Ahaa (elämys siis).

Eilen treeneissä sekä agissa että tokossa.

Agilityoivalluksesta kiitokset Rannikon Timolle. Håp ei lue jarrua kauempaa esteestä. Ihan sama millä ohjauksella kokeilin, ei vaan lue. Ja siksi hyppää välillä jonkun hypyn pitkälle, vaikka ei edes ole ansaestettä takana ja jos siellä vaikka se putkensuu ammottaa, on jo putkessa... Ja jos taas ehdin siihen hyppyyn kiinni, ei ole ongelma. Niitä käännöksiä kyllä lukee. Mä tiedän nyt mitä treenata!

Ja toko-oivalluksesta kiitos partnerille. Ruutu oli illan epistolassa. Olen opettanut Håpille sellaisen monivaiheisen ruudun. Ensin mennääm ruutukäskyllä ruudun lähelle, yleensä jopa sisälle, mutta ei ihan oikeaan paikkaan. Siinä kuuluu pysähtyä ja odottaa seuraavia tanssiaskelohjeita. Eli oikea, vasen, peruuta, Håp, missä sä nyt oot jne. Jos sanoinkin uudestaan "ruutu", alkoi selvästi raksuttamaan. Ja jos vielä hetken annoin miettiä, alkoi jo tarjoamaan oikeaa paikkaa!!

Tänään epäekologisesti lensin Tukholmaan kokoukseen koko päiväksi ja illalla kotiin. Sillä aikaa tietenkin yläkerran portti jätetty auki, Vanttu pissinyt ja kakkinut ylös, roskis tyhjennetty. Astioita ei saatu koneeseen, joka huoneessa sotkua, Mikan uusi(oikeasti vanha, mutta just ostettu) kaappi makkarissa ei korjattuna (jalka meni kuljetuksessa rikki) jne. Hermot meni. No kaappi on nyt bodattu pystyyn ja korjattu. Tosin siihen kaappiin ei olekaan avainta.. Eli meillä on kaksi Mikan kaappia makkarissa, ex-rikkinäinen ja toinen uusi vaan koristeena... Enough said.

Mä olen kiltti, mutta vähän sellainen juna. Meen mihin raiteet vie...

Tokonisäkäs?

Ei saa kertoa Lentsulle, mutta naamishupailun seurauksena aloitettu tokoharrastus tuntuu hetkittäin aika innostavalta... Tänään oli taas sellainen päivä. Kävin ekaa kertaa Sipooretkellä. Omenamehun puristamisen lisäksi (46 litraa omppumehua maakellarissa oman pihan ompuista), Håp ja Vanttu piipahtivat Jessica Svanljungin opissa.
Håp teki ekaksi EVL liikkeet läpi. Oli kohtuu pätevä, ruutua ei tosin löytänyt kunnolla. Ruudusta sanoi, että ei kannata kutsua takaisin luokse, jos ei löydä, vaan koittaa ohjata kunnes paikka löytyy.
Seuraamisessa oli hyvä paikka (oho), jos jätättää- saa huomauttaa. Kannattaa viritellä (ihankuin olisin kuullut tämän ennenkin?). Hyvä ohje oli ottaa sivulle ja "haltuun" noin metri ennen aloituspistettä kehässä. Silloin ei tule sellaista "noh sivu, tule nyt sivulle, HOOOOOOP sivusivu", mitä me tällä hetkellä tehdään siinä aloituspisteessä. Palkka ei kääntymällä koiraa kohti, vaan poispäin koirasta niin, että Hopsun pitää tulla ikäänkuin hakemaan se liksa. Ja siitä perusasentoon tulemisesta tehdään niin nastaa, että siihen halutaan tulla reippaasti. Ja jos ei tulla reippaasti, saa huomauttaa. Ja mun hidas käynti oli liiankin hidasta.
Merkille meni kovaa, kun laitettiin lelu sinne taakse ja hetsasttiin. Ja taas paljon kaikkea muuta, jonka jo unohdin. Kaukot kuulemma tekee sekatekniikalla, mutta aika hyvin.
Vanttu oli aika super tänään. Sipoossa haki lelua ja vaihtoi sen sitten toiseen. Seuraavaksi leikki kahden lelun leikkiä oikein innoissaan. Sitten teki perusasentoa (auta namilla alkuun ja häivytä nopeasti oli ohje tähän). Seuraamista hyvin metri. Ja aika makee merkki, kun Jessica piti ja mä kävin taputtamassa ja lähetin sen sitten sinne.Luoksetuloa samalla tavoin kuin Lentsulassa tehty, lelu esiin kun vauhti miellyttää tätä vauhtisokeaa ohjaajaa.
Paljon oli samoja ohjeita kuin siellä tutummassa paikassa ja hyvä niin. Kun mun toko-osaaminen on niin kovin hataraa, on mukava, että uudetkin neuvota kuitenkin rakentuu samalle pohjalle.

Töitä ja illaksi agitreeneihin. Suvi ja Håp eivät loistaneet kumpikaan. Se Jaakon radan alku tuotti edelleen ongelmia. Molemmat menivät ekaan putkeen, vaikka pönötin namikäden kanssa. No tämä korjaantui aika nopsaa. Suvi osasi kääntyä kolmoselta putkenpään ohi käsi ohajuksella. Håpkin ehkä seitsemännellä tai seitsemännellätoista kerralla. Mutta Hopsu lukee niitä mun yökkiohjauksia kyllä hyvin (viskileikkaus, päällejuoksu). Suvi vähän sinnepäin.

Sokerina pohjalla Vanttu. Koska mulla ei ole mitään suunnitelmaa, tein sen putkenpään ohituksen. Hieno. Sitten tein kaksi takaakiertoa molemmista suunnista. Hyvin. Sieltä keksinkin laittaa pamauttamaan keinua ekaa kertaa. Vantusta pamauttaminen on siistii. Oli ihan innoissaan hyppimään keinun alastulolle ja räiskimään sitä alas. Enhän mä oikein ole opettanut sitä 2on-2offiakaan vielä, niin laitettiin ohessa vähän sitäkin... Ja lopuksi kaksi kertaa pussiin Tiinan pitäessä toista päätä auki. No problem. Kuinka mä voinkaan olla onnellinen tuon pennelin kanssa treenatessa.

Treenien jälkeen pellolle tuli hieno usva. Mä muuten koitin löytää Sipoosta merenrantaa, mihin olisi päässyt koirien kanssa. Ei ollut ihan helppoa...

Sunnuntai

Ida kertoili Vantulle (osittain laulaen) kertomusta.
"Vanttu on ekaluokkalainen ja viittaa aina ja haluaisi stipendin. Mutta Vanttu joutuu jälki-istuntoon, koska pureskelee pulpetinkulmaa, ei tykkää opettaja siitä. Ja opettaja lyö karttakepillä ja joutuu eroamaan, koska nykyajan koulussa ei saa lyödä oppilasta...."

Vihdissä neljä rataa molemmille koirille. Ekalta radalta Suville suvitusnolla, jolla voitti. Håp teki hyvää rataa aina A:lle, jolla vedätin (ihan turhaan) ja siitä alasmenovirhe. Tyhmä minä. Tokarata ok Suvilla, mutta yksi rima alas. Håpille hyvä nolla, jolla Pirtun ja Punssin jälkeen kolmas.
Kolmas rata ohjasin ihan omaa tyhmyyttäni molemmat, eri kohdassa tosin, väärään putkeen. Håp ansaitsi silti makkaran, koska ei mennyt lähes identtiseen tämän viikon treeniratakohtaputkeen (eli hypyn jälkeen suoraan edessä oleva putkenpää, mihin ei menty). Neljäs rata Suvi otti kaksi rimaa???? Ja Håp ensin A:n ohi. Otin uudelleen hypyn kautta A:lle, ei kait tykännyt tästä, koska kaikki kontaktit hitaita. Keinulta jopa ohi. Taas tyhmä minä. Tyhmä, koska nollahyppärillä jaksoin vielä innostaa tuota virkamiestä, ja sehän olikin oikein innokas...

Illalla Sorlampiretkellä. Sitä ennen tosin koirat tekivät mun kanssa pihahommia. Poistivat vuohenputkia?

Nyt näin

Keskiviikkona siellä läntisen Turun alueella. Koska selvästi unohdan ainakin puolet siitä, mitä mulle yritetään opettaa ja muistamastani puolesta teen suuren osan väärin, niin kirjataanpa ylös läksyt.

Lentsula: Håpille motivaatiotreeninä pentutreeniä. Ja sitten voi ottaa pari aina kerrallaan kisamaisesti. Teki tällä systeemillä hienon metallinoudon, ei yökkinyt yhtään. Meni tosi hienon näköisenä Lentsun kanssa. Meni muuten eilen Zeljkon kurssilla tosi hienoa seuraamista myös Sallan kanssa. Ehkä mä olen sille se innontappaja.
Vanttu: seisomista kaikilla variaatioilla. Eli kierrosta. Sivulta palloa heittämällä. Miten mä jo nyt unohdin ne muut???? Musta niitä oli noin viisi eri seis treeniä... Hitto. Vanttu muuten pysähtyy odo käskyllä mun ollessa ratsastamassa, jos mennään tien yli ja on mun edellä. Voiskohan tätäkin hyödyntää? Noutoa sivulle asti, vaikka tiputtaisikin palikan. Ja väliin aina metallikin, vaikka ison osan tekisikin esim.tunanrikapulalla. Kuulemma joskus sitten pitää suussa loppuun asti. Pitotreenit erikseen sisällä (no se nosti Lentsulle sen maassa olevan kapulan, mulle ei oikein nosta). Ja ainakin kolme kertaa viikossa namikipolle ruutuun (tein jo eilen!). Ensi kerralla mä videoin tai kirjoitan heti ylös. Eihän ihmisen pää voi olla näin harva kuin seula.

Jaakon agit alkoivat onnettomasti. Suvi ripuloi jo metsään lämppälenkillä, mutta ajattelin sen olleen one off. No päästiin halliin ja mun tutustuessa rataan ruiskutti ripuliaan sinne. Prkl. No ei treenannut. Ekaksi Håp ja päästiin ekalla yrityksellä nolla estettä. Eka hyppy nurin ja sitten putkeen hypyn sijasta. Tämä korjaantui Jaakon ohejilla heti (mun molemmat ideat huonot).Eli halutun hypyn eteen seisomaan namikäsi kohti koiraa ja rintamasuunta kohti hyppyä. Kun tulossa namikäteen, sanotaan kierrä. Ja sinnehän se meni ihan oikein näin. Seuraava kohta oli sitten vielä haastavampi (esteet 3-5). Olisi pitänyt saada kääntymään hypyltä ihan edessä olevan putkenpään ohi. Kääntyi vasta, kun siinä putkessa oli verkko... Ehkä noin12 yritys? Sitten tippui ennen puomia oleva rima kolmesti?, kun ohjasin niin lähelle hyppyä vastakäännöksellä. Samalla tavoin myös sylkkärissä pitää muistaa vetää tarpeeksi kauas ponnistamaan, käänsin nämäkin liian lähelle. Ei tosin tullut rimaa, mutta hyppäsi vinosti esteen yli. Tähän se aika melkein menikin ja Vantulle jäi ehkä viisi minuuttia. Vanttu ei enempää tarttenutkaan, kun osasi kaiken. Tuli puolivalssiin ja meni takaakiertoon. On se pähee. Tai Vanttu teki radan "putki, kaksi ns. hyppyä ympyrällä, saman putkenpään ohitus kuin Håpilla". Ja päinvastoin kuin serkkunsa, tämä pentu tuli siihen puolivalssiin. Toisessa setissä sitten putkesta takaaleikkaushypylle ja siitä putkeen. No problem. Tai sinne vikaan putkeen piti muistaa lähettää, muuten meni ohi.

Eilen sitten Zeljkon koulutuksessa. Nyt ei niinkään keskitytty ohjauksiin, vaan enemmän kelloteltiin eri vaihtoehtoja. Menin Rotillakin siihen asti, että Satu ehti mukaan. Mulle ehkä paras take home message eiliseltä oli, että innosta Håpia. Olin kerrankin itse valinnut ,meille nopeimmat vaihtoehdot lähes joka kohtaan. Mutta niilläkin vaihtoehdoilla sanomalla innostaen menemene, hyvähyvä tai ihan mitä vain, Håpin aika parani 0.2-0.4 sekuntia per neljä estettä. Toi tekisi noin 1-1.5 sekuntia koko radalla! Ja se on aika lailla just se määrä minkä Håp häviää kärkiaikoihin tehdessään meille hyvän radan. Koitanpa muistaa tämän nyt radoillakin.

Koulutuksen jälkeen mäkkäriin syömään. Meidän syödessä nainen tuli kysymään onko snautseri autossa medän koira. Nyt on hätä. Menin autolle ja siellä Rosso oli muovipurkki höyrystyneenä päässä. Oli syönyt jokaisen lihatikun kyllä ensin (Mikan mukaan ahdistus oli isompi, koska namit olivat loppuneet, ei siksi, että ilma loppuisi). No kiskaisin purkin päästä (oli kyllä aika tiukalla) ja hukaksin autonavaimet. Ne löytyivät onneksi etupenkiltä ja Rosso ei ehtinyt lukitsemaan itseään sisään. Puhelin oli myös onnistunut tippumaan roskikseen tarjottimen mukana. Sieltä sitten kaivoin sen Sadun soitellessa Nokiamusiikkia ja ohikulkijan todistaessa myös tätä tapahtumaa ämpäripääkoiran lisäksi. Voi olla, että muistan pidempään tämän mäkkäriretken kuin ne koulutukset.

Nyt mökillä ja koirien ja hirvikärpästen kanssa metsään.

 Unohdin, että torstaina Vanttu kävi tokaa kertaa lampailla. Alkuun ihan hoomoilasena, mutta sitten Rai näytti kuinka hommaa kuuluu tehdä ja Vanttuhan melkein tajusi. Ajattelin käydä vielä muutaman kerran, mutta aika tuskin riittää oikean paimennuksen aloittamiseen.

 Suvi ei käy lampailla, koska sillä on paljon isompia paimennettavia.

 Zeljkon koulutuksen jälkeen jäähkälenkillä pellolla. Osallistujista kuvassa tosin vain Roti. Joka muuten on sikamakee ja meni Sadun kanssa älyhienosti.

 Vanttu ilta-auringossa ja Håp aamuauringossa poseeraamassa laiturilla.

Pitäisi ja pitäisi

Pitäisi muistaa treenata...

Vanttu: eteenlähetystä, käännöksiä, jotain kontaktintapaista (vaikka kotona 2on-2offia), pimeää putkikulmaa, kai joitain ohjauksiakin. Mitään en ole tehnyt agin eteen. Oho.Ja mähän muistaakseni ajattelin opettaa sille suuntakäskytkin???

Ja tokossakin kait Håp osasi samanikäisenä paljon enemmän? No Vanttu seuraa minusta Håpia kivemmin. Tai se painaa sillai kivasti pohjetta vasten ja mä tykkään. Tosin ei osaa sivua käskynä, ei varmaan sitä seuraa käskyäkään? Ja ei se mene mihinkään istu/maahan/seiso asentoon sanalla. Käsimerkein tosin tekee läheltä aika kivalla tekniikalla. Siis TOSI läheltä tehtynä. Ehkä osaa alustan.Ja peruuttaa metrin. Nouto ei varmaan koskaan etene siihen sivulle tuontiin asti. Opetan sitten ehkä sen pk eteentulon... Håp hoksasi nostaleikin aikoinaan tosi helposti. Vanttu niiaa, peruuttaa, menee maahan, pyörii ja ties mitä, mutta ei nosta kapulaa.

Osaa pupun. Kaikki muut temput tehdään auttamalla. Tosin niitä taitaa olla aika paljon niitä autettuja temppuja (siis sellaisia mitä kokeiltu ainakin kerran).

En ehkä jaksa edes miettiä mitä kaikkea Håpin pitäisi oppia, tai vahvistaa jo osaamaansa.

Olen siis väsynyt ja musta tuntuu, että kaikki jää kesken ja multa puuttuu tästä koiran koulutuksesta ajan lisäksi punainen lanka. Töitä mä teen tällä hetkellä enemmän kuin laki sallii.En edes jaksa ajatella, että se heppakin pitäisi muistaa ajatuksella ratsastaa. Hurraa muuten teki melkein passagen näköistä passagea. Katsoin peilistä ja näytti paremmalta kuin tuntui.Tai sitten vaan kuvittelin tämänkin.

Niin tai näin. Tänään aamulla maneesissa Vanttu teki merkkiä. Sillä on sellainen kiva "juoksen merkin taakse ja halaan tötteröä" merkki. Ei siis ole kiva. Paitsi ehkä koiratanssitemppuna voisi olla. Ja seuraamista peilistä katsomalla. Vanttukaan ei katso mua silmiin vaan varmaan namikättä?
Illalla Vanttu teki puunkiertoa ja tunnarikapulan hakemista heinikosta. Kierrot mitäsattuu, mutta oman tunnarikapulan osaa hakea. Ja tuo kahden metrin päähän ja tiputtaa siihen.
Leikkimistä Vanttu teki myös ja siinä se on hyvä!
Håp teki aamulla jääviä sekaisin ja koira oli aluksi sekaisin myös.Ja kaukoja sanoilla. Tänään muisti sit sanan.Illalla Hopsulle tunnari. Ja aamulla Hopsulle myös kisaluoksetulo. Hyvä kait?

Ja mä menen sittenkin Vihtiin kisaamaan. Ja agia! Ja perjantaina on Zeljkon koulutus. Sekin on kivaa. Ja keskiviikkona Jaakkoa ja Lentsua. Mitä ma valitan, onhan mulla vapaatakin. Ja keskiviikkoiltana juoksukoulu. Tosin jokainen väliminuutti kuluu töitä tehden...

Vanha kuva. Mutta jotenkin Håp on niin itsensä oloinen tuossa. Onnellinen, kun saa vain olla tykätty!

Kaikkea ehtii

Jos ei kävisi viikonloppuisin aksakisoissa, ehtisi vaikka mitä?
Eilen hauskat Saagan rippijuhlat+ toipumista niistä reippaista rapukekkereistä. Vanha tarvii toipumisaikaa, jos yöunet jäävät muutamaan tuntiin! Koirien ja Hurraan kanssa eilen illalla metsälenkillä. Jopa ehkä 400 metriä siitä juosten-oho.

Tänään puuhapäivä. Aamulla vähän töissä. Heppa jännitti peräpäätutkimista, olen yleensä aika hyvä hoksaamaan milloin saattaa potkaista ja rauhoitan sellaiset. No kerta se ensimmäinenkin jo yli 20 v noita hommia tehneenä. Mulla oli kämmen sisällä, kun hepo vetäisi yhtäkkiä molemmat jalat ylös ja latasi. Lensin kaaressa- tuloksena kavionkuva kyynärpäässä ja palleassa. Onneksi ei mennyt mitään rikki pahemmin.

Töistä kotiin. Pihahommia, leipomista, ruoanlaittoa, mehunkeittoa ja siivoamista. Päivätorkut!!! Elsa haettiin yhdeltä ridatunnilta ja vietiin Hurraatallille seuraavalle. Samalla Hanskun kanssa lenkille. Koirille tokotreenit, uimista ja hömpöttelyjuoksua. Hurraan hoito ja takaisin kotiin jatkamaan pihahommia.

Toko-osuus käsitti paikallaanistumisen/makaamisen. (Vanttu ja Rosso ei pysyneet). Seuraamista ja kaukot. Tänään Håp ei osannut sit sanaa? Kotipihalla jossain välissä Håp teki ruutua ja puunkierrosta seuraamaan. Nämä lelupalkalla. Vanttukin teki kiertoa ja jotain muuta, maahanmenoa?

Ensi viikonloppunakaan ei ole aksakisoja. Tosin olen kahteen tokokisaan varalla. Jospa tärppäisi edes toiseen...

Ja viikonlopun superuutiset ovat, että Roti sai eilen voittajasta ykköstuloksen ja Pörje tänään ekan nollansa kolmosista. Päteviä ovat Suvin lapset!

 Rosso on trimmattu ja ehkä siksi haastoi Vantun leikkiin. Vetoleluna kaisla.

 Håp joutuu jo painamaan aika kovaa saadakseen Vantun kiinni. Vaikka Vanttu on vähän sellainen "homelo", istuu lonkallaan ja makaa miten sattuu, pääsee se aikas kovaa halutessaan.

Ida oli ottanut kuvan Elsan ratsastustunnilta Hurraan kanssa, niin laitetaan nyt sekin kuva.

time out

Koska olen lomaltapaluun jälkeen tehnyt vähintäänkin riittävästi töitä, tulin eilen illalla mökille. Täältä jatkan Turkuun rapukekkereille (josta taas rippijuhlille la). Katkos töistä tekee hyvää.

Vanttu pääsi eilen Eijan luo lampaita katsomaan. Söi ensin papanoita, mutta innostui varovaisesti sitten. Eli lähti vähän perään ja kaarratti pikkaisen. Annettiin olla ekakerralla näin, saattaa siitä paimenkoira ehkä tulla? Ajattelin nyt käydä muutaman kerran ennen pakkasia. Vantun mielestä paras osuus oli kyllä Tuiman kanssa leikit :).

Tänään aamulla jätin mökkiin haukkumaan muut ja otin vuorotellen Vantun ja Håpin. Håp teki siirretyllä palkalla nyt seuraamista aika pitkään, merkkiä ja lopuksi ruutu. Ruutukäskyllä lähti Boltin tavoin kohti ruutua. Olin niin otettu, kunnes ohitti sen ruudun vauhtia hidastamatta ja meni namikipolle. Kippo nostettiin ylös, ja nyt ihan kohtuu kivoja ruutuja kolme toistoa peräkkäin.

Vanttu teki kosketusalustaa ja siinä maahan. Ja merkkiä tarjoamalla. Olen tainnut palkata sellaisen merkin läppäsyn. No sain loppuun pari merkkausta pelkästä seisomisesta ennenkuin ehti läppäseen, ehkä tää tästä. Ja pikakisen sivua teki kanssa.

Pitkä metsäretki, koirat leikkivät pihalla, kun leikkasin mökkinurtsin. Kävin saunassa ja nyt taas jaksaa.

naamis

 Ïhana Jukan ottama kuva Håpista ja Idasta!

Koska vuodatan nykyään niin aktiivisesti naamikseen, tää blogi jää vähemmälle...

No viime viikolla kävimme Lentsulassa. Vanttu oli kumman vaisu (oli kuuma). Eikä Håpkaan mitenkään loistanut. Kaukoja saimme ohjeeksi tehdä pelkillä suullisilla käskyillä, tämä tuottikin viikonlopun kisoissa tulosta. Håp teki tosi hyvät kaukot! (Kisoissa toki käsimerkit myös mukana).
Merkkiä tarjoamalla, tämän osti kyllä nopeaa. Ja ehkä eri sana ohjatun merkille? Ja sata muutakin ohjetta tuli, tää harvapää muistaa aina vain osan.

Viikonloppuna tokokisat Hyvinkäällä. Hyvä ruutu ja ne kaukot. Ja paikkamakuu/istuminen. Seuraaminen nolla, haahuili ihan missä sattuu. Z:ssa istuminen ei tehnyt. Luoksetulo, Z, paikkaistuminen, ruutu, ja varmaan joku muukin- tuomari oli ahdistunut mun vartaloavuista.

Tää tokoinnostus on just nyt aika laimeaa. Tosin kävimme tsemppariSadun ja Hanskun kanssa maanantaina koulun kentällä treenimässä. Håp aloitti taas seuruussa haahuilun. Nyt nyppäsin aika nätisti, mutta nyppäsin silti ja sanoin seuraa. Ei mitään ongelmaa kontaktissa tämän jälkeen? Ruutua ei osaa kunnolla vieläkään. Ohjattu hieno.

Eilen alkoivat KKK treenit. Viskileikkausta ja poispäinkäännöksellä hypylle. Aika hyvin se poispk, viskileikkaus monta peräkkäin vähän hakusessa. Vanttu teki rima maassa, suora putki ja rima maassa "rataa". Hitsi se meni kovaa!! Edelleen niin mun pentu!

viime tipassa

Koska huomenna on Lentsu, Vanttu teki seuraamista ja käännöksiä. Ja kietämistä (ei oikein muistanut, mutta yritti hypätä puuhun. Söpöä). Ja sivulta maahan mun liikkuessa (tarvii käsiavun ja pysyy nanosekunnin maassa). Ja ruutuun iltaruoalle. Paitsi, että tarjos kahdesti merkkiä, kun ei nähnyt sitä namikippoa. Ja ei sitä merkkiäkään ole tehty moneen viikkoon. Aiotaan esittää se pupu....Se on vahva.

Håpille ei taaskaan muistettu tunnaria. Mutta haki sekä oikean että vasemman ohjatun kapulan vain yhdellä lisäkäskyllä. Ja löysi ruutuun mennen vain kerran makaamaan itse ilman käskyä. Ja hienoa seuraamista ja jäävät oikein heti ekalla yrityksellä. Lähes ykköstulos???

Työpäivä piiiitkä.

Suvi ei tehnyt mitään. Ei päässyt edes tallille, kun mulla oli vain Vanttu ja Håp töissä mukana. Hurraa on ollut parempikin. Mutta vaihdot alkavat sujua pienillä avuilla!

Vanha kuva mun kiltistä koirasta. Aamulla oli työreissulla isolla laitsalla Vantun kanssa. Asiakkaalla oli kolme länderiä, jotka kait sanoivat jotain mun koirille. Håp meni kiltisti istumaan auton luo ja katseli kauhussaan, kun Vanttu tuli a) laitsalle, mikä on ehdottomasti kiellettyä. b) hyppi mun selkään  ottaessani verikoetta c) ei pelännyt niitä ländereitä vaan sai yhden niistä leikkimään kanssaan. Håp katseli ihan sen näköisenä, että mä olen kyllä sanonut Vantullekin, ettei noin saa tehdä! Mä en edelleenkään ymmärrä, kuinka koira voi olla niin kiltti (paitsi metsästäessään).

Temppuilua

Munhan pitäisi treenata sitä tokoa, kun lauantaina on kisat, vaan kun Håp ei osaa, mua ei huvita. Ja ei varmaan Vanttukaan kohta osaa, kun sitäkään ei tokotella. Tai kai otti se aamulla Håpin ohjatun kapulan ilman lupaa. Silloin kuljettti kauan ja hartaasti. jos heitän, lähtee hakemaan ja tuo metrin. Metrin se tuo tunnarikapulankin.  Hitsi, sekin on unohtunut treenata Håpilla....

Mutta mepä oltiin temppukoulussa ja siellä on kivaa! Håp osasi mennä kepin avulla pohkeenväistöä, kiertää tötteröitä ja oppi niiaamaan ale puolen minuutin. Ohjaksissa siis Ida. Vanttu tarjosi sitä pupua! Oli vika temppukerta ja on ollut mukava kesäkurssi. Otin videotakin, jos nyt joskus ehtisi editoimaan, niin näkisitte muutkin mitä me siellä ollaan puuhasteltu. Videota tosin ipadilla, videolla ja kamerassa, kun loppui akut ja ties mitä.

Illan päätteeksi Vanttu meni putkeen. Ja siellä oli rimat viidessä sentissä, kokeilin laittaa hyppäämään. Eipä tajunnut. En sitten jaksanut, meni pari kertaa ja annoin olla. Ei mulla ollut kyllä oikein ideaakaan mitä olisin halunnut ja siltä se näyttikin.
Håp ja Suvi teki takaaleikkauksia ja Håp kontakteja. Tein Porvoon radan takaaleikkauskohdan. Håpilla ei mitään ongelmia, meni heti oikein ja leikkailin pituudellekin. No problem. Sama kohta Suvilla ihan onneton. Oisko suvittanut viisi kertaa peräkkäin. Helpotin ja tein vain viskileikkaushypyn ja jätin edellisen takaaleikkauksen pois. Nyt ok. Heti kun otin kaksi takaaleikkausta peräkkäin, suvitti. Lopulta sain kaksi kertaa onnistumaan ja lopetin siihen. Ei se voi ihan täysin mun ohjauksestakaan olla kiinni, jos toinen tekee kokoajan oikein ja toinen ei ollenkaan??? Tai sitten on, ja Hopsu vaan osaa tuon lukea? Häpin kontaktit hyvät. Se oli täpinöissään uudesta lelusta ja hetsaamalla meni kovaa.

Huomenna taas toooosi pitkä työpäivä. Missäs välissä se Håpin EVL taas asennetaankaan....

Takaisin töihin

Eilen neljä starttia molemmille.
Noin äkkiseltään treenilistalle
- Suville kaikenlaiset keppikulmat. Håp haki ne kulmat, mutta ei taas kestä kunnon häiriöitä kepeillä.
- takaaleikkaukset mulle. Eilisellä hyppiksellä olisi saanut nopeamman reitin kahdella takaaleikkauksella. Uskalsin tehdä molemmilla vain yhden. Håp teki hyvin, Suvi ei taas tiennyt ohjauskuvion olevan takaaleikkaus. HolySummerina joutui hypyn päällä arpomaan mihin kääntyy. Aikaa paloi, vaikka pitikin riman ylhäällä.
- putkensuuansat Hopsulle
- kontaktien vahvistamista Håpille. Kai Suvikin siitä hyötyisi.
- mulle Suvin kanssa ehtimisen opettelu puomilla, kun jatketaan nopeaa eteenpäin. Eihän se siellä kisoissa mua odottele ja eilenkin hyllytettiin yksi rata, kun en ehtinyt seuraavaa estettä ohjaamaan. Mieluummin kuin pysähtymisen ja odottelun, opetan itselleni ehtimisen tai koiralle irtoamisen eteenpäin mun ollessa takana. Tähän sopii se takaaleikkaustreenikin...

Ja note to self: Jos nuorella koiralla vielä kolme starttia edessä, ei ehkä kannata antaa juosta laskettelurinnettä Vantun kanssa miljoonaa ylösalas. Vikalla radalla kaksi rimaa Håpille, kun saattoi olla jo väsynytkin???

Tulosrintamalla Håpille kaksi kympin rataa ja kaksi hyllyä. Suville hylly, vitonen ja tuplanolla voitolla. Äitikoira hoiti ekoissa kisoissa Suomessa karsintojen jälkeen ensi vuodelle ne "hankalat" nollat alta pois. On se vaan hieno Supsu. Ja se syrän.

Ja siihen loppui eilisen hienous. Hanskun kanssa puolukkaan iltapäivästä. Puolukat eivät ole kypsiä, mustikoita tai sieniä ei ollut, MUTTA: nuo saamarin metsästyslinjaiset paimenet hävisivät. Kauhea haukku kuului, kun rämmin vartin hirveää mätäojaa ja ryteikköä pitkin katsomaan mistä ääni kuului (kiljuen koko ajan, nyt on kurkku kipeä). Löytyivät ne haukkumasta mätäojassa jollekin ruskealle, lyhytkarvaiselle suipponokalle. Kamerasta oli akku loppu, kännyn kuva niin epäselvä ettei siitä oikein näe. Kai se supikoira oli. Piti kauheaa sähinää ja nämä nyrkillä tapettavat louskuttivat vieressä suu vaahdossa. Tuli ne sieltä kun läheltä huusi. Sinne metsään mua ei enää saa. PRKL. Jos jotain positiivista, Vanttu ei mennyt eikä Rosso. Toki nekin kävi mätäojassa ja kotona oli yhteensä kuusi kamalanhajuista koiraa- heihei Hanskun uusi auto.

Illan pelasti kaffitteluhetki Iriksen, Hanskun ja Sadun kanssa. Hyvät muffinsit-parempi mieli. Kiitos Iris!

Tänään ei juuri treenattu. Tai teki Håp aamulla jäävät laidunretkellä. Ja ruudun mökillä kerran (taas maahan ennen mun huutoa, mutta kylläkin ruudussa). Pitkä työpäivä.

Tää teinikoira muuten kääntyi eilen aika kivasti!