Håp tulee kääntää hypyille. Sihise. ÄLÄ HUUDA! Vastakäännökset, vekit ja se sama mitä Satu yritti mulle opettaa, merkkaa alhaalla olevalla kädellä ja katso samalla koiraa. Ei pysty (agi.fi lehdessä on kuva missä mun käsi käy 65 sentissä, paljoa alemmaksi ei pääse....). Janitan idea oli laittaa tarralappu lahkeeseen ja koskea sitä. Täytyy testata.
Suvin kanssa katso sen koiran menoa. Esim. putkesta tullessa katso koiraa, lähetä se jalalla hypylle, käsi voi olla apuna- EI TAIVAASSA. Älä anna oikoa kontakteilla treeneissä.
Mä olen tainnut saada aika paljon ilmaiseksi Suvin kanssa. Nyt se loppu ja aion opetella ohjaamaan.
Samaan aikaan Rosso Piiralla (Rosson joululahja). Rintaranka jäykkä, ei lukkoja. Olivat namin avulla jumpanneet ja pikkuherra oli päässyt uloskn pisulle. Tyytyväiseltä vaikutti.
Toko-osastossa jäi ruutu väliin. Tunnaria Sporttiksella. Eka kerta hyvin, sitten kaksi arpomalla väärä. Sitten oli enää viisi kapulaa jäljellä ja niistä osasi tuoda oman. Hohhoijaa. Oiskohan muuten tekonurmi Håpille vaikea? Tai sitten mä vaan luulen. Aamulla metallin nostelua, iikki ja seuraamista kotona sisällä. Paikallaanmakuuta Sporttiksella ja jossain muuallakin.
Ja matkalla Turusta Espooseen pysähdyin motarin varrella lenkittämässä koirat, kun aurinkokin melkein paistoi. Autolle tullessa mua epäiltiin kuusivarkaaksi- oli kyllä lopulta ihan mukava metsänomistaja joka toivotti tervetulleeksi koiria ulkoiluttamaan jokamiehenoikeuden nojalla, kunhan en kuusia vie :). Kerroin meillä olevan jo ostettu kuusi ihan koristeltunakin kotona!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti