Jos ei kävisi viikonloppuisin aksakisoissa, ehtisi vaikka mitä?
Eilen hauskat Saagan rippijuhlat+ toipumista niistä reippaista rapukekkereistä. Vanha tarvii toipumisaikaa, jos yöunet jäävät muutamaan tuntiin! Koirien ja Hurraan kanssa eilen illalla metsälenkillä. Jopa ehkä 400 metriä siitä juosten-oho.
Tänään puuhapäivä. Aamulla vähän töissä. Heppa jännitti peräpäätutkimista, olen yleensä aika hyvä hoksaamaan milloin saattaa potkaista ja rauhoitan sellaiset. No kerta se ensimmäinenkin jo yli 20 v noita hommia tehneenä. Mulla oli kämmen sisällä, kun hepo vetäisi yhtäkkiä molemmat jalat ylös ja latasi. Lensin kaaressa- tuloksena kavionkuva kyynärpäässä ja palleassa. Onneksi ei mennyt mitään rikki pahemmin.
Töistä kotiin. Pihahommia, leipomista, ruoanlaittoa, mehunkeittoa ja siivoamista. Päivätorkut!!! Elsa haettiin yhdeltä ridatunnilta ja vietiin Hurraatallille seuraavalle. Samalla Hanskun kanssa lenkille. Koirille tokotreenit, uimista ja hömpöttelyjuoksua. Hurraan hoito ja takaisin kotiin jatkamaan pihahommia.
Toko-osuus käsitti paikallaanistumisen/makaamisen. (Vanttu ja Rosso ei pysyneet). Seuraamista ja kaukot. Tänään Håp ei osannut sit sanaa? Kotipihalla jossain välissä Håp teki ruutua ja puunkierrosta seuraamaan. Nämä lelupalkalla. Vanttukin teki kiertoa ja jotain muuta, maahanmenoa?
Ensi viikonloppunakaan ei ole aksakisoja. Tosin olen kahteen tokokisaan varalla. Jospa tärppäisi edes toiseen...
Ja viikonlopun superuutiset ovat, että Roti sai eilen voittajasta ykköstuloksen ja Pörje tänään ekan nollansa kolmosista. Päteviä ovat Suvin lapset!
Rosso on trimmattu ja ehkä siksi haastoi Vantun leikkiin. Vetoleluna kaisla.
Håp joutuu jo painamaan aika kovaa saadakseen Vantun kiinni. Vaikka Vanttu on vähän sellainen "homelo", istuu lonkallaan ja makaa miten sattuu, pääsee se aikas kovaa halutessaan.
Ida oli ottanut kuvan Elsan ratsastustunnilta Hurraan kanssa, niin laitetaan nyt sekin kuva.
No huh, onneksi oli vissiin melko harmiton työtapaturma. Itse huomaan joskus kiireissäni tulevani myös varomattomaksi nykyään. T. 20 v eikä yhtään koiranpuremaa :-)
VastaaPoistaSitä tosiaan tulee varomattomaksi, kun luulee olevansa niin kovin pätevä ja hyvä lukemaan eläimiä. No tänään rauhoitin sitten tamman vain siksi, kun oli virkun näköinen peräpäätutkimukseen... Jossain varmaan menee se kultainen keskitie.
VastaaPoistaJa muuten, meidän valmistumisesta on 22v! Vaikka ei ollakaan yhtään vanhoja vielä. Vain kokeneita :)