Kauhean tyytyväinen koiriini Olarissa agilitynäytöksessä. Kaikki menivät myös vieraiden lasten kanssa, jopa Vanttu (vain putkeen, mutta silti). Ja Vanttukin oli ihan onnessaan, mitä enemmän ympärillä tapahtui. On ne jollain tapaa tosi täyspäisiä.
Suvi ollut parempi. Tosin tiistai-illan treeneissä en saanut mitään onnistumaan ensimmäisellä yrityksellä. Mutta eilen junnutreeneissä Suppana kulki Elsan kanssa hyvin. Ehkä vähän väsähti vikalla radalla ja kopsautteli rimoihin, sitäennen hyppäsi oikein hyvin.
Keskiviikkona Vanttu kävi kolmannen kerran lampaita katselemassa. Ja on kait ns. syttynyt. Ainakin kovin innokkaasti olisi lampaiden perään juoksemassa. Oli nyt liinassa ja yritettiin saada kiertämään lampaita sensijaan, että lähestyy laumaa ihan kohtisuoraan. Mitään en itse tuosta lajista tiedä, käyn nyt ehkä kerran ja sitten keväällä uudestaan, jos siltä tuntuu. Ja oliko se niin, että talvella piti opettaa luopuminen ja maahan meno....
Eilen illalla nauttimassa mökistä koirien kanssa itsekseni. Ja kun oli aikaa, katselin netistä pentuvideoita. Ja ahdistuin. Enhän mä ole opettanut koirilleni, varsinkaan Vantulle yhtään mitään. Ja en ole edes varma enää, osaankokaan opettaa. Teen kyllä kaikenlaista, mutta se kultainen punainen lanka loistaa poissaolollaan. No, on nuo aiemmatkin jotainoppineet, ehkäpä tää viimeinenkin?
Vanttu teki eilen junnutreeneissä lasten tutustuessa rataa putkesta niistohypylle. On se kyllä ´tätinsä kaltainen. Lähtee mun liikkeen perään ja ei hyppää, jos lähden heti liikkeelle. Eihän sille toki mitään niistoa ole opetettukaan, mutta hämärän muistini mukaan Håp hyppäsi silti heti ja Suvi ei hyppää niistohyppyjä vieläkään... Palasin sitten takaisin hypyn tarjoamiseen. Yhden hypyn siis ja ihan pentutreeniä, en auttanut ollenkaan. Osaa se yhtä hyppyä tarjota hetken mietittyään.
Håp teki tänään mökkipihalla (juu, viikkoa ennen kisoja ei treenata, saatan muistaa jonkun mulle joskus jotain sellaista sanoneen) tunnarin, nosteli mitä sattuu ja toi sitten lopulta aina oman. Tosin ekalla kerralla vei omansa kukkapuskaan... Ruutuun meni kyllä, heti maahan vaikka sanoin seis... Ja ohajtussa haki kyllä oikean kapulan, vaan ei tehnyt merkkiä. Huomenna me niin juhlitan EVL ykköstulosta????
Mutta mökillä oli muuten ihanaa. Nurtsi leikattu, ämpärillinen puolukkaa ja parin tunnin metsälenkki koirien kanssa. Vantulla joku täystuhopäivä, en jaksa edes luetella mitä kaikkea tänään hajoittanut. Sehän ei edes ole eroahdistunut, sillä vaan pitää olla jotain suussa koko ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti