back home

Ja heti eilen illalla pikkupihatreenit. Koirat olivat aivan innoissaan, vaikka ei paljoa tehtykään. Tänään aamulla Janitalle. On se hyvä, että sinne MMiin lähtee toiset koirakot. Emme selvinneet MM-koosteradasta kuin pätkissä Suvin kanssa. Kuulemma kaikki palaset ovat olemassa, pitäisi kuitenkin tietää mihin mikäkin pala laitetaan... Suvi oli kovin innoissaan alkuun. Väsähti jotenkin kumman nopeasti, en huomannut, että olisi satuttanut itseään. Kotipihalla katselin muutaman tunnin kuluttua ohimennen, että onkohan ihan ok takapäästään. Tallilla huusin taas kerran yhdestä tarhasta hevosen jaloista pois ja ratsastuksen jälkeen lähti epäpuhtaasti liikkeelle (makasi sen ridahetken ajan). Illalla ei leikkinyt kovin innokkaasti Håpin kanssa, täytyy nyt katella löytyiskö koivesta jotain. Tyhmää.

Håp kyllä törmäili. Yhteen siivekkeeseen ihan pahki, renkaasta sivuohi ainakin kolmesti, monta rimaa... Lisäksi pari ankkahyppyä, kun niin kovin yritti ymmärtää mitä siltä halutaan. Se ei kyllä liiku epäpuhtaasti ja ongelmien syy taisi lapsikoiran kanssa olla ohjaajassa. Ohjaan Håpia huolimattomasti (kuin kokenutta koiraa), teen lapsikoiralle sopimattomia ohjauksia (jaakotus, vastakäännös), jätän käden ylös (Suvihan ei tästä piittaa, kääntyy silti. Håp jatkaa eteenpäin poimien käden viitoittamat esteet vaikka hallin toiseen päähän asti...), olen myöhässä, seison esteen edessä ja mitä vielä? Toisaalta Hopsukka korjaa itse arviointivirheensä aika kivasti. Putken jälkeen oli kaksi hyppyä, ekalle tultiin vauhdissa ja sitten piti nopeasti kasata itsensä seuraavalle hypylle. Tiputti ekaksi ekan, sitten tokan ja senjälkeen osasi katsoa mistä pitää ponnistaa. Reissu Turkuun on kyllä hyödyllisin ehkä juuri tälläisinä kertoina, kun ei mene ihan putkeen. Mukavampi toki olisi jo osata kaikki.Kiitokset taas Janitalle.

Tokoahdistus kasvaa. Håp teki tallinpihalla avoliikkeet pitkälle palkatta aika hyvin. Tai kai se teki ne oikeasti hyvin. Illalla tein junnutreenien jälkeen KKK:n hallissa muiden harkatessa esteiden välissä paljon seuruuta- ilman palkkaa rupesi välillä vähän jäämään, yritti muutaman kerran haistella maata ja jätti perusasennon pari kertaa vajaaksi. Hohhoijaa. Saahan sen siitä treenitilanteessa ylimääräisillä käskyillä mukaan, mutta mites kisoissa??? Päädyin antamaan välillä lihapullaa ja kyllähän se namintoivossa kulkee pää kenossa oikein ihanasti. Kaukoja on tehty noin sata tänään ja eilen (hyvin tekee, paitsi eka yritys eilen ei noussut heti). Voisikohan tämän tokon ulkoistaa? Lentsu??? Pikkaisen sitten keppejä ja keinua, joka alkaa olla aika hyvä! . Ja Håpissa on kyllä aika makeeta, että sehän kuuntelee mitä esteitä tehdään. Kepitkin paahtaa omalla vauhdillaan ihan loppuun vaikka olisin missä. Ja lähtee rengas käskyllä hyppäämään renkaan pikkaisen kauempaakin (en Janitan luona sanonut rengas niillä kerroilla, kun hyppäsi välistä). Keinunkin teki ihan loppuun itse, vaikka jäin taakse. Erilainen kuin äitinsä (tai tekeehän Supsukkakin kepit vaikka seisoisin päälläni, mutta sille on opetusvaihde ollut hankalampi ja kontakteilla jää helposti pikkaisen liian ylös, jos olen takana). Vauhti on kyllä äidillä kohillaan aina.

Hurraankin ratsastus oli kivaa. Muu maa mustikka ja oma mansikka, niin se vaan on. Ainoa ikävä asia on, ettei Hertta taida enää kauan tuossa kipsuttaa. Kun oli itse viikon pois, tajusi kuinka huteraksi se on tullut. On se ripulillakin, mutta jos ei koe ihmeparantumista, taitaa päästä "taivasautoon" (Elsan vuosia sitten antama nimitys tuhka-autolle) ensi viikolla. Ja toki Suvikin saisi parantua asap. Sen kohdalla en tosin usko olevan mistään ihmeellisestä kyse, kun ei koskaan aiemmin ole rasitukseen noin reagoinut.