Håpin päivä kului lintutornilla Mynämäessä. Oli (vaikka oli remmissä) saanut säkäreitä lehmäaitauksesta. Mikan mukaan assosioi sen lehmiin ja ei takaisintullessa olisi halunnut mennä ammujen lähelle. Se ei ole tehnyt muuta, paitsi illalla Ida opetti Vantulle pumia ja Håp meni "kuolemaan" siinä sivussa. Vanttu ei oppinut pumia, lapsi vaihtoi sujuvasti tempun peruutukseksi. Peruutti muutaman kerrran ehkä askelen ja Ida oli onnellinen ja supsutti Vantun korvaan, että ihana kun opit munkin systeemillä.
Vanttu pääsi aamulla kannustamaan muita joukkueemme jäseniä. Tapasi äitinsä (Sulka ei ollut lapsestaan kiinnostunut). Otin muutaman kuvan ja huomasin vasta kotona, ettei mulla ollut muistikorttia. Hurjan reipas tuo on. Ei ollut menosta moksiskaan, nukkui hyvin pehmohäkissä teltassa ja rauhoittui kahvilan lattialle. Ja silti leikki, jos annettiin siihen mahdollisuus. Aika paljon isompi se oli kuin Vukin samanikäinen pentu, jonka taapsimme....Lisäksi ostimme kaikenlaista kivaa, kuten uusia leluja (ja huomasin myös vasta kotona, että yhdessä liikkeessä taidettiin laskuttaa muutama kymppi liikaa. äh).
Suvi oli joukkueemme ankkuri. Rata vahdettiin muutama koira ennen meidän menoa. A:lle tuli niin pahat varjot, että useampi koira törmäsi. Ihan fiksu oli vaihtaa, mä en olisi päästänyt koiraani sille radalle. Mutta vaihto sai aikaan sen, että mun suunnitelma muuttui. Yritin ohjata Suvin putkeen vedolla persjätön sijaan. Putkenpäitä oli tarjolla kolme ja meni niistä sinne kolmanteen (keskimmäinen oli ratapiirustuksessa). No onneksi meidän muut joukkueen jäsenet saivat tuloksen, eli en sentäs hyllyttänyt koko joukkuetta. Ja itse asiassa meidän nuorin koirakko (Sarianna ja Axel) oli meistä paras!!
No huomenna yksilöihin. Håp starttaa ennen Suvia. Täytyy koittaa pitää nuori koira radalla. Ja mennä Suvilla täysillä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti