Lisäys. Jaakko on taas puhunut. Tietenkin Håpistä tulee äitiänsä parempi agilitykoira. Muuten jalostuksessa ei ole mitään järkeä. Ja Håpilla on agilitykoiran rakenne ja Suvi on vaan todella kaunis. Tässä ei tarvi itse ajatella, kun lapsi tekee sen mun puolesta. Tai Jaakko sanoi, ettei mun tarvitsisi tälläisia miettiä, vaan kuulemma tietää ihan ammattinikin perusteella ilman miettimisiä.
Sotkin KKK:n tuomarijärjestelyt oikein perusteellisesti, mutta lopulta Anne sai taivuteltua Esan maksituomariksi ja pääsin kisaamaan. Kannatti. Suvi voitti kaksi luokkaa. Hanskulla on radat videolla, täytyy ladata jossain vaiheessa. Ekalla radalla suvitus puomin jälkeen, olin valssissa myöhässä eli omaan piikkiin menee, muuten kait ok. Keskimmäinen rata takaaleikkasin pituudelle (olin suunnitellut valssin), ohi renkaasta ja senjälkeen pakka hajosi kokonaan. Vika rata hyppis ja siinä ei minusta ollut mitään oikein huonoa kohtaa (jätän pienen mahdollisuuden korjata tämä lause nähtyäni videon:)). Rossokin teki kaksi rataa, ekalla ohajsin suvimaisesti yhden takaakierron, tuli välistä. Toka rata Rossoksi hyvä nolla. Annastiina totesi kivasti, että Rosso ihan hymyili radan jälkeen- kai sitä pitäisi jaksaa ilmottaa aina välillä, kun tykkäähän se mamman kanssa vietetystä ajasta. Suvi tekee kokoajan suurempia saappaita Håpille täytettäväksi... Tänäänkin mammakoira kääntyili tosi hienosti heikommallakin ohjauksella.
Håp teki lämppäriesteillä hyppyjä. Jotain vikaa siinä täytyy olla, kun menee just niinkuin ohjataan ja tekee kaiken. Lisäksi seuraamista, paikallaanoloa, jäävät, luoksetulo, pikkaisen istu-maahan-istuja, lainamerkillä merkkiä (se oli joka kerta hyvä!)- eli ruutua, noutoja ja hyppyjä lukuunottamatta kaikki liikkeet mitä tokosta muistin... Palkkana ekassa setissä lelu ja toisessa nami. Lelulla menee innokkaammin, namilla seuraaminen tiukempaa.
Ja Håp harjoittelee saavia, mun ympäri peruutusta, kierron mun ympäri se oppi jo, pujottelun se osaa myös jalkojen välistä yhteen suuntaan.
Ajoin yötävasten Kokkolaan ja koirien kanssa autossa ehti kuudessa tunnissa pohtia vaikka mitä (ja hoilata koirien korvat kipeiksi sekä radion kappaleita että cd:ltä mm. Abbaa). Mulla on hienot koirat, todella pätevät kouluttajat- peiliin saa katsoa, jos ei tulosta tule. Siinä oli ajomatkan pohdinnat yhteen lauseeseen kiteytettynä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti