koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

perjantai 29. marraskuuta 2013

ja paljon treeniä

Jos eilen ei treenattu ollenkaan, tänään sitten senkin edestä.
Aamusta Sporttikselle. Suvi teki käännöksiä ja oli kyllä super tänään. Oisko tiistain opit jotenkin menneet mulle perille? (epätodennäköistä).
Håp teki myös käännöksiä. Pitää edelleen kääntää, kuinka ei ole muuttunut itsekseenkääntyväksi koiraksi parissa päivässä on mysteeri. Muutama hetsauskontakti. Ja lopussa Håp teki tokotempuista istu ja seis, ruutu agiesteiden välissä, ja tunnarikapuloiden päältä piti juosta ruutuun. Tunnarin (nosti väärän). Ohjattua niin, että kapulat putkien, esteiden, tunnarikapuloiden ja ruudun vieressä. Tuli videollekin, mutta laivalla en jaksa ehkä ladata sitä. Intoseuraamista ennen noits häiriötokja ja se oli hyväntuntuista.
Vanttu teki vaikka mitä. Keppejä (vinot 6 kpl), lämiskää, seuraamista (huonoa), haastevideon (aika pliisu, mutta pääsen ehkä sillä läpi), putkea, keinua, rengasta ja kaikkea mitä mieleen tuli.

Tallille. Maastoilua kera koirien ja sitten sain kuningasidean ottaa kuvia irti olevien koirien kanssa Hurraasta. Ensin Vanttu ja Suvi juoksivat hengenvaarallisesti jaloissa. Laitoin ne ns. käskyn alle (ei ollut remmejä) ja pysyivät jotenkin. Mutta Håp juoksi suoraan hepan turpaan kiinni ja Hurraahan onnistui potkaisemaan. Onneksi vain hipaisi, naamaan pari vekkiä hokeista ja ehkä hyvä opetus? Tosi lähellä oli kyllä paljon surullisemmat päivitykset.

No tallilta vastaanoton ja naamanpaikkauksen jälkeen takaisin Sporttikselle Saaren Tuijan oppiin. Hitsi oli kivaa. Sain kokeilla vähän Toron juoksuja ja puominjälkeistä elämää. On se sairaan makee koira ja vielä hienommin opetettu. Ihan eufoorinen olo tuommoisen kanssa mennessä. Tuija tykkäsi Vantustakin. Lämäsee hyvin sylissä olevaa lämiskää ja pikkaisen koholla olevaa. Teimme sitten vähän maassa olevaa (tai siis aikapaljon) lämiskää mun sijoittuessa eri paikkoihin. Ja kontaktinjälkeisen elämän suunnitteluopetusta. Laitetaan nyt ne suunnat ekaksi... Ja kiit ja käsi. Ja ja ja.... Mitään suunniteltua asiaa en tänään sitten ehtinytkään tehdä, kun piti kiirehtiä laivalle. Mika ei sitten tänne ehtinytkään, ollaan nautittu Elsan ja Idan kanssa risteilyelämästä. Vanttu taas muutti Sadun luokse. Toivottavasti Sadun parisuhde kestää somekoiran...(siellä taas miehen piti olla pois tämä viikonloppu, vaan ei olekaan).

torstai 28. marraskuuta 2013

Ei mitään

treeniä, kun olin eläinlääkäripäivillä. Anti aavistuksen laihan puoleinen, kun en hevoskirurgiaa talliolosuhteissa tee ja loppu oli aika tuttua juttua. Mutta hyvä luennoitsija, tykkäsin tavasta toimia (I'm a big believer of speed..., tämä sopii omaan ajattelumalliin oikein kivasti).
Aamulla ennen luentoja aamuvirkkuvuorolla tallilla. Teki Vanttu vähän seuraamista (parempi kuin eilen, mihin ei paljoa tarvittu) ja Håp jäävistä istumisen ja seissin. Iltaruoalle Vanttu teki elämänsä ekan seis liikkeestä ilman apuja (tai varmaan mä venkuroin, mutta en huomaa ja ei mitään videotodistetta) ja kesti metrin eteenpäinmenon ja miniodottamisen ja vielä paluun sivulle-oho tähän.

Lapset olivat Suvin ja Håpin kanssa aksatreeneissä. Oli kait ollut vaikea rata, sanoi Elsa.

Ja taas seuraan hämmentyneenä lapseni ruotsinopiskelua. Ikinä en ole itse jaksanut tuolla tavalla lukea. Opettelee kaikki en/ett muodot ja kyselee koko ajan, voiko näin tai noin sanoa... No, tässä petraantuu omakin toinen kotimainen. Jospa vihdoin oppisin sen kieliopinkin pelkän höpöttämisen lisäksi? Ja mä en todellakaan jaksa osallistua lapsieni koulunkäyntiin, tai näin olen tähän asti ajatellut :-)

Tyhjästä treenistä on paha pitkää tarinaa nyhjästä. Mun tekisi mieli kannettavaa röntgeniä. Ja siistiä kotia. Kumpikin on kait mahdollisia, mutta aika vaikeasti silti toteutettavia haaveita?


Sorlampikuvia tiistailta. Oli aivan ihana päivä!

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Aksaa kisoissa

Purinalla kolme luokkaa. Pienestä kaikki on kiinni. Eka rdalta molemmille nollat. Yksi este valui (sama molemmilla). Håp hyppäsi ristiin pyörityksen sijasta ja Suvi lensi epätyypillisesti kauas (aikoi ilmeisesti myös hypätä ristiin). Lähes sama aika, mutta kärjestä reilu sekka.
Toka radalla Håp hyppäsi kolmannen esteen niin vinoon, että keinulta ylösmeno. Lisäksi huusin esteen päällä-rima. Ja tuli jokunen kaarrekin. Suvin sitten varmistin, ettei mene keinulta ohi ja ohjasinkin  A:lle. Muuten hyvä rata. Pöh.
Kolmannella Håpille hylly, vaikka selvisikin alun leijeröinnistä hienosti. Olin inasen myöhässä ja ampui putkelta edessä olevalle hypylle puomin sijaan. Suvilla en leijeröinyt, ehdin hienosti- en sitten ollut katsonut koiraa ja olin ohjannut siivvekkeen vierestä sokkarilla persjätön sijaan. Luulin tehneeni nollan ja rata oli minusta hieno... Hohhoijaa. Opeta itsesi koiran lisäksi sopisi tähän päivään. Nuohan toimivat kuin kello, minä mokasin. Eli ei EO pisteitä, vaikka tarjolla olisi ollut ja lisää ilmoja kehiin. Ei oikein enää jaksaisi.
No oli siellä kisoissa kyllä ihan kivaa, mikäs se on taas mennessä?
Välissä Vanttu teki parkkiksella luoksetulon ja nyt oli vauhti sellainen, kun mä haluan. Yksi leluun ja yksi ihanasti pompaten sivulle. Lisäksi vähän haastetehtävää heittämällä lelu. Tässä on rutkasti parantamisen varaa (siis seis liikkeestä). Ja seuraamista käännöksineen. Ihana Vanttu, joka keskittyy kyllä, jos on hommat meneillään. Muun ajan sitten kohkaa kaikkien perään ja kaikkien päälle. Ja karjuu radan reunalla. Ei siis hauku, vaan pitää ihan kummaa ääntä.
Vantun siskolla oli alkanyt jo juoksut. Miten musta tuntuu, ettei Vanttu ole edes kuullut mistään sellaisesta vielä. Ihan lastentarhaikää vielä.

torstai 21. marraskuuta 2013

Tokoa Sipoossa

Nyt on treeniviikko.
Aamusesta Jessican valvovan silmän alle. Ja hei, koirat oli menneet eteenpäin. Minä toki hitaammin, kuljen vinossa ja käsi jäykistyneenä. Kaikkea ei voi saada.
Vanttu teki ensin noutoa. Toi molemmat kerrat sivulle, ekalla tiputti heti ja tokalla ehdin nappaseen (olin nopea). No nyt pitää treenata, että pitää hetken ilman, että sitä kapulaa otetaan heti pois. Mutta edistystä tässä havaittavissa.
Seuraamisessa mun pitää opetella liikuttamaan (luonnollisesti!!!) sitä vasenta kättä. Voin aloittaa ihan paikoillaan, ja sitten edetä liikkeeseen.
Maahan meni aika ok, seis tehdään kääntymällä koiran eteen. Treenataan pysymistä aika lähellä ensin koiraa, liikuttelemalla molempia namikäsiä ilman, että koira saa liikkua. Aloita maassapysymisellä.
Hypyssä pitää treenata sitä seississä pysymistä.
Paikkamakuuta voisi alkaa harjoittelemaan. Pysyi sen 15 sekkaa aika kivasti tänään, mikä tehtiin.
Luoksetulossa oli kiva vauhti (musta voisi tulla vielä kovempaa).
Ruutua voisi nyt tehdä, kun merkin jo vähän osaa. Älä tee montaa tyhjää peräjälkeen.
Vanttu oli niin pätevä, että meni äkkiä pennelin sessio!

Itseasiassa Håpkin oli aika kiva. Tosi hyvä kahden ruudun treeni, missä lähetettiin peräkkäin kahteen eri ruutuun. Mun kirjastonhoitaja meni ihan sekaisin tästä. Näytettiin kädestä pitäen, että siellä voi olla kaksi ERI ruutua. Välissä tehtiin muuta ja lopuksi meni kuin vettä vaan molempiin ruutuihin. Håp on kyllä meidän perheen ajattelija.
Kaiken muun taisi tehdä aika ok? No ohjatussa (kapulat ruudun lähellä) vähän empi, mutta korjasi hyvin. Merkin vauhtia tehdään nyt lelupalkalla.

Ihan älyttömän kivaa oli taas. On tää koirien reenaaminen vaan hauskaa.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

hauskaa ja sääntöjä...

Viime päivityksen jälkeen on käyty tokokisoissa hakemassa kakkostulos, aksakisoissa hakemassa kolme nollaa kuudesta (kaksi Suville ja yksi Håpille). Omatoimitreenejä ja eilen kirkkistreenit Håpille ja Vantulle. Ei jaksa analysoida nyt niitä.

Tänään Janitan luona. Janitan suusta: haluatko sä vaan tohottaa ja pitää hauskaa vai haluatko noudattaa sääntöjä ja voittaa? Kuulemma Suvin kanssa annan 2-3 sekkkaa/rata tasoitusta, kun en tee valsseja ajoissa enkä ajattele koiran linjoja. Tämä lause toki senjälkeen, kun olin selittänyt Håpin suunnitelman ja valittanut ettei tällä määrällä tekniikoita voi olla enää kivaa radalla. Oikeasti Suvin sitten lopussa mennessä pienillä kaarteilla sitä rataa, se oli paitsi nopeaa myös hauskaa.
Jukka-Poikaa kuuntelin kotimatkalla ja hänkin oli sanoittanut tämänpäivän teemaan osuvasti :"Omaan mukavuuteen on helppo tuudittuu
Silloinkin kun pitäis kasvaa ja uudistuu
Kelaat samaa luuppii kunnes se jumittuu
Jumittuu, jumittuu
Kaikki seisovat aallot, jähmeät patsaat
Joita puolustat
Niihin voimasi satsaat
Ne on niin rakkaat
Pikku harhakuvat"

Eli nyt prkl koitan vihdoin oppia tekemään ohjaukset ajoissa ja miettimään kunnon suunnitelman radalle...

Noinmuuten ne kaikki koirat osasivat, jos minä osasin. Vanttukin teki samaa rataa (ei keppejä eikä kontakteja) pätkissä ja hyvin tekikin. Pimeää putkikulmaa ei osaa eikä poispäinkäännöstä. Ja puree mua radalla ja hyökkii leluun. Mutta on minusta makee. Ainiin. Teki eilen verkkokeppejä ekaa kertaa. Hyppi sujuvasti joka välistä yli, ali, läpi. Ja kun ei päässyt läpi  KARJUI ja sitten hyppäsi yli... Lopuksi onneksi muutama onnistunut. Ne vinokepit (6 kpl) tuntuu jotenkin tajuavan. Nyt on kontaktiahdistus, kun lämiskä ei etene.


 Ja olen sitten sitoutunut haastetokoonkin. Ekana oli vuorossa käännökset. Tällä pääsi läpi.
http://www.youtube.com/watch?v=nefS6MRcDBM

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Kiva arki

Tänään normaali työpäivä ja ehti vähän valoisalla treenaamaan omallakin pihalla.
Ida toimi liikkurina, Håpille ruutu. Nyt pysyi makuulla, vaikka Ida huuteli käskyä. Kierrosta stopit. Ei muuta. Vanttu teki inasen seuraamista ja sitä noutoa. Ei ehkä valmistu ikinä. Kumpikaan näistä liikkeistä.  Mutta sitten keksin, että mun maahan iskettävät kepithän saa vinoon ja niillä voi mennä vinokeppejä. Ja tämä onnistui hienosti. Ihan aukihan ne on ja vaan kuusi, mutta aloitetaan nyt tällä. Oisinko ottanut myös jonkun maahan menon?

Illalla Håpin kanssa Rannikon Timon treeneissä. Jotenkin hänen neuvonsa sopivat Hopsun viemiseen hyvin. Tehdään poispäinkääntöjä, sokkareita, lähetyksiä ja toki niitä vastakäännöksiäkin. Mutta Håp toimii. Kääntyi oikeasti hyvin monessa kohtaa. Lopulta takaaleikkauskin käänsi teinin hyvin. Ihan tuli hyvälle mielelle näistä.

Vanttu teki pari lämiskälle juoksua ihan ok.

Ja nyt otettiin haaste vastaan. Opitaan seuraavan kahden viikon aikana paikallaan käännökset molempiin suuntiin. Harmi, kun Vanttu nukkuu. Ei voi heti aloittaa.

maanantai 11. marraskuuta 2013

Video

Minä olen ihmetellyt, kun Vanttu ei meinaa oppia sitä kapulan pitoa vaan säheltää. Otinpa sitten äsken videolle. Onko tuo nyt ihme, että säheltää, kun tässä näkyy se oppimisympäristö.
Noin ihmistermein kyseessä taitaa olla huonomaineisen alueen levoton ala-aste, jossa taitamaton ja epäpätevä ope yrittää väsyneesti jotain opettaa. No kaikesta huolimatta, Vanttu on vähän mennyt eteenpäin. Sehän tykkää tuosta kapulasta, ei vain malta olla sähläämättä sen kanssa...

Ollos hyvä. En edes laittanut musiikkia päälle. Tosin lopusta leikkasin pois sen kohdan missä kiroilen Rossolle, että ole nyt prkl hiljaa.
http://www.youtube.com/watch?v=k1LU8t92rdY

Muuten tänään vaan töitä. Vanttu ja Håp saivat juoksennella talleilla. R ja S lekottelivat kotioloissa.

lauantai 9. marraskuuta 2013

Nyt kulkee!

Tavallista onnistuneempi kisapäivä koko sukulaisporukalle.
Ojangossa Saaga 15v ja Leo 2v tekivät molemmilla radoilla nollan kakkosissa ollen toisia ja aaden siis nousunollat. Enää yksi ja teinin kouluttama teinikoira on kolmosissa!! Ja Leon konatktit on ehkä yhdet hienoimmista pysäytyskontakteista mitä tiedän. Menee ihan miljoonaa ja stoppaa täydestä vauhdista. Ainakin treeneissä, kisoissa en ole koiraa nähnyt.
Ja partnerin kanssa Hyvinkäällä. Eka radalla Håpin kanssa onneksi oli kapea halli, sain edes muutaman käännöksen. Ja noin viisitoista hyllyä. Suvi teki hyvän nollan. Satu kuvasi Marikan kameralla eli tuli ihan videollekin. http://www.youtube.com/watch?v=JSYRQpN1lPo&feature=youtube_gdata. Saijan Voltti oli sekunnin nopsampi, mutta enpä tiiä mistä olisin saanut ajan pois. Suppana toinen.
Tokaradalla Håp teki ok nollan, lopussa meni siksakkina, kun en saanut kääntymään ja siinä paloi  aikaa. Satu sanoikin, että huomioiden kuinka paljon minä pyörin, koira kääntyy hämmästyttävän loivasti... No käännökset ovatkin meidän "to treenata" listalla. Håp oli kolmas Raisan ja Jannen jälkeen, eli hyvässä seurassa olimme! Suvin radalla esitin kaikenlaista pyörimistä, jopa pysähdyimme molemmat jossain välissä haukkomaan henkeä. En katsonut tuloksia, mutta minusta sinne mahtui niin monta kieltoa eli lieni hylly.
Vikalla radalla ensin Håpsulle rima ja sitten yritin ehtiä persjättöön puomin jälkeen, en ehtinyt ja hukkasin koiran. Hyppy nurinpäin. Suvi teki hyvän radan. Ei kait siinä oikein ollut mitään mistä kauheasti olisi voinut nipistää. Ehkä A:n osaisi tehdä nopeampaa? Sai tismalleen saman ajan kuin Raisa ja Repo. Raisa oli voittanut edellisen, ja Repo on jo EO paikkansa saanut. Ei uusintaa, Suvi sai paperille ykköstuloksen. Ja minä jäin kiitollisuudenvelkaan.
Satu ja Roti tekivät myös hienon nollan tällä radalla. Pysäytyskontakteilla (tai ainakin selvillä kontakteilla) tuli kolmanneksi ja sai agisertin!!!https://www.facebook.com/photo.php?v=10151804563287832&set=vb.523017831&type=2&theater En tiiä näkyykö linkki, jos ei ole Sadun naamiskaveri.
Kotimatkalla ABC pyysähdys ja lehtipihvi tarjouksessa, aika täydellistä!

Mukava päivä monella tapaa. Eikä pelkästään tulosten takia. Enemmän kait me nauroimme mun torveiluille niillä hyl radoilla. Tai kisakumppanien hölmöilyille. Nettikeskustelujen perusteella agility on nykyään kolmosissa vakavaa ja tosikkomaista. Kisakumppaneilla ei ole kivaa keskenään ja vaikka mitä. Mulla ainakin on kivaa. Tänäänkin oli hauska nähdä Jannea pitkästä aikaa, mulla on taas kaveri kisakentillä joka uskoo ehtivänsä vaikka mihin (toki ehtiikin mua paremmin, mutta on hänellä onneksi tallella se vahva luottamus "juoksen koiraani kovemmin" ohajukseen. Ja Twixy ei ole ihan hidas...). Saijan ja Raisan kanssa hihitimme uudelle taifuuni/spiraali/hurrikaani ohajukselleni, millä aion kinuta Teemulta kahvit. Eihän se ohjaus mihinkään vie, mutta onpahan ihan uusi tekniikka! Sadun kanssa aloitimme höpöttämisen jo autossa puhelimien välityksellä. Ja monta muutakin hauskaa keskustelua radan reunalla käytiin. Mun mielestä se kivan pitäminen on itsestä kiinni ja jos ei hommasta nauti, kannattaa katsoa peiliin, jospa sieltä löytyisi se syy.
Piiri pieni pyörii myös mun koirien kesken!

perjantai 8. marraskuuta 2013

Luxusta

...on treenata valmiilla radoilla. Mun tiistaitreeneissä voidaan käyttää Jarin edeltävän tunnin rataa. Aika ihanaa, kun tunnin ajasta (3-6 koiraa), ei mene yhtään radanrakentamiseen. Keskiviikkona olin Janitan luona ja sielläkin toki pitkä rata odotti. Ja sokerina pohjalla, sain eilen illalla tekstiviestin tuntemattomasta numerosta (no mun iPhonessa nyt ei ole kuin muutama numero, eli lähes kaikki numerot on tuntemattomia), että jätänkö radan Sporttikselle. Yhtään en tajunnut mikä rata ja mihin mun pitää se viedä. No aamulla ajelin puolseiskan aikoihin treenaamaan (piti ehtiä ridatunnille) ja Juhahan se oli jättänyt ratansa ihan mua varten!. Sain puolessatunnissa tosi hyvät treenit sekä Suville että Håpille. Mitään nollaa toki en saanut, mutta Håp tais oppia vippaustakaakiertoheiton (tai jonkun sellaisen  "heitä poispäinkäännöllä koira sun edessä, kun et ehdi kuitenkaan työntämään" ohjauksen). Vanttu teki vähän vinokeppejä (kuusi kappaletta ihan auki, nyt osaa melkein mennä siitä välistä). Ja V teki myös tokohypyn kerran lelulle ja kerran hyppäsi, huusin seis ja heitin lelun. Hyvin tämä.

Sporttikselta Jennyn treeneihin Tuusulaan. Hurraa siis odotteli traikussa Sporttiksen pihalla. Se on kyllä joissain suhteeessa tosi helppo. Voi lastailla yksin, hyvä kuljettaa ja mukisematta odottelee trailerissa. Ja ei kait ne treenitkään ihan huonosti mennyt, kun valkku totesi Hurraan näyttäneen muutaman oikein hyvänkin pätkän ja toivoi mun edes vähän jaksavan keskittyä se ratsastamiseen...

Muuta en sitten ehtinytkään eläinten kanssa treenata. Vähän töitä, siivousta ja Prismassa käynti. Ida tarvi nokkahuilun. Ainoa nokkahuilu oli Niiskuneitiversio, maksoi 4,5 egee. Tuleekohan lapsestani nyt uusi Sibelius, kun äitee satsasi hurjasti musiikkiuraan? Tai tekihän Vanttu iltaruoalle tatsausta pediltä maahan. En ole oikein muistanut tätä(kään) kotitreeniä. Nyt sitten asensin sen odottamisen ja vapauttamisen samalla. Mun ja Vantun kärsivällisyys on onneksi samoissa millisekunneissa. Olimme tyytyväisiä hetken odottamiseen (namit edessä näkyvissä).

Janitan luona isoimmat ongelmat on mun käsittämätön kyky luulla ehtiväni joka paikkaan. Ja jos voisi mennä kolme metriä lyhyempää reittiä, valitsen silti sen pidemmän??  Ja on nuo koirat niin erilaisia (kirjoitan joka viikko tämän saman asian), että en ihan vielä osaa valita niille sopivia suunnitelmia.

Mitäköhän muuta. Ai joo, niissä ti treeneissä teinikoira vetäisi heti hienon nollan. Ja haki 90 asteen avokulmakepit kaikilla mahdollisilla versioilla, myös tosi kaukaa. Hyvä Håp! Ja mökillä pyörivät supikoiran sonnassa, paitsi Rosso ei.
 Vanttu leikkii kukkulan kuningatarta.
Ja välillä Rossonkin kuva!


lauantai 2. marraskuuta 2013

Vapaata

Pitkä aamulenkki järvimaisemissa Idan, Hurraan ja koirien kanssa. Aivan ihanaa oli.Hurraakin käyttäytyi, eikä kiikutellut Idaa, vaikka meni ilman talutusta yli puolet.

Sieltä aksaihmisten tokotreeneihin. Mutta niinvaan sain apua (eriasia opinko). Jos mä seison ajatellen polvien lukitusta taakse, en pysty venkuroimaan (ja Håpilla on vaikeuksia tulla sivulle...). Täytyy tämä laittaa testitreeniin. Ja paikallaoloissa kuulemma nyökkään hovikumarruksen jokaisen käskyn kanssa. What??? Ruutu oli tänään haasteellinen, kun halusi mennä matkalla oleville merkeille. Ohjattu, tunnari hyvät. Z ei mennyt istumaan ekalla käskyllä. Paikallaanolot koiran osuus hyvä, mutta vähän sekoili muiden antaessa käskyjä. Metallinouto vaisu, mutta hakeehan tuo. Jos heitin 10 metriä sivuun ihan esteen tasalle, ei tuonut takaisin hypyn kautta. Olipa hyödylliset treenit. Mähän en kimpassa treenaa oikein koskaan, pitäisi ehkä kyllä.

Vanttu teki lämiskää ja ruudun (Satu taputti oikeaa kohtaa). Ruutu nyt aika vaiheessa, mutta täytyy aina välillä muistaa tehdä. Lähinnä Vanttu leikki Rotin kanssa. Näillä kahdella valopäällä on kyllä niin yhteinen sävel että. Vauhti tosin korvaa aika usein järjenkäytön. Ja niitä melkein pelkää, kun tulevat miljoonaa kohti ja ikinä ei voi olla varma muistavatko väistää. Kotipihalla Vantulle vielä oman hakua ja sitten laitoin neljästä kepistä aika leveän kujan, jonka läpi sai juosta. Koska eilen ei sitten mennyt kait kertaakaan ilman remmiä niitä vinokeppejä oikein. Tein pienen videopätkänkin Vantun treeneistä. Otin myös Håpin käännöstreeniä videolle. Pitäisi jaksaa katsoa se ajatuksella läpi.

Iltapäivästä vielä 15 kottarillista lehtiä kompostiin pihalta. Ja vasta olisi puolet tehty... Ja tuossa luvussa ei ole aiemmin tällä viikolla viedyt. Olen aika väsähtänyt nyt, taitaa olla huono kunto.

Elsa on tänään opettanut Vantulle kierimistä. Alkuun ei meinannut millään tajuta, nyt on jo aika monesti kierähtänyt. Elsa myös teki istu-seiso asennonvaihtoja. Voisi mennä paremminkin, mutta ihan yhtä huonosti tekee munkin kanssa. Dot oli muuten sairaan makee tänään, sellaisen asenteen kun saisi Vanttuun laitettua...
 Vantun mielestä vielä voi hyvin kahlailla. Olisi varmaan uinutkin...

Mäkin halusin hetkeksi satulaan, pääsääntöisesti Ida kyllä tänään ridasi.