Mun ei ehkä pitäisi aloittaa mitään uutta. Kun haluaisin heti olla hyvä, mitään ei silti opi tällä päällä hetkessä, eli treenaamiseen menee kauan ja kun näkee itse, kuinka ei-hyvä on, menee hermo.
Jokatapauksessa meillä alkoi nyt Håpin ja mun vireennostoviikot. Aion treenata yksin ja yhdessä, häiriössä ja ei-häiriössä. Porvoossa mulla on pentu, joka haluaa tehdä hommia mun kanssa eikä yleisön. Ja jolle kerrotaan (tavalla, josta en vielä ole varma) kokoajan, kuinka pätevä se on! Jos se sittenkin lähtee kisaamaan naapurin noutokapulan perään, menköön. Ainakin on tehnyt ne edeltävät liikkeet iloisempana. Ja iloisena se onneksi tänäänkin sinne viereiseen kehään oli menossa:).
(ja aion luottavaisena nyt opettaa sille niitä kaukojakin parinviikon ajan. Tehköön vikan viikon ennen Porvoota ilman istumaahanmenoja).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti