Näytin Håpille eilen vinokepit. Ei enää remmissä (koska oli jo toinen kerta ja mä sotken sen remmin niihin pujokeppeihin). On se vaan viisas. Mentiin kerran namilla vieden ja sitten se jo tajusi, että halutaan kipsuttavan reippaasti keskeltä (no okei, saattoi tulla välillä pois ennen vikaa väliä, ja ei se nyt joka kerta mennyt oikein, mutta silti). Ja haki päätä matalammalle luonnostaan. Ja keppejä oli tieteysti heti 12. Tekisi mieli ajaa nyt joka päivä hallille:). En nyt kuitenkaan aja. Ja ei kai sitä ihan voi ilmota kisoihin toyluokkaan möllien hyppyradallekaan...
Koitin myös tehdä alustaa eilen hallilla esteiden keskellä. Ei meinannut ollenkaan tajuta alustan olemassaoloa, tarjoili kontakteja, putkea ja hyppyjä alustan sijaan. Muutaman näytön jälkeen meni kivalla vauhdilla. Eilen tehtiin myös kontaktien tatsausta (tänäänkin tehtiin). Nyt olen tehnyt ne lelulla, mulla alkaa olla kohta Suvin kaltainen lelussaroikkuja:D. Häiriöitä pitää lisätä kontakteilla, kestää sen perusasennon hyvin, mutta ei mun nykäisyjä tai kovaa ohimenenmistä. Tai lelun heittoakaan ei kestä, alasmenon edessä muutaman metrin päässä saa lelu kyllä olla ja se vaihtoehto toimii.
Virittelyä hönkimällä, räkä voi olla poskella, mutta ohjaajalla, ei vielä koiralla. Eiköhän tuo tuosta, kun vielä hiukka harjoitellaan.
Lähikaukoja, menevät paremmaksi heittelynameilla. Liikkeestä seis aika kiva, maahan Nykäsen sanoin fifty-sixty. Olen lisännyt maahan ja seisomiseen oman kävelyn taakse, vaatii vielä jokusen toiston... Seisominen paranee koko ajan , kun en tule lähemmäksi koiran liikkuessa tai tepastellessa. Kapulan nostelua, sivulle tuontia, välillä koko nouto. Jokunen luoksetulokin. Ja sisällä paikallaanmakuu.
Sporttiksella Elsa meni hyvin Suvin kanssa, tekee tosi hienoja käännöksiä aika-ajoin. Håp tekee soolotreenejään muksujen rataantutustumisen aikana sekä sivussa (ei siis edellenkään maksavana asiakkaana, käytän hävyttömästi hyväksi lasten treenivuoroa). Keskittyminen omaan tekemiseen paranee koko ajan, Suvin mennessä en vielä pysty pitämään irti, Rosson kanssa kyllä. Seuraamista, kohtalainen. Yhtä hyppyä ja kontakteja. Istu-maahan. Maahan leikkimällä. Virittelyn poikasta. Tai koitan hönkia ja sanon sitten joko ma tai istu tai hyppy tai mitä nyt milloinkin, kimpoaa ainakin onnellisena kädessä olevaan leluun, jos en ole tarpeeksi nopsa, eli ehkä tämä opetetaan näin. Ai niin, kisapalkkausta, tästä puuttui nyt se tekemisen riemu, näytti pakkopyörimiseltä. Leokin muuten näytti oikein pätevältä pienen bc:n alulta tänään (se on oikeastikin ryhmässä mukana),
Hurraa oli Jennyn kurssilla. On Jennyn mukaan laiha ja lihakseton, mutta ei ole koskaan ennen mennyt näin hyvin!
Katselin eilen Janitan naamakirjasivujen videoita. Olen ne kyllä ennenkin nähnyt, mutta kiva oli katella uudestaankin. Mun suosikit (Nooran polttarivideo nyt on ehdoton top1, mutta muista) on pujotteluhäiriö ja metsäagi video. Tänään sporttiksella Ida ja Säde tekivät odotellessaan kärrynpyöriä, käsilläseisomisia ja muitakin pomppujuttujua. Nämä häiriöt on kaikille koirille niin tuttuja, että kukaan ei edes vilkaise vieressä pyörivää lasta. Oikein harmitti, että ei ollut videota mukana:). Ja videoiden innoittamana aion huomenna tehdä Håpilla ja Suvilla omppupuidenympäriagia...
Laura klippasi (ekaa kertaa Laura siis) Hertan. Vanharouva on taas nuortunut viisi vuotta. Tai kaikki entiset ja uudet kasvaimet näkyvät myös paremmin, mutta vauhtia on älyä enenmmän. Ei oikein pysy edes pystyssä (takapään hermotus ollut jo pitkään huono), mutta menee horjuvanakin hurjaa vauhtia. Rossokin sai muutama päivä sitten (ammattilaisen tekemänä eli Annelin) uuden lookin, kuka tulisi leikkaamaan mun tukan?
Postissa oli tänään aivan ihana kynttilä ja jää/lämpöpussi. Ei sitä kynttilää kyllä raaski polttaa. Kiitos Sini!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti