Hertta tykkäsi Kuulasta huomattavasti Suviannea enemmän!
Håp oli viime vuosina ainoa perheen koirista joka palvoi ja mielisteli vanharouvaa.
Sietämätön haravan ja harjan räksyttäjä.
Lempilelu ehdottomasti pallo. Pallon kestävyys Hertan suussa minuutteja, mutta ilo niin suuri, että sai tuhota loppuun asti lukuisia tennispalloja (viimeiset tällä viikolla).
Hertasta ja Elsasta tuli kaverukset pienestä pitäen. Voikun olisi ollut kamera, kun leikkivät remmillä vetoleikkejä. Koira ja lapsi vetivät vuorotellen- Elsa nauraa rätkätti ja Hertallakin tuntui olevan hauskaa.
En edes halua muistaa montako kertaa kieri sonnassa. Liian monta.
Pikkuruisia kuvia ihan pentuajasta Englannissa.
Hertan paras "enkkukaveri" Romy. Todennäköisesti Wheathampsteadin sunnuntaipicnic ihmisetkään eivät unohda näitä kahta. Saimme kerran kuningasidean mennä puistoon joen varteen. Koirat juoksivat ensin jokeen ja sitten picnicvilteille... (joita oli paljon!).
Harvassa on ne koirat, jotka kestävät pikkulapsielämää yhtä hienosti kuin tämä partasuu.
Uiminen oli yksi lempiharrastuksista. Ja sekin aloitettiin Englannissa heittämällä keppi aallonmurtajalta hyiseen ja tuuliseen meriveteen. No problem sanoi Hertta. Hyppäsi ja haki monta kertaa. Kuva kylläkin lämpimästä Lohjanjärvestä.
Jossain on jokunen agilitykuvakin, ei löytynyt nyt. Pujottelussa iso partasuu kehitti ihan oman tekniikan. Pitkää koiraa mahtui melkein kolmeen väliin ja kepit tehtiin vauhdilla! Lähdössä ei pysytty, mutta mun huitomisohjausta luettiin hyvin.
Jotta ei tarttis vain muistella Herttaa, on Håp tehnyt tänään ohjatun ja jäävät sekä kontaktit Sporttiksella. Lapset treenanneet Sepon treeneissä Suvin, Leon ja Rosson.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti