Kovasti olisin halunnut vielä viettää Hertan 14-vuotissynttäreitä. Aamulla toi lelua ja halusi leikkiä pihalla lapsikoirien kanssa. Ja pökki vielä viimeisen kerran asiakkaan haarovälin. Illalla ei takapää toiminut, onhan se ollut toimimatta pari kertaa aiemminkin ja lääkityksellä taas "herännyt henkiin". Nyt ei enää auttanut lääkearsenaali ja päästin Hertan pois.
Ikävä ja suru on suuri meillä kaikilla. Ida ja Elsa eivät ole edes eläneet aikaa ilman Herttaa. Suurisydäminen koira ja iso persoona <3 p="">
En oo ikinä Herttaa edes nähnyt, mutta tän blogin myötä siitäkin tullut ystävä <3
VastaaPoistaosaanottoni koko perheelle:(