koirat

koirat
Vanttu, Håp, Rosso ja Suvianne

tiistai 18. helmikuuta 2014

Lomaviikko

Onpas lipsahtanut monta asiaa ohi ilman päivitystä.
Puoliakaan en enää muista, mutta ainakin Vanttu teki sen alokasluokan ykköstuloksen. Rimaa hipoen, kamalaa seuraamista, luoksetulossa lähti ilman lupaa liikkeelle. Loput liikkeet tais olla 9-10, ja lopputulos 163p. Ja mä päätin opettaa sellaisen intoseuraamisen ennen kuin ilmoan uudelleen. Ja toki sen pitää oppia nouto ilman kapulan kalistelua, luoksetulon stoppi, piilomakuu ja mitäs muuta siellä avossa oli. No ne kaukot. Tekee metrin päästä hienoja istu maahan vaihtoja. Kahden metrin päästä osaa mennä vain maahan. Håpkin opettelee pitämään takatassuja maassa kaukoissa. Kaukana on maahan liimatut tassut vielä (on saanut tehdä tähän asti eri tekniikoilla). En meinaa saada Hopsua mihinkään kokeeseen, vähän ärsyttävää. Tai olisi saanut viime sunnuntaille peruutuspaikan, olin toki jo ehtinyt ilmoittautua Porvooseen agikisoihin, niin puihin meni sekin.
Porvoon agikisoissa kävin kokeilemassa osaako Suvi mennä kovaa. Osasi se, mutta ei osaa mennä kovaa ja ottaa kontakteja (toki huusin saa kesken keinun, mutta silti...). Loput radat hyllytin urakalla. Håp teki silti hyvän ekan radan. Toisesta radasta en muista mitään hyvää?
Meillä on ollut sunnuntaista lähtien hoitokoira. Tosi kivaluonteinen labbistyttö Aida. Ja minä, joka olen ollut aina sitämieltä, että meidän koirat tulee kaikkien kanssa toimeen, joudun nyt pyörtämään sanani. Aida on 6v ja tosi ahne. Suvin mielestä meillä ei riitä kaikille ruoka ja kävi kahdella eka ruokintakerralla Aidan päälle. Alkuun labbis vain väisti, lopulta päätti antaa takaisin. Tänään sitten (koska ole todella idiootti) annoin metsälenkillä Aidalle namia. Suvi oli lähellä, kävi ihan sutena Aidan päälle. Molemmat meni mykkyrällä ja minä en saanut huutamalla koiria irti. Löin sitten kasaan kädessä olevalla esineellä- seurauksena kameran näyttö rikki (mutta koirat ehjiä!). Mun sympatiat perheitä kohtaan, joissa ei voi pitää koiria yhdessä kasvavat tämän viikon aikana. Onneksi nuo tulevat täällä sisällä toimeen. Annan vaan ruoat Suville nyt eri huoneessa. (Ja poistan Suvin jalostuksesta agressiivisena kiukkupussina...). Kenenkään muun kanssa ei mitään ongelmaa. Temppujakin voi tehdä kaikki muut yhdessä ja palkata nameilla, no problem. (Aida parka joutuu temppuilemaan ruokansa eteen. On ihan hiilenä, kun ei saakaan vaan syödä).
Tänään osallistuin Jan Egilin agikurssille vähän ex tempore sekä Håpin että Vantun kanssa. "Håp the norjalainen nimi" oli hämmentävän pätevä. Meni koko 24 esteen radan nollalla heti alkuun. Oli siinä pari kaarretta, mutta silti. Muutettiin pariin pakkovalssikohtaan sokkari ja hitsi, kun sopi tuolle kirjastonhoitajalle hyvin. Paljon tiukemmat lähestymiset ja ei kaarteita hypyn jälkeen. Koutsikin kehui lopuksi koiraa kovin ja totesi, että on hyvin koulutettu ja lukee ohjauksia oikein. Valssiääntymiset vauhdista ja paluu takaisin ohjaajaa kohti, vaatii vielä harjoitusta. Mähän oli suorastaan naama messingillä!  Vanttu oli minusta ihana. Teki pari pätkää, vähän sokkariharjoituksia ja alun kääntymisiä. Ekalla kerralla tuli hypyn ohi sokkarilla, senjälkeen tais mennä ok. Kolmoshypyn kääntyminen valahti vähän pitkäksi sekä Håpilla että Vantulla. Vanttu otti rimankin pari kertaa alas. Jan Egilin mielestä kannattaa pysäyttää, jos tippuu ja ottaa uudestaan. Muuten koira ei opi, että pitää pitää rimat. Samoin lähdössä tulee pysyä. Jos ei pysy, joku pitää. Mutta, jos joku ei pidä, pitää pysyä! Minusta meni kovaa ja ihanasti. Koutsin mukaan kaipaa paljon perusharjoituksia (toki kaipaa, ei se oikeasti ole paljoa vielä tehnyt) ja oli open mielestä myös enemmän Håpin kaltainen eli irtoava. Eli kääntymistreenejä siivekkeillä tuli läksyksi. Ja sitä lähdössä pysymistä. Kivaa oli.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti