Turku ja tähän se pinkki sydän.

Lentsu näytti uupuneelta jo ennen treenin alkua. Kuulemma 8.30 on aamuyö? (me ollaan siihen menneesä yleensä jo ridattu heppa ja ehkä otettu pikkutokot:D). Mutta mua ja Håppaa ei väsyttänyt ja pikkukoirahan suorastaan loisti ensimmäiset kymmenen minuuttia. Osasi kaukotkin ihan kaukaakin? Metallia osasi hakea ja hyppynoudon osasi. Mutta sitten siihen nää pitää oppia osuuteen

- ruutu. Tee paljon ja opeta koira spottaamaan ruutu. Innostusruutua namikupilla. Paikan hakemista, jos jää sivuille tai eteen tai taakse. Ja tässä ei peruututeta vaan tehdään sylkkäri. Ja tokosylkkärissäkään käsi ei lennä taivaaseen? Ja koiran saa käskeä seisomisesta maahan ilman liikkkurin käskyä.

- hyppynoudossa seiso sivussa ja heitä tarkoituksella ohi. Opeta koira silti noutamaan hypyn kautta. Ja käsky on over, ei nouda.

- seuraamisessa kerro se käännös ennenkuin käännyt (käännä pää). Tässä seuraamisliikkeessä oli paljon uusia asioita (peruutus, sivuaskeleet, hidas kävely), joita en tiennyt voissa olevan.

- luoksetulossa ma kierron kautta äänellä (meni ok). Seis takapalkalla kaukaa.

- kaukoissa etupalkka (ei ennen kokeiltu ja toimi tosi hyvin)

- ja sitten se IIIIK. Eli meidän uusi istu käsky on tämä. Ja ei sujunut!!!! En osaa vetää koiraa eteenpäin istumaan vaan nyin sitä taatepäin. Ja olin käyttänyt istu sanaa, se siis nyt vaihtui.

Oli ihanaa ja tuli paljon uutta sekä koiralle että ohjaajalle. Mutta Håp oli varsin pätevä (- se IIIK osuus).

Lentsun luota Janitalle. Viime viikon all time lown jälkeen olin päättänyt keskittyä. Ja sehän toimi. Suvi tuntui älyhyvältä. Mun pitää muistaa liikkua valsseissa seuraavaa estettä kohti, katsoa koiraa. Mutta äitikoira on pätevä, nih.Ja ei persjättöä, jos pitää kääntää yli 45 astetta.
Håp teki aika paljon. Koko saman radan kuin Suvi, mutta pätkissä. Sille opetettiin mm. kabaipersjättö (merkkaa suoritettava este, malta ja tee persjättö). Oppi melkein heti. Sylkkäri ja tuplasylkkäri. Hoksasi tämänkin (mulle ei ihan luontevin ohjaus). Putkijarru. Lukee rytmitystä ja tuli muutaman kerran poiskin jo mentyään putkeen, jos tein liian ärhäkkäästi. Ilman putkijarrua meni joka kerta edessä olevan hypyn, eikä kääntynyt.
Håp teki ihan sairaan siistin keppihaun mun leikatessa takaa jyrkästi. Superpentu!
Isoin asia on näiden kahden koiran erot, jotka mun pitää nyt oppia. Håpin laukka niin paljon Suvin pidempi, että valssit pitää aloittaa paljon aiemmin. Ja siis tosi paljon aiemmin. Lisäksi älä dyykkaa sinne esteeseen kiinni vaan rytmitä Håpin kanssa. Lukee rytmitystä oikeinkin hyvin. Ei käänny yhtä tiukasti kuin äitinsä ja tämäkin pitää huomioida ohjauksessa. Mikä se uuden agiohjaustyylin nimi nyt oli, joku sana jonka jo unohdin ja toinen oli rynnistä. Taidan tykätä siitä tosi paljon.

Ai että oli kiva päivä. Ja hyvä mieli. Kiitos koutseille.