toinen kisapäivä

Lyhyestä virsi kaunis. Håpin eka rata huono suunnitelma, meni keppien sijasta A:lle, vartalo-ohjauksella pituudelle nurinpäin ja ohi vikan esteen... Mutta sillä oli iloinen ilme :). Roti teki minusta kivaa rataa. Yksi rima, kun ajautui ponnistuksessa liian lähelle. Ohjasin lähes äänettömästi ja tämä toimi hienosti. Muttamutta. Molemmat A:n kontaktit (vedätin). Ja Rotillekin vikan hypyn sijasta naapurihyppy. Ei silti ollut huono rata (alan olla vähään tyytyväinen?).

Toka rata oli aikas haastava ykkösluokan radaksi. Keinu kahdesti ja toisella kerralla siitä 180 asteen sulkukulma kepeille. Lisäksi vähän serpentiiniä, putken ja renkaan erottelua. Mutta meidän teinit selvisivät kunnialla. Håp teki taas tarkkaa työtä, kun tarkasti ohjasin. Kepeille ei osannut pakkovalssia ja kakkosväliin, muuten hyvä. Roti karkasi mun nykäisyllä lähdöstä (oho) ja eka rima alas. Sillekin kepit tuottivat haastetta, meni myös kakkosväliin ja sitten otoksella kaksi harppasi kaksi kerralla. En korjannut, eli hyl. Mutta luulen keksineeni miten rimat pysyy. Hiljaa pitää olla, ja pitää antaa hyppytilaa ja rauha. Ja jotta koirankoulutus säilyy loogisena, kävin ennen Rotin vuoroa laittamassa sille kakkosradalle ihan uudet A käskyt, keinukäskyt ja koitimme sitä pakkovalssia kepeillekin treenata... Mutta eipähän ottanut yhtään kontaktivirhettä! A:lle asennettiin alas huuto. Keinulle keinu ja pinta, jotta pysähtyy. Olin itse asiassa luullut, että Rotin keinukäsky on kiipee, ei kuulemma ole. Voi olla, ettei Satu saa koiraansa takaisin, on se niin hieno. Roti tosin saattaa haluta kotiin, kun ei taida olla tottunut mun rumaan tapaan karjaista sille hiljaa (piippaa ja haukkuu herkästi kisapaikalla).

Ensi viikonloppuna pääsee taas!

Ja hitsi. Mä luulen, että Håpalle saattaa auttaa tuohon tokovireeseenkin tämä aksakisainnostus. Kun jännitti niin tuo livestream, tein pihahommia ja otin sitten Hopsukan kanssa tokotreenit. Ikävä Lentsu saattaa sittenkin olla oikeassa, nyt ei tuonut oikeaa tunnarikapulaa kuin vasta kolmannella. Palaan piilotukseen (ainakin pariksi päiväksi). Mutta sitten tein ruutua. Alustalle tänään. Ja kaukaa. Ja sairaan kovaa!! Ja palkkautui namilla, lelulla ja oli ihan täpönä. Ja kierrosta stoppia ja kierrosta maahan. Ja oho, meni ihan käsimerkeilläkin maahan? Lisähupina Ida halusi tehdä tokoa Håpin kanssa. Ja aloitti kaukoilla. Koska lapsi ei tiennyt, että Håp ei osaa muita asennonvaihtoja kauempaa kuin ma-is-ma, niin ei ymmärtänyt pitäytyä niissä. Ja niin vaan Håp nousi seisomaan, meni seisomasta maahan ja nousi myös istumasta seisomaan. Ei siis huisin kaukaa, mutta noin kolmesta metristä. Hyvä Ida ja Håp. Lisäksi tekivät seuraamista ja ei ollut hullumpaa sekään. Mähän olen ihan innoissani tästä treenaamisesta :).

Mulla on luokattoman huono ryhti, mutta laitetaan muistoksi kuva ekasta nollavoitosta.