Ohjaaja on väsynyt

Aamuksi Tuomarinkylään Packalenin silmien alle. Mä sitten tykkään hänestä. Pisteitä tulee toki ehkä liiankin helpolla, mutta on se mukavampi lopettaa koe positiiviseen tuomarin kommenttiin kuin ikävään. Tänäänkin totesi iloisesti lopussa, että hyvä Håpista vielä tulee. Vaan ei ollut hyvä tänään. En itse asiassa tiedä paljonko saatiin pisteitä, kun lähdin kesken agilitykisoihin. Varmaan hyvä kakkostulos. Sekä istuminen ja kaukot nollille, muista kait 9-10p. Ehkä parasta oli, että sekä ruudusta että ohjatusta 10. Ja ne olikin molemmat aika hyvät! Mutta sitä hiivatin istumista pitää nyt supertreenata. Ollaan kyllä istutettukin, mutta ei kait sitten tarpeeksi. Tänään piilo oli niin, että mä näin Håpin koko ajan. Rupesi minuutin jälkeen haisteleen maata ja meni maate. En sentäs viitsinyt tömistellä, kun olin ainoa jonka koira makasi niin, että sen sinne piiloon näki... Ja kaukoilla aloitettiin. Håp varmaan luuli liikettä paikallaan makuuksi. Näytti ihan siltä, että "mä kestän kaikki häiriöt" Eli ei liikkunut yhtään asennonvaihtoa vaan makasi kuin tatti... Metalli oli luokattoman hidas (heitin taas vinoon). Seuraaminen sitä normia (huonoa). Z kait aika hyvä (tai saatoin antaa vartaloapuja, niistä ei rokotettu).
Ehdin aksakisoihin. Aika helpot radat. Ekalta vitonen puomin ylösmenosta. Varmistin KAIKKI! alasmenot ja pysähtyikin hyvin, mutta enpä sitten niitä ylösmenoja katellut. Tokalta hajoitti renkaan, vaan nyt otti puominkin ylösmenon kyllä ihan keskeltä- nih! Radat olivat kohtuu sujuvat muuten. Vika rata hyppis, suoralta putkelta okseri ja pituus, jäin auttamattomasti jälkeen putkella- Håp meni kuin juna ja suoritti kaikki esteet itsenäisesti mun tullessa kaukaa takaa perässä. Ja sain koiran vielä putkijarrullekin ja käännettyä putkiansasta. Ja sitten päätin säästää askelia- hyppäsi ylimääräisen hypyn mun vieressä putken sijaan-hyl. Loppu hyvin mukaanlukien muurilta käännös. Hyvä Håp! Hitsi, oli aika lähellä ja olisi ollut hauska saada aika, kun tuntui liikkuvan aika kivasti.
Illalla pihahommia. Håp tykkää tuoda palloa ja tehdä tokotuksia saadakseen mut heittämään sen pallon. Saispa sen seuraamaan sillä innolla kisoissakin. Olisi hienoa seuraamista nimittäin. Ja nyt osasi tosi täpäkät kaukojen asennonvaihdot. Ja koska saanut viikonlopun aikana kaksi ylösmenovirhettä, kaivoin "boxin" ja aloitin treenaamaan sen läpi juoksua. Jos alkaa tulla enempi virheitä, laitetaan boxi ylösmenoille...

Noinniinkuin asennepuolella, meinasin kahden ekaradan jälkeen oikeasti masentua. Hopsun kanssa tuntuu kaikki olevan niin hitsin lähellä. Keskiviikon tokokoesuoritus olisi tänään riittänyt ykköstulokseen, vaan kun en osannut toistaa sitä. Vitosen radat olisivat ihan yhtä hyvin voineet olla nollia. Ja lehmätkin voisivat lentää. Hetken mietittyäni päätin iloita aika pätevästä nuoresta koirasta. En mä nyt ole varma tarviiko niukin nauikn kaksi vuotiaan koiran päästä sekä agi että tokoSM kisoihin? Vaikka ohjaaja sitä haluaisikin. Ja Hooppa juoksee kokoajan kovempaa, oppii koko ajan enemmän (tänään oppi ihmisnuolen tai Tuijan käärmekäden kahdella treeni hypyllä ja sen jälkeen teki sen myös radalla. Tokossa teki kaikki liikkeet peräkkäin ja vain paransi loppua kohden...). Eli yritän nyt asennoitua, että elämää on ehkä jäljellä tämän vuoden arvokisojenkin jälkeen... Oli Hopsu niissä mukana tai ei.

Ja otsikko kuvastaa sitä, että mä ajattelin koirani olevan väsynyt. Ei se mitään väsynyt ole. Mutta minä olen.

 Rosso kohta 9v ja nyt olemme aloittaneet leluleikit. Tänään oikein murisi, kun leikitin sitä :)

 Suvi on lomalla, mutta kai sitä saa yhden hypyn hypätä...

Moon tälläinen leppoisa tokokoira. Hötkyilkää te muut, mä teen tarkasti. Tänäänkin mun tokokokeessa oli kolme paikallaanmakuuta (se eka muiden kanssa, istumisenkin nukuin , samoin kaukot). Olen aika varma, että niin tarkasta suorituksesta mulle annettiin monta kymppiä. Ja osaan mennä merkille!