa, myös Ojangon agihallihäiriöissä.
Kuvat otettu eilen, kun taivaalla ihmeellinen valoilniö. Tänään onkin satanut vettä. Leo ja Saaga debytoi agikisoissa hienosti, molemmilta radoilta kielto ja tuliko se kieltorimakin sitten, mutta hyvältä näytti. Ja Rotilla edelleen etenemät kohillaan.

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

kisat lähestyy

ja pieni paniikki kasvaa. Ei tosin agikisoista, ne on sunnuntaina ja ei agi stressaa. Ei, vaikka Hoop ei osannutkaan puomilla persjättöä tänään. Meni muuten taas jonku päivän agitauon jälkeen senverta reippaasti, että pikkukontaktivirheet saa anteeksi!

Aamulla eteistunnari. Taas ekalla hösäsi ja toi mitä sattuu. Päivällä ihana lumihankimetsäreki, hepan ratsastus pellolla (superihanaa tämäkin). Illalla hallilla rahvaan ruutu (tehty pikkutötsistä ja erikokoisista narunpätkistä), putken kautta stopit (seis ihan super, maahan ei mennyt ihan kunnolla ennenkuin lopuksi), hyppynouto metallilla (Håp sanoo viuviu ja ottaa metallin kylmänä etuhampaiden väliin kalisutellen), seuraamista, pikku paikallaanolo. Oli ihanan innokas! Ja se rahvaan ruutu oli hieno sekä merkiltä lähettämällä että suoraan. Kertaalleen erikseen myös loppuosa.



tiistai 25. joulukuuta 2012

joulutokot

Lähinnä Håp keskittynyt leikkimään Neron kanssa ja juoksemaan lenkeillä, mutta jokapäiväinen ruutu ja tunnari tehty. Kuin myös kierroista stopit ja maahan. Ja iikki. Ja kaukoja. Tunnari on vähän arpomista, tänään osasi ja tehtiin vain kerran. Eilen otti ekalla mitä sattuu. Ruudussa stoppasi eilen matkalla olleelle tötterölle ekalla yrityksellä.
Suvi on vain kerjännyt kinkkua ja palanpainikkeeksi hakenut tyhjiä kokistölkkejä ja koittanut nuolla niiden sisältä vähän janojuomaa :).


lauantai 22. joulukuuta 2012

tokoo

Hallille en ehtinyt, niin päätin sitten antaa viikon agivapaan. Mutta tänään tehty luoksetuloa kiertojen kautta (eka stoppi huono, muut ok), paikallaanmakuu, tunnari kotipihalla, ruutu kotipihalla, kaukoja.

Ja juostu hevosten tarhoihin taas ilman lupaa, juostu lumessa ja juostu tallilla uuden ystävän kanssa (Håp). Basenji, joka ei viiteen vuoteen ole Suvin kanssa edes nuuskinut, innostui Hoppaleenan kanssa kirmaamaan. Lisäksi juostu kotipihalla. Nyt jaksavat maata autossa Kokkolanmatkan aja...

Ja joulumieli hiipii hiljalleen. Koti on semisiisti. Mun ikisuosikki joulukuusi ollut jo viikon olkkarissa uusine ja vanhoine koristeineen. Lahjatkin on paketoitu ja en sitten malttanut olla avaamatta sitä kaikkein isointa pakettia (hyi mua!). Kyllä kelpaa matkustella Fazerin sinisen siivittämänä. Katsotaan riittääkö sulkaata Pieksämäelle asti... Kiitos Lentsu!


perjantai 21. joulukuuta 2012

Joulu tulee, en ehdi olemaan valmis, eikä ehkä tarvikaan..

Joten melkein iltaan asti siivottu, ommeltu vimeisiä joululahjoja, käyty hyvin vähän sorvin ääressä (huomenna vika työpäivä) ja paketoitu... Meinasi jo tulla ihan treenivapaapäivä,  mutta tallilta tullessani (mun lempparikelit, Hurraa menee vaan hankiratsastusta niin kauan kuin kelit sallii) tein ekaksi metsälenkin ja innostuin laittamaan taas sinne kalmanlehdon viereen ruudun ja tunnarin. Ruutua oikein haki! Hämärässä lelu erottui huonosti, mutta Håp se sihtasi silti ihan keskelle naruja. Tunnari ei sitten ollutkaan niin vahva. Taas ekaksi väärä. Sanoin nohoh ja lähetin uudestaan. Tokalla haisteli oikein keskittyneesti ja toi oman. Ruutu tehtiin myös leikkimerkiltä (en tiedä mihin hankeen olen jättänyt sen viidennen pinksun kartion). Luoksetuloja frisbeestopein (ei ollut mitään mitä kiertää). Kaukoja tosi kaukaa, palkkasin ekasta vaihdosta taas sillä frisbeellä.

Mun tekisi niin mieli ehtiä vielä hallille vähän niitä käännöksiä treenaan...


torstai 20. joulukuuta 2012

käännä, käännä KÄÄNNÄ, katso, katso KATSO

Otsikossa se tuli. Eli Janitan luona.
Håp tulee kääntää hypyille. Sihise. ÄLÄ HUUDA! Vastakäännökset, vekit ja se sama mitä Satu yritti mulle opettaa, merkkaa alhaalla olevalla kädellä ja katso samalla koiraa. Ei pysty (agi.fi lehdessä on kuva missä mun käsi käy 65 sentissä, paljoa alemmaksi ei pääse....). Janitan idea oli laittaa tarralappu lahkeeseen ja koskea sitä. Täytyy testata.

Suvin kanssa katso sen koiran menoa. Esim. putkesta tullessa katso koiraa, lähetä se jalalla hypylle, käsi voi olla apuna- EI TAIVAASSA. Älä anna oikoa kontakteilla treeneissä.

Mä olen tainnut saada aika paljon ilmaiseksi Suvin kanssa. Nyt se loppu ja aion opetella ohjaamaan.

Samaan aikaan Rosso Piiralla (Rosson joululahja). Rintaranka jäykkä, ei lukkoja. Olivat namin avulla jumpanneet ja pikkuherra oli päässyt uloskn pisulle. Tyytyväiseltä vaikutti.

Toko-osastossa jäi ruutu väliin. Tunnaria Sporttiksella. Eka kerta hyvin, sitten kaksi arpomalla väärä. Sitten oli enää viisi kapulaa jäljellä ja niistä osasi tuoda oman. Hohhoijaa. Oiskohan muuten tekonurmi Håpille vaikea? Tai sitten mä vaan luulen. Aamulla metallin nostelua, iikki ja seuraamista kotona sisällä. Paikallaanmakuuta Sporttiksella ja jossain muuallakin.

Ja matkalla Turusta Espooseen pysähdyin motarin varrella lenkittämässä koirat, kun aurinkokin melkein paistoi. Autolle tullessa mua epäiltiin kuusivarkaaksi- oli kyllä lopulta ihan mukava metsänomistaja joka toivotti tervetulleeksi koiria ulkoiluttamaan jokamiehenoikeuden nojalla, kunhan en kuusia vie :). Kerroin meillä olevan jo ostettu kuusi ihan koristeltunakin kotona!

Kääpiösnautserin elämä ei paljoa hetkahda paimenkoirien touihuista.


keskiviikko 19. joulukuuta 2012

hukkuu, kaikki tunnarit hukkuu,Håp nukkuu...

Håp unohti tunnarin. Sekä eilen että tänään toi ihan mitä sattuu ja monta kertaa. Ehdin jo ahdistua. Illalla tallilla käydessäni tein sitten hautausmaan parkkipaikalle (tuntui jotenkin sopivalta paikalta just tänään ja on valaistu) sekä ruudun että tunnarin valmiiksi. Ruutu frisbeelle suoraan, ruutu tyhjään suoraan, ruutu merkiltä lelulle. Ja kaikki hurjan hienosti. Tunnaria ei yhtään nähnyt ja lähti hakemaan ensin taas sitä ruutua, huusin Håp, korjasi, haisteli hyvin ja toi ekalla oman. Ei haudattukaan meidän tokouraa sinne hautuumaalle.

Agiura saattaa joutua hautausmaalle. Katsoin Håpin viikonlopun radan videolta, jäi kärjestä KUUSI sekuntia ja on kokonaisuudessaan hidas. Ja on hidas ihan joka kohdassa. Tekee pitkät kaarteet hitauden lisäksi.  Eilen ei vieläkään osannut Niinun treeneissä putkijarrua. Kokeilin taas huutamista. Ei auta. Kun palkkasimme käännöksestä, kääntyi, tässä vaiheessa toki vauhtikin oli lähinnä koottua laukkaa.

Sinille annettu uhkaus (kun oli just voittanut koiratanssin pohjoismaiden mestaruudenkin), että saatamme valloittaa seuraavaksi koiratanssiareenan. Eilen yritin opettaa antamaan vasemman tassun. Ei tosiaankaan oppinut. Lapset ovat opettaneet sen oikean tassun, ehkä ne asentaa vasemmankin.

Huomenna Janita päivä. Kivaa. Taidan laittaa Rosson Piiralle ja ottaa sittenkin molemmat "oikeat" koirat Purinalle.

maanantai 17. joulukuuta 2012

kiirettä pukkaa

Siis tämän kilpailukalenterin kanssa. Kun pitäisi saada kaikki tokokisat, näytelmät, agikisat ja jokunen työkurssikin tuleviin viikonloppuihin...

Viikonloppuna kolme starttia Håpilla ja Suvilla. Ei paljoa jälkipolville kerrottavaa. Håp teki lapsikoiravirheitä (kaksi kertaa keppivirhe, kaksi kertaa rima, yksi kerta mennään ohi esteiden rata). Oli siellä hyvääkin, ei nyt vaan muistu mieleen mitä. Suvilla sain yhden nollan, mutta oli vasta neljäs. Oli vielä kohtuu hyvä ratakin, ei vaan menty kovempaa :(.
Sunnuntain mieltä lämmittävästä osuudesta vastasi Ida ja Rosso. Muksu ohjasti kuten suunnitelmassa oli ja tekaisi tuplanollan. Muistaen, että tähän asti on tuloksina pelkkiä hyllyjä, oli edistys huimaa!
http://www.youtube.com/watch?v=uSnXRZBkjjg 
Radat oli aika helppoja (tosin en saanut toiselta radalta, joka makseilla sama itse nollaa ollenkaan...) ja ihanneaika löysähkö, mutta hieno suoritus silti.

Håp sai paikan Lempäälään. Tokokaravaani starttaa 5.1 Lempäälään, yöpyy varmaan jossain siellä, miettii ehtiskö yön aikana opettaa EVL liikkeet, jotta voisi P-mäellä startata (huom, ykköstuloshan on jo melkein varma voittajasta..????) siinä luokassa (ja sanokaa nyt, että tokossa ei saa vaihtaa luokkaa halutessaan, onneksi ei vielä tarvi selvittää sitä). Vai otettaisiinko Sadun kanssa sittenkin sunnuntaina ekaksi jokunen startti agissa ja mentäisiin vasta sitten P-mäelle. Viikonloppu on vaan mahdollisuuksia täynnä! Ja kumma kyllä Lempäälä ei ihan ollut Espoo-Pieksämäki matkan varrella, vaikka sinnekin on Espoosta pitkä matka.

Tänään heräsin muutaman tunnin yöunien jälkeen viiden jälkeen. Seiskalta olin jo tallilla treenaamassa sekä hepan että tokoa. Ruutua namikipolle kaksi kertaa. Ekaksi sen merkin kautta (laitoin merkille valmiiksi ja kävelin lähettämään). Toinen kerta suoraan. Ja kerran kaikista kielloista huolimatta tyhjään. (Pakko kokeilla, sorry Lentsu). Osasi. Seuraamista. Kuikuili Hurraata, joka tepasteli irti maneesissa ja otti vähän häiriötä. Ei silti huono. Kaukoja, en muista tekikö kaikki oikein. Heittelin lelua palkaksi. Kiertoja ja niistä maahan ja seis ja sivulle. Työpäivän lomassa (olimme Lauran kanssa molemmat tosi väsyneitä iltapäivällä) yhdellä tallilla kaksi kertaa tunnari. Laura laittoi palikat. Nosti ekalla kerralla oman ja vaihtoi väärään. Tokalla nosti kerran väärän, mutta toi oman. Pitääkin tehdä tunnareita muuallakin kuin kotipihalla, täällä tulee harvoin virheitä. Lisäksi jotain pientä sisätreeniä ruoan eteen.

Niin ja tänään ois vika ilmo näytelmiin. Lahteen siis. Ja kahden päivän päästä Turkuun. Valtavan suurella innolla odottelen sitä Turkua, Lahteen en jaksa. Menköön Leo. Ja Turunkin aion ulkoistaa. Kuka haluaa?
Näytelmätähteni.
Onhan sillä kuitenkin väritys tuolleen kivasti symmetrisen epäsymmetrinen... Ja ehkä karva kasvaa ennen tammikuuta. Ja korvista tulee ruusunnuput. Ja silmiin älykäs katse. Ja se ei piippaa innoissaan tuomarisedälle tai tädille. Eikä heittäydy selälleen rapsutettavaksi kehässä. Tai hypi ihmisiä vasten. Voisko sielläkin esittää hyrrän? Siinä Håp on hyvä. Ja on Håp hyvä pulkkamäessäkin.



perjantai 14. joulukuuta 2012

ruutu

Lentsu oili huolissaan, etten tee ruutua, kun blogissa ei lue. No tänään tein hallilla. Ja Hoop juoksee namikipolle. Juoksi sinne (tyhjälle namikipolle) myös oikea tunnarikapula suussaan, tiputti kapulan, totesi kupin tyhjäksi, nosti kapulan ja toi ilman eri käskyä sivulle. Söpöä. Roti meni ruutu käskyllä keinulle ja teki hienon alastulon. Söpöä sekin. P-mäellä voidaan valmistautua hyvin innovatiiviseen VOI näytökseen.
Hyppynoutoa metallilla, hyvin. Seuraamista, iikkiä. Kaukoja useampaan otteeseen. Siellä alkaa välissä olla jo sellaisia hienoja pomppaisuvaihtoja (siis minusta hienoja). Suurin osa edelleen sellaisia rauhallisia (ei minusta niin hienoja). Paikallaanmakuu Rotin kanssa. Pysyivät kyllä, mutt Håp rupesi haistelemaan (kurkin pressun takaa), sanoin krhm ja tokeni heti.Namikippo oli edessä, mutta ei tajunnut (koska vapautettaessa ei osannut sille mennä).

Agisetissä hallilla valmiina ollut rata. Olkapäät vei monesti kontakteille Håpin vaikka ei olisi saanut. Suvin kanssa taas en saanut poispäinkäännöstä putkelta hypylle ollenkaan. Paras sen kanssa oli lähettää edellisille niin kaukaa, että ehti persjättöön. Håp luki poispäinkäännön.

Olin mä ke Janitan ja Lentsunkin luona. Janitalla huusin koko ajan kovempaa ja koirat meni koko ajan huonommin. Kun otin liikkeen rytmityksen mukaan, Håpkin osasi putkijarrun. Muuten ampuu kuin kelpie tai lyhytkarvainen laholatva putkelta kymmenen metriä eteenpäin, korvat kerrankin päässä kiinni ja ei kuule, VAIKKA HUUDAN!!! Suvi taas on lukenut agioppaan ja kääntyy putkelta ohjaajaa kohti.

Lentsulassa piti tehdä EVL muka koemaisesti. Ihan ei olisi täysiä pisteitä siitäkään tullut. Menikö neljästi ihan muualle tekemään hypyn ruutu käskyllä. Luoksetulossa ei stopannut, zetassa ei mennyt maahan, tunnari oli hyvä. Lisäksi minä lähdin aina liikkeelle Lentsun sanoessa liike alkaa. Ei saisi. Luoksetuloja niin, että lapset heittää pallon ekasta stopista (mä en osaa heittää niin kauas).
Ruutua namikipolle. Seuraaminen ei ollut huonoa. Ja varmasti vaikka mitä muuta, ja en muista....
Sen muistan, että kaukoissa taas lapset voi palkata ekan vaihdon (niin voin tehdä kaukaa). Ja palkkaa paljon siitä ekasta vaihdosta. Ja kaukoissa ei saanut sanoa samaan vaihtoon montaa käskyä. J apitää odottaa lupaa lähteä liikkelle kaikissa liikkeissä.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

ihana vapaapäivä

Kello ei ole edes kahtatoista ja mä olen jo ehtinyt vaikka mitä. Kävin hallilla treenaamassa koirat. Håp teki ruutua, ensin lelulle ja sitten tyhjään muutamaan kertaan. Vieressä ollut muovipussi hämäsi vähän, mutta saatiin se menemään hyvällä vauhdilla. Ja tokosta myös seuruuta ja hyppynouto pihalla.

Håpille kontaktien nopeutustreeniä. Kokeilin taas eri systeemeillä. Håpille toimii hetsaus. Menee kovempaa, jos lelu edessä palkkana. Ja ehkä kaikkein nopeimmin, jos vien lelua sen edeltä ja heitän vapautettaessa. Tein puomilla pelkkää paikkaakin alastulolla, tiiä sitten auttaako?. A:lta samanlainen keppikulma kuin eilen. Kokeilin leijeröinnillä, Håpille sopi hyvin, Suvi meni VIISI kertaa kakkosväliin leijeröinnillä (saattoi? olla, että mun pakkovalssi oli Suvin kanssa huonompi, mutta silti).. Håpille lisäksi välistävetoja/takaakiertoja. Sille on takaakierrot helpompia, mutta alkaa se tulla välistävetoonkin, Mun vaan pitää olla edellä, muuten jää seuraava hyppy tekemättä... Kepeiltä vinohypylle, Håpille tee niistolla, Suvi ei OSAA niistoja, se pitää hakea sieltä kepeiltä ja tehdä kauempaa sellainen valssin tapainen (mulla oli keppien heti edessäsivussa houkutuseste, jolle ei menty. Paitsi Suvi, jos menin sille esteelle valmiiksi, mikä piti hypätä)
Tein myös pituudelta takaakiertohypylle, jolta 90 asteen kulmassa seuraavalle esteelle. Håp teki ilman ongelmaa, Suville tämä perusharjoitus on kyllä vaikea. Ja rouva turhautuu, kun matka ei jatku. Ja sitten kun saatiin onnistumaan ja esteeltä kolme olisi pitänyt kääntyä ohi putkenpään, meni sinne putkeen ja ei millään olisi halunnut tulla hypylle (taas takaakiertohyppy). Håp teki tämän vain kerran, kun treenasi ekana ja en edes tajunnut treenin olevan hankala. Kerrassaan kummallista, että junnukoira oli oikeasti tänään taitavamman oloinen????? No, Suvin kontaktit on kyllä paljon nopeampia, samoin kepit. Treeneissähän Suppanakin pysähtyy ja saa tehdä persjättöjä ja vaikka mitä. Kumpikaan ei mennyt puomin edessä olevaan putkiansaan. Ai niin, tehtiinhän me vielä suoralta putkelta keinulle, kun putken edessä oli puomi ja keinulle piti kääntyä vähän. Molemmat ampuivat ekalla kerralla puomille... Putkijarrulla ja Suville lisäksi puolivalssi, toimi ok.

Oli ihan hirmukivaa, näillä fiiliksillä voi nauttia loppupäivästä :).

lauantai 8. joulukuuta 2012

Synttäripäivä

Mulla ja Mikalla. Aamupalaksi lasten ostamaa irtokarkkia, lounaaksi lasten tekemää meksikolaista ruokaa ja iltapalaksi Idan ja Elsan tekemää kakkua. Ja meinasi unohtua, kisojen jälkeen ABC:llä Liuhtojen tarjoama iltapala.Ei paha! Ihana teknispsykolooginen hupapri Sadulta- käsivarsissa lukee "skyhandling" ja toisessa "raise your hands"- ei jää menestys tekstiileistä kiinni!!! (lisäksi motivointisalmiakkia ja jeesusteippiä suun ja käsien teippamiseksi). (Mikan lahja Liverpool yöasu- itepähän joutuu sitä katselemaan :)).


Håp vastasi heti uuden paidan teeseihin. Teki Riksussa kaksi nollaa agiradoilta. Välissä toki hyppis, jossa sain sen ohi neljännen esteen (muuri). Uudestaan, meni muurin ja ohitti seuraavan esteen putkeen. Sitten monta ok, takaakierrosta ohi, niistohypy nurinpäin, putken väärään päähän ja ohi vikan... Mutta tuli maaliin ihan yhtä onnellisena, kuin nollaradan jälkeen naamallaan kukkaishattuilme ja kysymys, että mihin maksapallerot on piilotettu? Håp saa kyllä mut hyvälle tuulelle vaan elämää syleilevällä katseellaan. Vika rataa ei ole videolla, meni kivasti. Jää kärjestä aika tarkkaan kaksi sekuntia (pikkaisen alle toisella ja oisko ollut kymmenys yli 2s toisella). Mitään kauhean pitkiä kaarteita ei tullut, mutta ainakin videolla tekee ekalla radalla A:n hitaasti. Samoin keppien haku oli hidas. Hienosti kuitenkin päästyään sisään kepeille, pisti vauhtia töppösiin. Kyllä mä luulen, että saan Håpin ajoista aika helposti nuo puuttuvat sekunnit pois. Se vaan haluaa ensin osata ja sitten vasta mennä kovaa.

Suvikin teki ekalla radalla nollan ollen kolmas (muutama kymennys voittajasta). Tokalla ohajsin kolmannen ohi ja vikalla otti yhden hypyn nurinpäin, kun en ohjannut hypyn taakse. Vikalla radalla liian vilakkaat kontaktit. Täytyy katsoa, jos huomenna ehtisi vähän treenaan. Håpille putkien ohituksia hypyille ja Suville niitä poikittaisia hyppyjä, missä muut niistää. Me ei niistetä, mutta voisin reenata niitä suvivalsseja niihin ja pyörityksiä...

Mun tunnarikapulat on loppuneet tai menneet hukkaan. Ärsytys. Aika innokkaasti olen nyt tokoakin treenannut. Ruutua aamulla ruokakipolle, seuraamista ja vähän puiden kiertoja. Ja metallinoutoa. Ja metallinostelua. Alla eka agirata. Sitä hyllyrataa en laita, ja muuta ei tullut nauhalle tänään.
http://www.youtube.com/watch?v=qtpOf3nwr-E&feature=youtube_gdata

tiistai 4. joulukuuta 2012

miesmaku

Yllä kuva Suvin miesihanteesta. Nalle on reilu vuoden ikäinen komistus tallimäeltä. Edellisen juoksun aikana Suvi kiukutteli kaikille muille  paitsi Nallelle. Taitaa olla puumanaisen vikaa Suppanalla. Arkielämässä Nalle ja Håp kyllä leikkivät paljon enemmän, mutta sillä ei olekaan mitään tekemistä tyttöpoikajuttujen kanssa.

Håp ollut treenattavana. Tokokertauksia eilen ja tänään, ei tosin ruutua tai hyppyä, mutta muuta. Metallin nostelua, makuuta paikoillaan aamuruoalla, kaukoja (tänään hyppäsi kerran hienosti taakse ilman rimaakin seis-istu vaihdossa). Tunnarikin tehtiin eilen, nosti ekan minkä näki, sitten muisti, ainiinjoo ja haisteli ja toi oman. Nollaksi kai olisi kokeissa mennyt. Ei mahduttu Lempäälään, saapa nähdä kuink kauas sitä VOI koetta pitää lähteä hakemaan.

Håp myös illan Niinutreeneissä. Suviparan ainoat treenit on kohta Sepon junnutreenit Elsan kanssa. Ja Suvihan ei tykkää ollenkaan. Håpille paljon opeteltavaa, irtoaa kyllä ja sen voi jättää kauas, mutta pitää sitä ohjailla niille esteille ja itse pitää miettiä, mikä olisi paras reitti milloinkin rynniä eteenpäin ja jarruttaa. Rytmitys ei ihan ole mun juttu. Sini opetti Håpille käskystä eri suuntiin pyörimistä. Håp tuntui nauttivan.

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Seinäjoella

Lauantaina ensin pikkupuuhastelut kotona, jouluostoksia Ideaparkissa ja parahiksi Seinäjoelle todistamaan Sirpam ja Pörjen hienoa kakkosten agirataa. Hups vaan ja nollavoittoa juhlistamaan!

Sunnuntaina liian aikaisin kisapaikalle, takaisin hotelliin ja sitten Rosso ja Elsa vauhtiin.Tosin ei mitään vauhtia, Rosso haeskeli mua ja ei liikkunut mihinkään... Seuraavaksi Håpin hyppis. Lähti ihan luokan alkupäässä ja pikkukoirahan tempaisi nollan! Vähän piti putkijarruja treenata ja yksi hups kaarre. Mutta aika kiva rata, jäi kärjestä pari sekuntia- seliseleillä saadaan ne helposti pois. Oli 4/56 ja jäi niukasti sertistä. Joskin Seinäjoella päättivät jakaa kaksi sertiä :). Kävin huomattuani kisan lopuksi palauttamassa.
Rosso meni Idan kanssa toisen radan. Nyt mä olin lähtöalueella ettei nausterin tarvi miettiä, missä rakas mamma on. Meni paljon paremmin. Tokavika hyppy takaisin ja hyl, aika kiva muuten. Suville ekaltra radalta toka este palasiksi, ei muuta. Tokalta radalta keppien kakkosväliin!! ja vikalta suvitusnolla Mikan termein "ilmavalla" puomin kontaktilla.Håpin kakkosrata sekoilua, vikalla Håpin radalla keppivirhe (huono ohjaus)+ puomi. Ja hyl, kun tiputin lelun sinne radalle....

Mika analysoinut agilityä Nuoria tyttöjä, vanhoja miehiä. Pikkukoiria ei lämmitellä (tämä oli kyllä paljolti totta). Täällähän on paljon tosi hyviä koirakoita. Agility on kuin olisi armeijassa- kauhean paljon odottelua... Taitaa mennä taas muutama vuosi ennenkuin lähtee uudestaan.

Håpille omien ratojen jälkeen tokottelua (iik, seuraaminen, kaukot).
Tässä linkki Håpin ratoihin.
http://www.youtube.com/watch?v=-WIBtNaHHFI&feature=youtube_gdata


hotellikuolema?

perjantai 30. marraskuuta 2012

fiksu

Håp siis. Eläinlääkäripäivien takia sai aamulla pikatokot eli kaukoja sinipiian varren päällä. Siis niitä seisomisesta istumaan. Sain olla jo metrin päässä ja joka kerta hyppäsi varren taakse sit käskyllä istumaan. Aikun mä tykkään sen tavasta funtsia tehtäviä ja jos ei mene ekalla, toka kerralla on jo miettinyt ja tekee. Niin kovin ohjaajansa vastakohta tässä...

Huomenna toivottavasti paremmassa kelissä kohti Seinäjokea. Muu ulkoilu koirien osalta käsittänyt lumihangessa peuhaamista mun tehdessä lumitöitä aamulla ja illalla. Kaikki muut paitsi Rosso tykkäävät tästä.

torstai 29. marraskuuta 2012

Lentsulan tokot

Vielä ei Lentsun konstit ole loppuneet, hermoista mun suhteen en ole varma, Håp onneksi paikkaa hyvin ohjaajansa torveiluja.

Muistiin itselle :
-opeta bongaan se ruutu
- kaukoissa tee bumberilla (koira seisoo pumpin päällä ja istuu sitten sen taakse), tee niin että lelu edessä kauempaa vaihtoja, tee kestoa heittämällä lelu (en osannut laskea neljään). Muut vaihdot oli kait ok.
- seuraamista namilla
- paikallaanmakuuta namikippo edessä kaukana, pitää saada rauhoittumaan, nyt vaikka pysyisi on kuin elohiiri päänsä kanssa
- tunnnarilla, iikillä kuten ennenkin
- metallia noukkimalla ja heti vaihto leluun, jotta nostaisi nopsaa. Samoin jätä metalli maahan, juokse kauas ja lähetä noutamaan (toi nopsaa näin)
- luoksetulon stopit edelleen kierroilla

Kotimatkalla pysähdyin Piiralla. Tällä kertaa Håp pääsi käsittelyyn. Selkä vasemmalta jumissa, suoristui ja ahditunut pikkukoira (joka ei tykännyt ajatuksesta olla kyljellään) rentoutui.

Rosso lasten kanssa junnutreeneissä. Hurraa sai aamulla wannabeGP treenit. 

tiistai 27. marraskuuta 2012

practise makes you practise more

Toiset se harjoittelu tekee toki täydelliseksi ja toiset kuuluvat  ryhmään "lahjattomat treenaa". Tokorintamalla yritän tehdä ruudun nyt joka päivä jossakin (eilen tallilla, tänään Oittaalla). Eilen tehtiin tunnari, tännän jo hups unohtui. Seuraamista iikkiä ja kotikaukoja. Jokunen metallinouto. Ja en lähde Pieksämäelle tokokisoihin, jossain se raja menee. Odotellaan tammikuun alkua ja toivotaan ´, että mahdutaan.

Eilen vinohyppytreenit Anun koutsaamana. Kas, jos en huido käsillä vaan pidän ne selän takana (jolloin joudun ohjaamaan vartalolla), menee ilman ongelmia. Ohhos. Tänään otin Niinun treeneihin Håpin. Pikkukoira oli aika hyvä. Virheitä toki (ampui monesti putkeen, mutta hoksasi tämän muutamalla toistolla). Keppien avokulmalähetystä piti treenata (näytettiin eka väli kerran tai kaksi) ja sitten osasi!, sulkukulman haki hyvin (paitsi sen kerran kun huusin tähän ja kääntyi ympäri). Mutta positiivisena huomiona, kääntyminen alkaa hypyillä olla aika näpsäkkä , hyvähyvä. Ennen treenejä tämä metsästyslinjainen bc kävi ajamassa Olarin puput vähän hallialueelta kauemmaksi. PRKL. Pupujahdissa kyllä meni vesiojien yli, mutta takaisin kiersi sillan kautta varmaan puolen kilsan lenkin kautta...

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

tokosta agiin

Håpille neljä starttia. Oli ihanan intopiukeena ennen ekaa. Ja sehän liikkuu aika kovvoo! Ja ei vieläkään hyppää poikittian olevia hyppyjä, jos en ohjaa.... Eka rata tais olla meidän tasolle vielä liian vaikea, en enää edes muista mihin sen hyllytin. Elsalle ja Suville hyl tältä radalta. Elsa ei ihan ehtinyt persjättöön ja Suvi ampui putkesta putkeen. Kepeille ohjausvirhe, jonka lapsi korjasi vikalla radalla (samanlainen suorasta putkesta suljettuun kulmaan haku 90 astetta). Håp meni molemmilla kerroilla tämän oikein oikealle puolelle, mutta kakkosväliin. Treeniin siis.
Kakkosagirata Håpille 15 virhettä, kaksi rimaa kun seisoin edessä ja yksi kielto. Kolmas agirata oli oikeasti hieno keinulle asti (oisko ollut este 15). Ja sitten idioottiohjausvalinta ja loppu sekoilua. Mutta pikkukoila oli oikein pätevä sen alun, teki takaaleikkauksia ja haki avokulmakepit ja senkin sai takaaleikata. Kyllä siitä saadaan hyvä, mutta kumpi meistä oppii ensin- Håp lukemaan onnetonta ohjausta vai minä ohjaamaan...? Suville agiradoilta ensin hyl, kun jäin nykimään puomin jälkeen. Sitten puomin ylösmeno!!! virhe ja kielto toiselta radalta. Videolta vaikea sanoa ottaako, ei se ainakaan kauhiasti ylös hyppää. Elsa meni Suvilla vikan hyppiksen. Alussa unohti radan, loppu oikein hieno. Pitäisi melkein ladata Suvin serpentiini vikalta radalta juutuubiin. Koira menee sen kyllä niin ilmaiseksi että. No ladattu muutama rata, tässä linkki niihin. Ei tule ylpiäksi tässä lajissa kovin helposti. Ei ainakaan, jos ottaa radat videolle. Eikä se serpentiini ollutkaan niin hiano videolla, jäi laittamatta. Positiivisena huomiona, Håp ei tosiaankaan ole hidas. Ainakaan videolla. Osa kaarteista tosin valuu liikaa, mutta saa sen käännettyäkin (jos viitsisi kääntää).
http://www.youtube.com/watch?v=HPFzJFopT_M&feature=youtube_gdata

Minä sössin Håpin vika radan jäämällä kökkimään alkuun. Hohhoijaa. Yllä kuva lämppälenkiltä ja SeessarMilana alias Hansku Sorlammella.

lauantai 24. marraskuuta 2012

ei ihan ykköstulos...

Aloitimme triplanollalla. Eli paikallaanmakuu haisteli (tämän piti olla meidän vahva liike), nuoli maata ja siirtyi metrin taakse. Sinne laittoi sitten kerälle nukkumaan... Tunnarin oli tekenivään, mutta toi mitä sattui. Ruutu hauskuutti yleisöä, tuomaria, liikkuria ja mua. Lähti mihin sattuu, haeskeli jotain, löysi hypyn takaa kapulat ja valitsi niistä suurimman ja toi onnellisena laukalla mulle. Ei sille voinut muuta kuin nauraa:). Sen jälkeen avasimme pistetilin ja otimme ihan kympin liikkeestä istumisesta.
En jaksa kahlata koko koetta läpi. On kokonaisuudessaan videolla. Meillä oli kivaa ekaa kertaa tokokokeessa, tuomarinkin kommentin mukaan koiralla oli hauskaa. Ei muuta kuin lisää treeniä!
Ja huomenna agikisoihin.
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=FbEmk1B6YDc

perjantai 23. marraskuuta 2012

boooring

Tai sitä yritetty. Sai Håp aamulla mennä yhden kerran ruutuun ja tehdä kierroista stopit, kun kierrot unohtui eilen. Jos tekee huomenna sillä asenteella, olen very happy. Ja pääsi metsälenkille. Mutta muuta ei ole saanut tehdä. Yrittää just saada Rossoa leikkimään, kun haluaisi jotain puuhastella. Kielsin Idalta hippaleikin Håpin kanssa ja menivät viemään palloa takaisin yhdessä kodinhoitohuoneeseen. Ida supatti Hopille, että tää on ihan tyhmää, ettet sä saa edes leikkiä hippaa :).

Ja unohtunut mainita (huudeltu vain naamakirjassa), Suvin ja Kuulan lasten viralliset kuvat tulleet. Kolme kertaa A/A, kaksi kertaa B/B, kyynärät nollaa ja muut kuvatut paikat kunnossa. Ihanaa.

torstai 22. marraskuuta 2012

viimeistelyt

Siihen lauantain tokoon. Vaikka niin tuntuisi siltä, että huomenna pitäisi kans....
Aamulla paikallaanmakuu tiskikoneen tyhjennyksen ja pöydän siivouksen ajan (Håp olkkarissa). Tallilla ruutu, seuraaminen, iik. Töissä seuraamista, iik. Sporttiksella noudot, hyppynouto ja tunnari. Hienosti hyppäsi myös sivussa olleen agiesteen kautta takaisin kapula suussa, kun heitin vinoon :D. Ja pimeällä sporttispihalla tunnari ja ruutu taas (meni ruutuun ok, mutta ei ilmeisesti nähnyt lelua, kun ei sitä ottanut). Iikkiä, seuraamista ja kaukot.
Paljon menee hyvin (noudot, seuraamiset, hyppy, iikki). Tunnari yleensä ok, mutta saattaa tehdä tyhmän virheen (kääntyy kun minä käännyn, ei lähde suoraan kapuloille). Ruutu on haaste. Mä en tahdo osata huutaa oikeassa kohdassa seis, Håp saattaa mennä tyhjään vähän seilaten. Kaukoissa saattaa ennakoida tai istumisen sijasta seistä. Ja osaa tehdä satunnaisesti ihan paikallaan muutaman vaihdon, kertaakaan ei ole koko settiä liikkumatta tehnyt.
Iikissä on nyt asennettu se "mennään" seuraa sanan sijaan. Taitaa toimia. Näin viimeisinä päivinä on hyvä muuttaa käskyt... Mutta kiitos Lentsulle ohjeistus puhelusta, koitan malttaa huomenna.
Leo ja äiskä. Leo taitaa ensimmäisenä T&T pennuista aloittaa näytelmäuransa. Hansku suunnittelee Lahteen lähtemistä. Laitetaan mukaan siskon kuva, jospa se tuomari ymmärtäisi, että Håpiin verrattuna velipoika on tosi kaunis! (pahoin pelkään, että pettymys saattaa olla todella suuri...).

Lisäys: illan pimennyttyä tuntui hyvältä idealta ilmoittautua Lagun kisoihin Seinäjoelle. Voi olla, että ajaessa sinne mieli muuttuu...

tiistai 20. marraskuuta 2012

voivoi

Siitä VOIsta hävisi yön aikana paikallaan istuminen ja jäävistä ne AVOjäävät. Onkohan kukaan aiemmin ollut täpinöissään menossa kisoihin ilman, että on hajuakaan mitä liikkeitä luokassa pitää esittää? Tavallaan onneksi olen treenannut "liikaa", ei liian vähän. Ja hyvä, kun tuli eilen vahingossa Anun agitreeneissä paikallaanistuminen puheeksi. Luoti ei kuulemma sellaista ollut omassa voittajassaan tehnyt... Tästä ahdistuneena heräsin yöllä ja luin netistä löytämiäni sääntöjä (ja laitoin  Lentsulle kyselyn liikkeistä!). Yön pimeinä tunteina en myös tajunnut, että "koira lähetetään merkitylle alueelle ja sieltä luoksetulo" tarkoittaa ruutua. Mutta tämän mä hoksasin aamulla ihan itse!

Ja eikun treenaamaan. Ja mitä tapahtuu ensimmäisellä liikkeestä istumisessa???? (se Hooppahan on viime aikoina istunut kaikilla käskyillä). Hooppa jääkin seisomaan..... Ja seuraamisessa jäi myös kerran istuskelemaan. Jotenkin pitää saada koira tajuamaan  milloin on jäävä liike ja milloin normiseuruu. Itse seuruu ei kait ollut huonoa. Ruutuun lelulle, kaksi kertaa tyhjään (ekalla päästin liian pitkälle ja huusin maahan, kun koira oli osittain ruudun takana), kerran lelulle. Ja kaksi kertaa ruudun loppuosa. Kierrosta seis, kierrosta maahan ja kierrosta suoraan sivulle. Not bad. Kerran (vaikka ei kaits sais) koko liike. Ei mennyt maahan. Otin uudestaan ja sitten meni. Metalli ja puukapulaheitot oli mun ymmärtääkseni hyvät. Nämä treenit Oittaan ulkoilualueella. Kotona tunnari kaksi kertaa ja meni hyvin molemmilla kerroilla. Eikun ei mennytkään. Ekalla nosti oman ja jäi sitä kalisuttelemaan kapuloiden viereen ja jouduin kutsumaan uudestaan luokse. Toka vasta oli hyvä. Onhan tässä vielä kolme päivää aikaa treenata...

Agitreeneihin pääsi tänään Suvi. Oli hyvä treenipäivä. Takaaleikkauksissa mun pitää päästää se koira edelle ja kääntää oma vartalosuunta kohti leikattavaa estettä (noin miljoonas kerta kun tämä tulee esille). Kaikenkaikkiaan Supsukka toimi oikeinkin mukavasti tänään. Mun vaan pitää oppia muistamaan, etten saa kääntyä liian aikaisin sen kanssa pois suoritettavalta esteeltä vaan pitää rintamasuunta kohti hyppyä. Lähetellä sitä kyllä voi. Ja hassusti se tulee oikeinkin lähelle jossain tilanteissa ja toisissa pitää sen parinmetrin raon. Tähän ei keksitty logiikkaa tänään.

Kotona vielä kaukoja. Tajusin myös, että sielläkin mennään paljon hitaammin ne vaihdot, kuin mitä minä olen tehnyt. Eli tänään palkattiin asennoissa pysymisestä. Aika hyvin se vaihdot osaa, ei ne ihan tiptop paikoillaan pysy, mutta mulle riittää tällä hetkellä, että vaihtaa.


maanantai 19. marraskuuta 2012

hieno Håp

Haastetehtävillä aamulla aloitettiin. Tänään ei olisi tullut yköstulosta aamulla. Ennakoi seuraamisessa jääviä ja tipahteli istumaan ja seisomaan kesken seuruun. Ruudussa oli hanska palkkana- ei nähnyt, meni ruutuun kyllä ok, mutta ei silleen ihanasti miljoonaa. Ja sitten kun tehtiin jääviä, sekoitti taas istumisen ja seisomisen. Tai siis tarjoaa aivan sitä istumista.

Hieno Håp osuus illalla hallilla. Ihan sairaan makeet hyppynouto, nouto ja metallinouto. Ja seuraaminen. Ja vain kerran istumaan seis komennolla... Ruutuun lelulle ok, tyhjään meni kiemurrellen, korjasi käsimerkein oikeaan paikkaan. Mutta se varsinainen hyvämieli tuli Anun treeneistä. Takaakiertosylkkärileijeröinti rata. 23 estettä ja Håp teki radan lopuksi nollalla!!!!! Teki elämänsä ekaa kertaa putkileijeröinnin niin, että lähetettiin putken suulta poispäinkäännöllä putken taakse hyppäämään hyppy ja rengas. Håp oli sitä mieltä, että tämä on ihan mun juttu ja meni hienosti. Tällä jaksaa taas.

Ainiin. Hyppäsi tallilla lähes puolentoista metrin korkuiselle loimitelinelle (kapea, loimia täynnä) ja koitti päästä siitä kaappien päälle kissaa kiusaamaan. Ihan kaheli. Håp siis.

Hertta mökillä.



sunnuntai 18. marraskuuta 2012

BAT

Ida oli kipeä ja joutui jättämään kisat Rossolla väliin. No mä sain vapaan aamun ja Håp tokotreenit. Laitoin valmiiksi kaksi ruutua namikipoilla. Ekaksi heitot (metalli ja kapula). Nämä hyvin. Heti perään tunnari. Oli niin menossa ruutuun, että toi kaksi kertaa ekan kapulan minkä näki... Vasta kolmannella yrityksellä haisteli ja toi oman.Oho. Ne namikipporuudut hyvin. Seuraamista, seis ja istu liikkestä. Saattoi istua ekan seisomisen?

Iltapäiväksi Ojankoon. Håpille mun kanssa kolme rataa, Suville kaksi ja Elsan kanssa yksi. Eka rata oli vaikea (ei tullut 50 osanottajasta montaa tulosta), Håpin ohjasin jo heti alkuun puomille A:n sijasta, ja sen jälkeenkin jätin ohjaamatta monta estettä. Hitto mun kanssa. Elsa meni ihan ok Suvin kanssa, pari suunnitelman unohdusta ja Suvi ohjautui putkiin oikeiden esteiden sijasta. Kyllä Suvi ehti aika monta estettä pelastaakin, mm upea kepeille haku väärän putken jälkeen! Kakkosrata oli Håpin elämän ehkä huonoin rata, juoksi jo toisen kerran puomin alastulon läpi (ottaa kontaktin, vaan ei pysähdy) ja nyt oli keinukin jo turhan nopsa (ekalla radalla hyvä keinu). Ja mun ohjaus edelleen luokattoman huonoa. Suvi meinasi stopata jo esteelle kaksi (huono pyöritys), mutta ei saanut kieltoa ja jatkoi nollalla maaliin voittaen tämän radan. Ja kerrankin oli tuuria mukana, osallistujia 51 eli sai sen 9 EO pistettä!! Vika rata Suvin kanssa roikkukäsiohjauksella kielto, Håpin unohdin ohjata esteelle kolme, hyppäsi sen kiellon jälkeen ja sitten takaisin saman- MUTTA senjälkeen osasin ohjata ja pikkukoira kiitti tekemällä ehkä elämänsä hienoimman radan. Haki kepitkin 90 asteen avokulmasta, vaikka ei ole osannut tätä edes treeneissä. Yes!!! Vähän  Hopsukalle vielä tokottelua ensi viikon kisapohjalla, ekalla seisomisella liikkeestä taas istui, mutta sitten teki sekaisin monta kertaa kaikki oikein.
Alla linkki päivän koosteeseen. Taitaa muuten olla 18 eikä 19. päivä...
http://www.youtube.com/watch?v=IV1Lm2rutuc&feature=youtube_gdata

ja muutama kuva aamupäivän metsäretkeltä



perjantai 16. marraskuuta 2012

melkein vapaapäivä

Aamulla nauttimassa viimeisestä leiripäivästä Rusalla. Ja Jannen kommentilla elän sitten pitkään. Hurraa meni kuulemma hienosti ei vain Hurraaksi vaan ihan miksi tahansa hevoseksi. Kyllä se tuntuikin mukavalta ridata. Huomenna taidetaan mennä fiilistelemään maastoon, työtahtihan on ollut Hurraan mittapuussa aika hurja.

Håp teki "tee täsmäkaukoja" aamuruoalle. Ottaen huomioon, että tavoitteena oli ettei saa tulla maton reunan yli, ei tullutkaan, mutta oli metrin siinä matolla sivussa vinosti lopussa- ihan kaikki ei mennyt kuin Strömsössä kait. Miten se pieni koira voi edes oppia, kun mä en näe liikkuuko se...
Tallilla teki istumista mun raspatessa hepan hampaita. Pysyi varmaan aika monta minuuttia ja sitten läks. Palautettiin ja yritys kaksi ok. Sai palkaksi namin lisäksi kokonaisen tarharyhmän rapsutukset (karkasi pihalle ja piipitti onnessaan vierailulla olleen lapsilauman keskellä). Håpin mielestä varmaan maanpäällinen taivas.

Hallille. Olin ajatellut ehtiä mökille, mutta innostuin treenaamaan Suvin, Håpin ja Leon. Olipa mukavaa. Håpille ratatreeniä, lisätreeninä saksalainen (en saa huitaista sillä takaakiertokädellä kuuhun, koska lähtee myös kuuhun), puomi/putki erottelua. Ja on se kiltti. Meni kerran putkeen alas käskyllä. Hoksasi idean ja aina oikein sen jälkeen. Vähän puomilla alsmenon paikan vahvistusta (jää helposti liian ylös, jos mä takana). Helposti Håpin kanssa mutkat valuu, ja ei tuu mun mukaan niin  kuin Suvi. Mutta sitten taas erottelutehtävässä (hyppyytin aina yhden hypyn siinä välissä), Håp lähtee sille hypylle tein mitä tahansa. Suvi teki samassa treenissä kyllä erottelut aina oikein, mutta otti kiellon kolmesti, kun yritin jaakottaa. Suvin voi lähettää sinne hypylle kuukädellä ja rintamasuunta hyppyä päin- se kääntyy silti tiukasti mun perään.... Ja ei niistoja Suville ja kyllä ehdottomasti niistoja Håpille.  Suvi teki radan ekalla kerralla yhdellä rimantiputuksella, tokalla tais olla nolla. Håp tais saada lopuksi nollan (en ole enää ihan varma).

Leon kanssa oli kivaa. Opeteltiin pimeää putkikulmaa, keppejä ja takaakiertohyppyjä.  Aika hauskaa, kun on saanut mennä kolmella sisaruksella. Ovat erilaisia ja samanlaisia. Leo ei tiputa oikein ollenkaan, mutta tulee helposti ali. Menee innostamalla tosi paljon kovempaa, kääntyy hyvin (Håp on tässä selkeästi eniten ei-suvimainen). Mutta sitten kepeillä, kun tuli tiplu meni ihan kuin Håp vaikean tehtävän edessä. Eli lähes pysähtyi väleihin miettimään, mihin kohtaan seuraavaksi :D.Ja taas sanomalla menemene menee minusta melkein Hopsukkaa nopeammin (ja ei yhtä nopsaa kuin Roti!).

Håpille lopuksi hyppynouto kerran (hyvin), ruutuun lelu ja sitä ennen seuraamista ja jäävät. Oli aika vaisu, ei edes ruutuun lähtenyt ihan miljoonaa (tämä oli loppupalkka, mulla ei ollut namia mukana). Ehkä hyvä, että sai hiukan sellaisen kisatunnelmatreenin, mutta mähän en yhtään tykkää vaisusta koirasta.Teki kyllä aika ok, mutta ei silleen iloisella ilmeellä.

Ja off topic. Sain kilotolkulla salmiakkia lahjaksi.... Riittää vähäksi aikaa!

torstai 15. marraskuuta 2012

naantalin aurinko

Aamulla Hurraa ihan loisti (Hurraaksi). Teki neljä vaihtoa jokaisella,hienoa piaffia ja ekaa kertaa passagen tapaista, jonka Jannekin tunnisti etäisesti passageksi! Liike ei ole hepalle helppo, mutta aika makeeta, että on oppinut ja yrittää. Janne kyllä ehdotti, että voisin joskus hankkia sen oikean liitokavion ja laittaa saman työmäärän siihen, minkä olen Hurraaseen pistänyt.... Musta on silti aika makeeta, että 5v vuotiaana aika raakana hankittu pullaponi osaa oikeasti kohta kaikki GP liikkeet. Hyvä HipheiHurraa!

Håp teki työpäivän päätteeksi kotipihalla tokoukset. Kierroista jäävät, ruutu leluun, ruutu tyhjään ja seisomisesta maahan, ruutu tyhjään. Ja seis liikkeestä ja istu liikkeestä. Ja kaikki oikein ekalla yrityksellä!!!! Ja se naaman ilme, ihan kuin olisi nauranut.

Jotta en ylpistyisi, tuurasin Idaa Sepon treeneissä (Ida on kipeä). Håp taisi mennä jokaiseen ansaan minkä Seppo oli rataan suunnitellut. Ainoastaan keinu oli super. Jätin tekemään yksin ja juoksin kauas eteen. Joka kerta hyvin. Muuten lähti maata kiertävälle radalle turhankin vilakkaasti ja monta kertaa. Ja monta kertaa samassa kohdassa.... Kepeillä oli vaikeuksia taipua sulkukulman ekaan väliin, meni useamman kerran kakkosväliin. Mutta rata oli aivan älyhauska. Sai tehdä persjättöjä ja lähetellä koiraa. Ja miljoona vaihtoehtoa moneen kohtaan. Hitsi, olisin halunnut mennä sen Suvillakin, mutta Elsa ei ollut kipeä :).

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

ympäri kellon edelleen

Aamulla heti seiskan jälkeen Hurraatreenit. Paranee edelleen, kiva. Rusan pihalla ruutu Håpille leluun, tyhjään, leluun. Hyvin. Iikkiä, seisomista ja maahan liikkeestä sekaisin. Aiai kun on vaikeaa. Tarjoaa sitä istumista ainakin joka toiselle seis käskylle :(.
Reippaasti töitä, kouluttajakokoukseen ja kouluttamaan. Håp teki vähän verkkokepeillä sisäänmenoja eri kulmista. Ekalla vaikeasta avokulmalähetyksestä yritti verkon läpi, hoksasi kerrasta ja loput ok. Ja ei mennyt putkeen ilman lupaa!!!
Hallin pihalla hyppynoutoa. Mun autossa olevassa kapulassa on Håppaleenan mielestä pahalta maistuvaa liimaa (maksulapputarrasta). Ei haluaisi ottaa sitä suuhun. Palkkana oli tänään sydäntä. Tuotuaan eka kerran kapulan ja saatuaan nannaa, haki ihan mistä tahansa. Myös sikavinot heitot. Metallinouto hyvä. Seuraamista. Yritti ekaksi taas tarjota liikkeestä istumista jo tähän seuraamiseenkin.... Sitten taas iikkiä ja seisomista sekaisin. On vaikeaa vieläkin pienelle bordeskollielle, mutta ehkä paremmin kuin aamulla. Kaukojumppaa monessa välissä. Nyt teen vaihteeksi vain läheltä ja paremmalla tekniikalla, tai siis vaatimuksena on ettei saa täpytellä. Tai ainakaan ei saa täpytellä paljoa (se niistä vaatimuksista siis). Kiirushan mulle tulee ennen voivoita.


tiistai 13. marraskuuta 2012

treeniä kellon ympäri

Håp aloitti ennen aamuseiskaa tokottelulla. Olisi niin halunnut sinne ruutuun, missä sapuska odotti, mutta joutui noutamaan metallin ja normikapulan ennen ihquruutua. Tunnari kertaalleen (oma sinne maatuneiden joukkoon), hyvin.
Tokotteluista Rusalle Hurraan "leiritykseen". Paljon parempi kuin eilen. Vaihtoja suoralla linjalla ja vähän puolipiruetteja. Lopuksi kävin fiilistelemässä rusan ihanissa maastoissa muistelemassa 25 v takaisia tunnelmia. Munkkirinkilä kahviossa ja Håpille vielä Rusan urheilukenällä kierrosta stop, maahan ja sivulle. Seuraamista myös ja iikkiä. Tais istua joka kerta iikistä heti ekalla.
Väliin oikeita töitä.
Illalla satulinnatreenit. Otinkin Håpin Suvin sijasta (Suvi ei tykännyt), meni ekat 10 estettä jopa hienosti, sitten tyssäsi. Kääntymistä PITÄÄ harjoitella, keppikulmat meni aika pienellä väännöllä. Putkiin sujahtaa turhan helposti. Ja se koira pitää linjata seuraavalle hypylle. Noin vartti ja Håp alkoi selväti väsähtää. Taidan ottaa tuota junioria jatkossakin, sillä on niin kovin paljon opittavaa vielä edessä.
Illalla myöhäistreeninä kaukojumppaa. Pitänee tässäkin vaatia tarkkuutta. Tepsuttelee eteenpäin vaihdoissa.... Vähän kaikki mun tokotekeminen on vähän sinnepäin. Musta tuntuu, että tulee helposti pikkustiplu ekalla yrityksellä, tokalla menee paremmin. Vähän kuin mun agilitykin.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

kolmosten kisat

Håpin ekat ja Suvinkin tosi pitkään aikaan. Aloitin triplahyllyttämällä Suvin ekalla radalla (kolmas hyppy väärin päin, putken väärään päähän ja A:lle keinun sijasta). Paremminkin on joskus mennyt. Mutta kaikki kontaktit pysäytettiin, kun se hylly oli alla!
Håp teki agirataa ihan kohtuukivasti kolmanneksi vikalle esteelle asti. Siinä huono pakkovalssi ja ohi. Uudelleen otettuna ohjasin hypyn sijasta putkeen... Tuli siellä pari mutkaa ennen sitä, mutta hakii mm. kepit hyvin.
Suville nolla tosi helpolta hyppäriltä. Jäi sekunnin Pirtun, joka voitti ajasta. Minusta rata oli aika hyvä, ehkä mun olisi pitänyt kutsua putkilta tiukemmin? Tais olla neljäs/47 koirasta. Håp seilaili hyppärillä. Tosin Timppa analysoi aika hyvin radan jälkeen. Meni  loogisesti, eli kääntyi putkelta väärään suuntaan (en kertonut ennen putkea). Sieltä hyppäsi yhden ylimääräisen hypyn (kuulemma ihan mun ohajuksen mukaan), saksalaisessa lähetin heilurikädellä kohti putkea takaakierron sijasta(pitkä mutka) ja vielä kaiken kukkuraksi huudan vikan putken jälkeen ETEEN ohjaamatta seuraavaa hyppyä (meni siis vikat kaksi hienosti sillä eteen käskyllä jättäen kolmanneksi vikan väliin...). Ihan kelpo aloitus silti pikkukoiralle, lisää treeniä alle ja kyllä sillä saa nollia tehtyä. Ohjaajalle ohje "PIDÄ KATSE SIINÄ KOIRASSA" Eikä se näytä videolla hirmu hitaalta, mutkaiselta matkanteolta kyllä- kiltti Juha oli ottanut agiradan videolle. Tässä linkki http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=8AplpkmzqM0

Ja olen ottanut tokohaasteen vastaan. Nyt ei ole en ehdi treenata päiviä. Tänään aamulla metallin nostelua. Purinan pihalla kaukot (hyvin mun mittareilla), luoksetuloa stopeilla kierron kautta, metalli ja puukapulanouto. Kotona lisää kaukoja ja ilta ei ole vielä loppunut.... Ja iikkiäPurinalla, alkoi sujumaan pienen muistuttelun jälkeen ja sitten osasi myös seistä ja mennä maahan välissä. Metallinoutoa tarvii kyllä treenata kovin, ei siitä metskusta tykkää, vaikka yleensä tuokin.
Lisäys : parin minuutin istuminen iltaruoalle (ida katsoi, että pysyi istuen). No problem.

lauantai 10. marraskuuta 2012

tokopäivä

Aamulla aloitettu. Ensin Hurraan ratsastus. Sitten tallin pihalla ruutu kerran tyhjään (oli pakko kokeilla..) Hyvin. Seuraamista, hyvä. Metallin haku- ensin tiputti kolme kertaa, sitten toi ikäänkuin metalli olisi arsenikilla päällystetty. Sen jälkeen ei muka nähnyt metallia ollenkaan vaan yritti juosta ruutuun. Lopuksi ok (näytin, että mulla on namia...).
Kaukoja kotona maton reunalla. En mä tiiä mikä on hyvä vaihto. Ei tullut maton reunalta pois, mutta kyllä se vähän liikkuu tai silleen ponkaisee pikkaisen eri paikkaan. Tarkoitus olisi vielä jatkaa ja kokeilla loputkin voivoi liikkeet tänään...


Eilen möksällä otettuja kuvasia.

Ja jatkuu. Naamakirjapäivityksen mukaan Pörje CosmonjaSuvinpoika olisi noussut kakkosiin!! Onnea Sirpa ja Pörje. Tällä parivaljakolla onnistuu laji kuin laji.

Håpin tokotreenit jatkuivat iikillä. Ei osaa. Tunnari kaksi kertaa, että Ida vei kapulat ja piilotti oman. Molemmilla kerroilla hyvin. Kaukoja iltasapuskalle. Nyt oli unohtunut uppi...

torstai 8. marraskuuta 2012

training makes perfect

Ehkä sen koiran. Tätä ohjaajaa ei saa täydelliseksi sitten millään. Oli mulla kait muutama hyvä suunnitelma, mutta en sitten lähtenyt niitä toteuttamaan ja sävelsin omiani. Suvi siitä huolimatta osasi mua lukea, Håp parka ei ollenkaan. Lopulta Håp päätti, että aina hyvä valinta on putki. Ja meni aina putkeen. Yleensä putki ei siinä kohdassa kuulunut rataan. Suvi vapautui liikkellä kontakteilta, kuinka yllättävää. Mutta Suvi osaa kääntyä ihanasti (mulla on nyt kääntymisahdistuskin Håpin kanssa). Håpkin osaa kääntyä, jos se käännetään. Mutta ei käänny edelleenkään ajatuksen voimalla. Höh. Mutta on siellä Purinacenterissä hyödyllistä vierailla, kiitos taas Janitalle. Mun kuulemma pitää tehdä mitä sanon tekeväni- aina!!!. Ja en saa tehdä niistoja Suvilla. Eivät ole toimineet kuudessa vuodessa koskaan ja tämä päivä ei ollut poikkeus. Lisäksi kontaktitreeniä Supsukalle ja sen ohjaajalle. Se pikkukoira lukee kaikenlaisia ohjauksia, kun siinä on jostain syystä sellaiset tehdasasetukset. Sais se mennä kepit ja kontaktit nopsempaa. Mutta kotiläksynä Håpille putkiansat. Kokeilin heti iltapäivällä lasten treenien alussa. Meni putkeen....

Rosson FI AVA vahvistettu. Hyvä Rosso. Varasti treeninamit autosta ja oksensi ne matolle illalla. Ei hyvä Rosso sittenkään.

Tuleekohan sieltä VOI tokosta ykköstulos, kun en ole tänänkään tehnyt oikein mitään sen eteen? (aamulla kuudelta ylös ja autoa laittamaan työkuntoon, siitä töihin ja Turkuun, töihin, lasten treeneihin, postiin ja kauppaan-ostin kyllä sisäelimiä perheen riemuksi koiranamiksi). Teki ministi seuraamista ja kaukoja Sporttiksella, se joka päivä mä tunnarin teen on haave vaan ja hyvin alkanut joka päivä mä ruudun teen, on ollut nyt ainakin tänään (ja ehkä eilen?) tauolla...Ja paikallaan istumisen tehnyt kerran.

Lisähuomiona. Saaga on opettanut Leolle hyvät kontaktit (tai ainakin A). Voisko Saaga opettaa myös kepit, niin voisin hakea sukulaisuussuhteeseen vedoten Leonkin kisoihin (olen nyt nähnyt aksaavan kahtena peräkkäisenä päivänä ja näyttä aika makeelta).

tiistai 6. marraskuuta 2012

pikkaisen treeniä päivä

Oikeast siis pikkaisen. Aamulla maneesissa laitoin ruudun Håpille. Lähetin lelulle ja aiettä meni kovaa!!! Senjälkeen kerran tyhjään ja taas ihan super. Kerran vielä lelulle lopuksi. Seuraamista pitkä pätkä kaikilla muistamillani variaatioilla. Yhden kerran istahti liian eteen, muutan ihanasti kai tämäkin (katsoin siis peileistä ja näytti oikeasti melkein seuraamiselta). Iikkiä ja hyvin. Lopetin tähän, etten ylpistyisi liikaa.
Suvi illalla KKK:n Niinuvuorolla. Nämä kesken työillan treenit ei kyllä ole ihan parhaat mahdolliset. Ihana on mennä valmiille radalle, hallikin on hyäpohjainen ja lämmin. Mutta taas en keskittynyt sitten yhtään. Koira joutui paikkaamaan tuhat kertaa, hyvin paikkasi. Puomilla ei mennyt tarpeeksi pitkälle eteen mun jäädessä taakse. Suvia ei ole opetettu kunnolla maassa olevaan lelupalkkaan. Tykkää repiä sen lelun mun kädestä tai mun heittämänä (ja silloinkin tuo sen revittäväksi). Ei siis toimi lelupalkka puomin päässä (Hooppaleenalle se taas on paras palkka...). Namialustalla pelittää Suvin kanssa, en ehkä jaksa nähdä vaivaa, kun tällä systeemillä on kuusi vuotta aika nopsakat kontaktit tehnyt.
Toisen veljen eli Leon kanssa tällä kertaa metsälenkillä.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Roti aksaa

Voisin ampua itseni. Rotin eka rata nollalla vikalle esteelle (juujuu parikolme pelastelua ennen sitä, mutta olimme nollalla silti) - ja sitten mä nostan kädet ylös hihkuakseni-vika rima alas. V...jne.
Toinen rata oli aika hyvä. Maltoin ohjata rauhallisesti. Muistin päästää puomilla edelle (osaa pintakäskyn superhyvin, jos olen takana. Ei tykkää vedätyksestä). Muistin katsoa koiraa joka esteellä. Ja sitten tulee kaksi peräkkäistä rimaa (muuri ja hyppy). Ovat ihan suoralla, en mielestäni vedättänyt, tosin olin koiran edellä. Hitsi. Mä olisin niin halunnut nollan. Mutta oli meillä kivaa ja radat olivat paljon paremmat kuin muutama viikonloppu sitten. Ei yhtään kontaktivirhettä, osasi kepit hienosti (vaikka mentiin suoraan putkelta eka radalla). Ja olihan se nopein molemmilla radoilla :D. Sai palkinnonkin ekalta, ollen kolmas.
Jaakon mukaan Rotillakin on kiltteysgeeni. Ja sen täytyy tulla Kuulalta, koska Suvi ei kuulemma ole noin ihmisen miellyttämishaluinen. On Roti kyllä kiltti. Myös radalla. Itse asiassa se on sairaan makee, nyt täytyy vaan saada noi hiton rimat pysymään vielä paremmin...

Håp treenasi tulevaa kisa-alustaa. Eli teki tokoa. Kaukot (siirtyi istu-upissa metrin eteen), seuraamista (ihana, varasti vain kerran tai kaksi lelun mun takahousuista). Ja sitten lähetin agihypylle ja siitä seis (ei ollut mitään mitä kiertää)- aika kiva.Teki Hopsukka myös kääntymistreeniä ja takaaleikkaustreeniä.Niistoilla kääntyy tiukasti, pyörittämällä oikealle hyvä, vas valuu. Teimme myös suuntia, ja olin jo hyppyyttänyt muutaman kerran, kun huomasin sanovani taas oikea/vasen nurinpäin. Ehkä ne ei ole meidän juttu :D. Aamulla namiruutu, jota odottaa jo täpönä.
Naksutinnaksutin kaverukset.

lauantai 3. marraskuuta 2012

Kunkkuluokkaan

Kun Suvia astuteltiin, konsultoin Janitaa minkä tyyppinen uros Suville hänen mielestään sopisi. Ja silloin koulutettavuus ja "kiltteys" nousivat ihan kärkeen. Voi olla, että itse olisin valinnut "aivot narikkaan ja täysillä" tyyppisen, mutta kyllä täytyy nyt hetki nauttia kiltin koiran kanssa kisaamisesta. Håp menee kisatilanteessa tismalleen kuin treeneissä. Lukee tarkasti mun ohjausta ja menee sinne minne käsketään. Välillä siis menee ihan mihin sattuu, kun ohjauskin on mitä sattuu. Ja eihän se mun mielestä kulje miljoonaa, tai se ei tunnu siltä. Mutta kello tuntuu tykkäävän. Ja aika paljon on jopa minusta kohtia, mistä saa osaamisen kasvaessa aikaa nipistettyä eli taitaahan tuosta tulla nopiakin. Kiitos vaan ehdotuksista sinne turrkkuseen- tänään isäKuula teki upean agiradan ja voitti Riihimäellä siirtyen kolmosiin. Tytär tuli pari sekuntia perässä tehden myös nollan ja niin vaan kunkkuluokka kutsuu!!!

Ennen agirataa oli hypäri. Olin päättänyt ohjata rauhallisesti este kerrallaan. Ja minusta suunnitelma onnistui. Niukka nollavoitto palkintona. Agiradalle lähdin myös ajatuksella este kerrallaan. Totuuden torvi Ida kyllä totesi radan jälkeen, että äiti näytti radalla hätääntyneeltä :). Ja pikkaisen siltä se tuntuikin. Puomin maltoin pyytää perille asti. Kepeille (avokulma) olin eilisen treenin perusteella päättänyt mennä törkkään. Håp tekikin pidemmän mutkan ja melkein törkkäsin sen pois kepeiltä. Onneksi vain melkein. Eli tuplanollaherkkua ja kyllä se meille kelpasi.

Tokorintama tänään ollut namiruutu ja ei kait muuta. Kaiken kukkuraksi Håp sai 24.11 tokokoepaikan Vantaalle voivoi luokkaan. Tarttee kai ruveta tosissaan treenaamaan sitäkin. Ja mä pääsen "ratsastusleirille" Jannen luo ja Jenninkin tunnille loppukuusta. Kyllä mun kelpaa.

Nyt hymyilyttää!

perjantai 2. marraskuuta 2012

agitokodoghåp

Aamusesta omalle hallille. Ei todellakaan kaikki onnistuu, mutta hyvät treenit Håpille. Tehtiin puomia putki edessä. Tämä hyvin (lelupalkka valmiina puomin ja putken välissä). Mutta ei osaa puomia kunnolla, jos jään sivulle ja taakse.
Tein myös valmiina olleen radan. Oma kunto senverran huono, etten ehtinyt A.n alla olleen putken toiseen päähän ajoissa kertaakaan. Mutta siis tässä teemana A/putki erottelu ja se onnistui joka kerta. En tehnyt siitä liiian vaikeaa, eli autoin hieman, kun ei tehtävää ennen kunnolla tehty. Silti hyvä.
Keppien hakua 90 asteen avokulmasta. Ei hakenut kertaakaan oikein :(. Törkkäämällä oikein aina, mutta jos piti itse osata, meni mihin sattuu. Sulkukulma oli tänään hyvä.
Ja mulla on nyt koira, joka lukee sylkkäreitä!
Lisäksi tein käännöstreeniä, tätä pitää vahvistaa. Kokeilin lähettää vinohypylle ja palkkasin tiukasta käännöksestä. Kriteeriä piti höllätä, kun Håpin tiukka on eri kuin Suvin tiukka. Lisäksi tein Toppsin käännöstreeniä, mutta rima 65cm. Kauhean näköisiä ankkahyppyjä oikealle. Vasemmalle parempi. Mutta olivat tiukkoja....
Hyppynoutoa. Puukapulan liimapinta ahdisti pientä bordeskollieta ja ei olisi halunnut tuoda. Hypyn hyppäsi joka kerta mennen tullen. Aaamulla iikkiä ja ruokaruutua. Äsken metallin nostelua.

Ja päivän idioottiosuus tallilla. Pidin Idalle Hurraan kanssa ekaa "hyppytuntia". Raviristikko molempiin suuntiin hienosti ja luulin ettei halua tulla laukalla. No olin ymmärtänyt väärin ja yhtäkkiä lapsi lähestyy laukalla ristikkoa ja Hurraa ponkaisee koko hypyn sen ravipuomin takaa... Ja senjälkeen kierros nopeaa laukkaa ja noin viisi kierrosta kiitolaukkaa- lapsi lensi kuin hiekkasäkki. Viimeksi murtui käsi, nyt ei uskaltanut ottaa kädellä vastaan- lensi naamalleen ja vatsalleen kuraan. Onneksi selvisi säikähdyksellä (ja McDonaldsruoalla). Yllä olevassa kuvassa Hurraa on kiltti :). (ja selässä ei ole Ida vaan mä).

torstai 1. marraskuuta 2012

töitä

Aamulla ruokaruutu. Ennenkuin sai juosta ruutuun palkaksi, joutui seuraamaan ja tekemään iikkiä. Bongasi ruudun (tai sen ruokakupin) heti ulos tultuaan ja ei olisi millään malttanut tehdä muita juttuja ekaksi.
Iltapäivällä Håp tuurasi Rossoa junnutreeneissä. Elsa meni Suvilla. En ollut paikalla, olivat kai menneet ok. Rosso vietti saman ajan vastaanoton pöydällä ja musta oli hauska löytää sen nenästä heinä.
Illalla kaksi puun kiertoa Suvin ollessa metsässä tarpeillaan. Kun Suvi tuli takas, loppui kiertäminen ja alkoi räksytys.
Voiks isänpäivänä lähteä heti aamusta aksakisoihin...?? Tekis mieli ilmota sinne...Alla kesämuistoja.


keskiviikko 31. lokakuuta 2012

teetä ja tokotreenejä

Lentsulassa lentsussa. Ei ihan paras vire tällä ohjaajalla tänään. Mutta oli kuiteski hurjan mukavaa ja Håp ei nyt ollut milläskään mun kunnosta. Tai metallinoudossa lähti hakemaan muutaman kerran oravaa puusta metskun sijaan. Ei varmaan auttanut, että se oli musta söpöä.

Mitäs me muistetaan (lupasin kirjoittaa ylös, kun aina muistan vähän sinnepäin ja yleensä väärin). Ruutua ei tehdä tyhjään vaan namikipolle. Väliin voi tehdä yhden tyhjän, mutta sitten taas namikipolle, Kas kun oli unohtunut tämä.
Luoksetulon stoppeja vain puunkierroilla (ilman Suvia, kun lähtee vähän huonosti kiertämään mamman räksyttäessä vieressä). Voi tehdä peräkkäin kaikki (seiso, istu, ja lopuksi aina sivulle suoraan).
Hyppynoutoa pitää tehdä. Meni tänään ohi ekat yritykset.(yleensä on osannut tämän).
Iik on jotenkin silleen eteenpäin nopeasti? Ja sitten sillä tavalla ei tehdä kaukoissa. Ja ei käännytä katsomaan iikissä sitä koiraa.
Kaukoja jonkun merkin avulla, että näen liikkuuko. Ja seisomisesta istumaan pitää tehdä eri tekniikalla (teki tässä sillä iikillä, mikä ei hyvä). Eli niitä läheltä.
Tunnarissa haahuili mutkan kautta kapuloille. Nuuskutteli järjestyksessä (kyllä se niihin muihin koskikin), ja toi oman.
Joka hiivatin liikkeessä mun pitäisi odottaa liikkuria. Ei saa heittää ennen lupaa. Liike loppuu vasta kun sanovat sen liikkeen loppuneen (esim. noudossa ei lopu siihen, että saan kapulan kalasteltua). Ei saa venkuroida.

Jos ei lasketa oravien ihmettelyä, Håp oli aika kiva, vaikka emme nyt ihan virheettömästi asioita osanneetkaan. Teekupin voimalla Turusta Piiralle. Jätin Suvin Leenalle käsiteltäväksi (kehui sen olevan kiltti koira) ja menin autoon nukkumaan hoidon ajaksi. Suvi oli ok, ei lukkoja, vähän lihaskireyttä vasemmalla lantiossa ja oikealla edessä. Kotiin ja hallille vetämään junnutreenit. Junnut olivat onneksi pirteitä. Illan päätteeksi vielä Rossokin aloitti messariin valmistautumisen ja kävi Annelin luona siistiytymässä.

Pitäisi saada Håpille yhdet agitreenit vielä ennen viikonlopun kisoja. Huomenna ei ehdi, mutta joskos perjantaina jaksaisi. Alla Susannan ottama kuva "näin mä kokoan hypylle". Hitsi, kun mä olen ruvennut tykkäämään tuosta preeriakoirastakin.