Oikeast siis pikkaisen. Aamulla maneesissa laitoin ruudun Håpille. Lähetin lelulle ja aiettä meni kovaa!!! Senjälkeen kerran tyhjään ja taas ihan super. Kerran vielä lelulle lopuksi. Seuraamista pitkä pätkä kaikilla muistamillani variaatioilla. Yhden kerran istahti liian eteen, muutan ihanasti kai tämäkin (katsoin siis peileistä ja näytti oikeasti melkein seuraamiselta). Iikkiä ja hyvin. Lopetin tähän, etten ylpistyisi liikaa.
Suvi illalla KKK:n Niinuvuorolla. Nämä kesken työillan treenit ei kyllä ole ihan parhaat mahdolliset. Ihana on mennä valmiille radalle, hallikin on hyäpohjainen ja lämmin. Mutta taas en keskittynyt sitten yhtään. Koira joutui paikkaamaan tuhat kertaa, hyvin paikkasi. Puomilla ei mennyt tarpeeksi pitkälle eteen mun jäädessä taakse. Suvia ei ole opetettu kunnolla maassa olevaan lelupalkkaan. Tykkää repiä sen lelun mun kädestä tai mun heittämänä (ja silloinkin tuo sen revittäväksi). Ei siis toimi lelupalkka puomin päässä (Hooppaleenalle se taas on paras palkka...). Namialustalla pelittää Suvin kanssa, en ehkä jaksa nähdä vaivaa, kun tällä systeemillä on kuusi vuotta aika nopsakat kontaktit tehnyt.
Toisen veljen eli Leon kanssa tällä kertaa metsälenkillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti