Mun pää on kuin pingpong, kun yhteen päivään mahdutetaan kolmen päivän asiat. Idan käsi operoitu. Jorvivisiitti tänään 12 tuntia, tai eivät operoineet vaan laittoivat murtumalinjan paikoilleen nukutuksessa. Loppuodotus, kun Jorvin it-systeemi nurin ja eivät nähneet rtg-kuvia. Tämä oikeasti jo vähän nauratti :). Olimme siellä siis Mikan kanssa vuorotellen kaikissa mahdollisissa väleissä.
Kivoja töitä myös vähän joka välissä.
Turussa agilityreenit. Koska pää on pingpong, en edes oikein enää muista mitä mun pitäisi muistaa. Suvin kontaktit ehkä treeneissä hitaammiksi, että siellä kisoissa ne ottaa. Håpilla voi sitä lurea kokeilla keinulla. Kepeillä ei palkkaa päässä vaan vaikka seuraavan esteen jälkeen ja älä huomauta joka virheestä, ettei vauhti lopu. Kontakteilla taas paljonkin etupalkkaa. Saksalaisen tekniikkaa (älä tee leikkivalssia vaan jatka kokoajan rintamasuunta menosuuntaan)- tämä kummallakin. Hupaisa putkihärdelli neliössä neljä putkea, jotka mentiin miten sattuu. Håpilla toimii niistot, Suvilla en edes yrittänyt. Varmasti muutakin, ei tuu nyt mieleen. Kiitos Jaakolle, kivaa oli vaikka osa opeista valuikin tänään liukasta hanhen selkää pitkin kankkulan kaivoon... Håp taisi kääntyä aika hyvin.
Töitten jälkeen käväisin tallilla viemässä lääkkeitä. Sain kuningasidean kävellä Oittaalta "oikoreittiä" viemään Rosson trimmattavaksi. No arvata saattaa, että eksyin. Onneksi löysin takaisin autolle paimenien kanssa ilman ongelmia, saivatpahan kunnon iltalenkin. Ja Rosso on nakupelle. Ylppärikutsut osittain edelleen lähettämättä, tänään sentäs kirjoitin muutaman.... Jossain välissä pesty pyykkiä ja kitketty pihaa. Vähän vähemmän voisi ehkä päivässä tehdä.
Ja en saa Håpia tekemään niitä kaukoja kaukaa. Tänään oppi sellaisen hyppään takajaloille seisomaan ja siitä istu, jos olen lähellä. Persoonallinen tyyli? Ja koirilla on nyt ruokaa.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTämä tulee nyt vähän jälkijunassa, sillä sain vasta nyt käsiini äidinkielen vihon, johon tämä tarina oli kirjoitettu.
VastaaPoistaPääsiäisyllätys
Pörje oli odottanut pääsiäistä jo ikuisuuden. Hän oli kylvänyt jo rairuohonkin. Sitten hän kysyi äidiltään: Saanko mennä etsimään pupuja? Toki. Vastasi Suvi (eli Pörjen äiti). Sitten Pörje lähti etsimään pupuja. Pörje oli etsinyt jo 3 tuntia eikä ollut löytänyt yhtään pupua. Pörje kertoi asiasta Suville. Suvi pyysi Pörjeä katsomaan sänkynsä alle. Pörje totteli. Hän katsoi sänkynsä alle ja VAU! Siellä oli pupu ja sen vieressä kori, jossa oli pääsiäismunia. Loppu.
Kirjoittaja: Katri
Ihana tarina, mainio Katri!
VastaaPoista